Sukupuolineutraali yhteiskuntakoe: sukupuolieron merkitys
Vaikka sukupuolineutraalin avioliittolain kannattajat usein pitävät vanhempien sukupuolta merkityksettömänä, he tavallisesti pitävät puolison sukupuolta olennaisen tärkeänä. ”Jopa homoseksuaalisuudessa seksuaalisen eron tosiasia on kokemuksen huomattava ja kiinteä osa. Miespuolinen homoseksuaali haluaa toista (ensisijaisesti) miehenä, naispuolinen homoseksuaali haluaa toista (ensisijaisesti) naisena.” (Scruton 2006: 254.)
Yleisen oletuksen mukaan homoseksuaalit ovat biologisesti määräytyneitä seksuaalisuhteisiin samaa sukupuolta olevan kumppanin kanssa ja muut näkökohdat tulisi alistaa tällä biologiselle määräytyneisyydelle. Anthony Esolen (2014: 149) kiinnittää huomiota tämän lähestymistavan epäjohdonmukaisuuteen: “Emme voi sanoa yhtä aikaa: ‘Lapsen vanhempien sukupuolella ei ole merkitystä’, ja heti perään sanoa, että aikuisen vuodekumppanin sukupuolella on niin paljon merkitystä, että hän ei voi mitenkään mukauttaa elämäntapaansa luonnon mukaiseksi. Poika ei tarvitse isää, koska sukupuolella ei ole väliä. Mutta hänen äitinsä tarvitsee ’vaimon’, eikä hänen voida mitenkään odottaa ottavan itselleen miestä, koska tässä tapauksessa sukupuolella on enemmän merkitystä kuin millään muulla tässä maailmassa.”
Jotkut esittävät tähän vastaväitteen, että sukupuolella on merkitystä aikuisten parisuhteissa, koska sukupuoli vaikuttaa vaistomaisesti ja tunnetasolla niin, ettei ihminen voi sitä järkiperäisesti hallita. Maggie Gallagher (2012) kuitenkin kysyy: Eikö ole luultavaa, että vanhempien sukupuoli vaikuttaa lapseenkin tunnetasolla ja että hänellä on tarve saada sekä miehen että naisen, isän ja äidin tunnepanos oman kehityksensä tueksi?
Psykologi Rob Palkovizin (2013: 236) mukaan tutkimus osoittaa, että lapselle on edullista kasvaa perheessä, jossa mies ja nainen toimivat toisiaan täydentäen ja toistensa kanssa yhteistyössä vanhempien rooleissa. Tällöin lapset voivat nähdä, miten mies ja nainen toteuttavat samanlaisia tehtäviä osin samoilla ja osin eri tavoilla. Kosketus erilaisiin mallioppimisen ja oppimisärsykkeiden lähteisiin opettaa lapsia toimimaan erilaisissa tilanteissa. Saadessaan suuremman mahdollisuuksien vaihtelun mallioppimisen perustaksi lapset oppivat yhteistoiminnallista jakamista.
Hyvän vanhemmuuden keskeiset ominaisuudet kuten myönteinen tunneilmapiiri, rakentava käyttäytymistapa ja yhteistyö parisuhteessa ilmenevät yhtä lailla sekä äideissä että isissä. Kuitenkin Palkovizin (2013: 226−227) mukaan lapset hyötyvät äidillisen ja isällisen kasvatustyylin ominaispiirteistä ja eroista sellaisina kuin äidit ja isät niitä tyypillisesti ilmentävät suhteessa lapsiinsa. Äidillä on tärkeä merkitys läheisyyden, ymmärryksen ja lapsen tasolle menevien sovellusten ilmaisemisessa. Isällä on tärkeä merkitys kehittää lapsissa avoimuutta ulkopuolista maailmaa kohtaan, rohkaista heitä ottamaan riskejä ja puolustamaan itseään. Läheisessä suhteessa isäänsä tytär oppii rakentavaa aggressiivisuutta, joka auttaa häntä uran kehittämisessä. Isän vaikutus johtaa siihen, että tyttö oppii luottavaisen suhtautumisen miehiin säilyttäen itsenäisyytensä. Isillä on myös tärkeä rooli pojan aggressiivisuuden rakentavassa suuntaamisessa.
Psykiatri Scott Haltzman (2013: 318) päätyy samansuuntaisiin tuloksiin. Isä ja äiti tarjoavat kumpikin lapsensa kasvatukseen oman ainutlaatuisen panoksensa: ”Vanhempien sukupuolierot ovat todellisia, ja niitä tulisi rohkaista sen sijaan että niitä tukahdutettaisiin tai jätettäisiin huomiotta”.
Sikäli kuin naisen ja miehen liitto on kohtuullisen harmoninen, se luonnostaan edistää myönteistä asennetta ja luottamusta molempiin sukupuoliin ja heidän keskinäisen suhteensa toimivuuteen. Tällaisen myönteisen asenteen kehittäminen voi olla suurempi haaste tilanteessa, jossa perheessä on edustettuna ainoastaan yksi sukupuoli ja ainoastaan yhden sukupuolen sisäinen dynamiikka. (Doherty & Craft 2013.)
Kasvattajan omistautuminen tehtäväänsä ei poista perherakenteen dynamiikan vaikutusta: antautunut ja asiantunteva kasvattaja ei esimerkiksi samaa sukupuolta olevan perherakenteen sisällä pysty mallintamaan lapselle sukupuolten välistä dynamiikkaa, mikä taas on tärkeä edellytys lapsen kehitykselle yleensä ja hänen sukupuolisen identiteettinsä kehitykselle erityisesti.
Sukupuolineutraalin oletuksen mukaan lapsi ei tarvitse äidin ja isän toisiaan täydentävää vaikutusta eikä biologisella sidoksella äitiin ja isään ole vaikutusta. Kaikki nämä luonnolliset tekijät ovat sukupuolineutraalin ajattelun mukaan merkityksettömiä ja ainoa merkitsevä tekijä on ”rakkaus”. Toistaiseksi on jäänyt selittämättä, mistä tämä kaiken uudeksi muuttava ”rakkaus” yhtäkkiä löytyy tähän maailmaan. Tähän asti biologisista vanhemmistaan erotetut lapset ovat jääneet kaipaamaan alkuperäisiä vanhempiaan ikään kuin heiltä puuttuisi jotakin.
Samasta aihepiiristä:
http://tapiopuolimatka.puheenvuoro.uusisuomi.fi/213112-sukupuolineutraali-yhteiskuntakoe-lapsilla
http://www.seurakuntalainen.fi/blogit/riskinottoa-lasten-kustannuksella/
Kirjallisuus
Doherty, William & Craft, Shonda (2013) “Single Mothers Raising Children Without Fathers”, teoksessa W. Bradford Wilcox & Kathleen Kovner Kline (toim.) Gender and Parenthood: Biological and Social Scientific Perspectives. New York: Columbia University Press, 304−321.
Esolen, Anthony (2014) Defending Marriage: Twelve Arguments for Sanity. Charlotte, NC: Saint Benedict Press.
Gallagher, Maggie (2012) ”The Case Against Same-Sex Marriage”, teoksessa John Corvino & Maggie Gallagher: Debating Same-Sex Marriage. Oxford: Oxford University Press.
Halzman, Scott (2013) “The Effect of Gender-Based Parental Influences on Raising Children”, teoksessa W. Bradford Wilcox & Kathleen Kovner Kline (Eds.) Gender and Parenthood: Biological and Social Scientific Perspectives. New York: Columbia University Press, 304−321.
Palkoviz, Rob (2013) “Gendered Parenting’s Implications for Children’s Well-Being”, teoksessa W. Bradford Wilcox & Kathleen Kovner Kline (toim.) Gender and Parenthood: Biological and Social Scientific Perspectives. New York: Columbia University Press, 215−248.
Scruton, Roger (2006) Sexual Desire. A Philosophical Investigation. London: Continuum.
Kaikilla lapsilla ei ole isä tai äitiä huoltajana. Miten sukupuolineutraali avioliittosopimus asiaan vaikuttaa?
Ilmoita asiaton viesti
Lähtökohtaisesti ihannetilanne olisi se että jokainen lapsi saisi kasvaa oman isänsä ja äitinsä kanssa. Lainsäädännöllä tulisi tukea tätä ihannetilannetta eikä vastustaa sitä. Perinteinen (aito) avioliitto tukee lähtökohtaisesti sitä että lapset saavat kasvaa biologisten vanhempiensa kasvatuksessa.
Vaikka perinteinen avioliitto tukeekin sitä että lapset saisivat kasvaa biologisten vanhempiensa kasvatuksessa niin tällainen ihannetilanne ei ole aina mahdollista. Sillä maailmassa tapahtuu ikäviä asioita. Joskus toinen vanhempi voi kuolla tai sitten vanhemmat ajautuvat avioeroon jne.. Pointti on kuitenkin siinä että lainsäädännön tulisi olla tätä lapsille tarkoitettua ihannetilannetta ((aito)avioliitto) tukevaa.
Sukupuolineutraali avioliittolaki loisi kulttuurin jossa lainsäädännön kautta luotaisiin ilmapiiri jonka mukaan ihannetilanne lapsille ei olisi kasvaa omien biologisten vanhempien kanssa. Sillä sukupuolineutraali avioliittolaki jo lähtökohtaisesti nostaisi sijaisvanhemmuuden samaan arvoon biologisen vanhemmuuden kanssa. Pointti on siinä että sukupuolineutraali avioliittolaki lainsäädännön kautta loisi ja vahvistaisi kulttuuria jossa ei ihannetilanteena nähtäisi sitä että lapset saisivat lähtökohtaisesti kasvaa omien biologisten vanhempiensa kanssa.
Kulttuurissa jossa lainsäädännön kautta tuettaisiin myös sukupuolineutraaleja avioliittoja nostetaan sellainen tilanne jossa lapselta jo lähtökohtaisesti viedään mahdollisuus kasvaa biologisten vanhempiensa kanssa – yhtä ihannetilanteeksi kuin se että jokaiselle lapselle olisi parasta lähtökohtaisesti saada kasvaa omien biologisten vanhempiensa kasvatuksessa. Mielestäni lainsäädännön kautta tulisi pyrkiä tukemaan sitä ihannetilannetta että jokainen lapsi saisi lähtökohtaisesti mahdollisuuden kasvaa omien biologisten vanhempiensa kanssa.
Ilmoita asiaton viesti
Jos tuettaisiin ”ihannetilannetta” avioerot pitäisi kieltää. Mutta tuskin avoliittojen hajoamista voisi kieltää. Vai pitäisikö avioliitto tehdä pakolliseksi lapsia saaneille pareille?
Ei biologinen vanhemmuus tee kenestäkään hyvä kasvattaja.
Ilmoita asiaton viesti
Ei ihannetilanteen tukeminen tarkoita sitä että avioerot pitäisi kieltää tai avioliitto pitäisi tehdä pakolliseksi lapsia saaneille pareille. Vaan sitä että lainsäädännön kautta tuettaisiin sitä perhemallia jossa lapset lähtökohtaisesti kasvavat omien biologisten vanhempiensa kanssa.
Näinhän juuri on tehtykin perinteisen avioliiton kanssa. Sukupuolineutraali avioliittolaki pyrkii nimenomaan saamaan nämä samat lainsäädännölliset oikeudet myös sellaisille liitoille joissa jo lähtökohtaisesti vietäisiin lapsilta mahdollisuus kasvaa omien biologisten vanhempiensa kanssa.
Ilmoita asiaton viesti
Perheet elävät sellaisessa perheessä kuin elävät, miten siihen vaikuttaisit lainsäädännöllä?
Eihän uusi lainsäädäntö, juuridisen avioliittosopimuksen ulottaminen samaa sukupuolta oleville pareille, muuta lasten asemaa kuin korkeintaan joidenkin adoptiosäännösten osalta.
Suuri osa samaa sukupuolta olevista pareista eivät hanki lapsia.
Ilmoita asiaton viesti
Ei kyse ole siitä miten jotkut elävät tai haluavat elää vaan siitä mitä ”perhemallia” yhteiskunta haluaa tukea ihanteena lapsille kasvaa.
Ilmoita asiaton viesti
En ymmärrä tuollaista ihannemallia jolla ei ole yhteyttä todellisuuteen.
Yhteiskunnan pitää tukea todellisia elinehtoja ei mitään ”ihanteita”.
Ilmoita asiaton viesti
Tapio Puolimatka on nimenomaan kirjoituksissaan osoittanut sen, että tutkimustieto viittaa nimenomaan siihen, että lapsille olisi lähtökohtaisesti parasta kasvaa omien biologisten vanhempiensa kanssa.
Ilmoita asiaton viesti
Jokaisella on lapsella on äiti ja isä.
Oikeus tuntea heidät ja kasvaa heidän hoidossaan.
Näiden asioiden kiistäminen kielii irtautumisesta arkielämän realiteeteista.
Back to reality, please.
Ilmoita asiaton viesti
Takaisin todelisuuteen: kukaan ei ole kieltämässä lapsen oikeutta tuntea omia vanhempiaan. Kukaan ei ole ottamassa lapelta pois mitään hänelle Lapsen oikeuksien sopimuksessa taattua oikeutta.
Tällainen valheelinen ja disinformatiivinen käsitys ei perustu mihinkään todelliseen.
Ilmoita asiaton viesti
Eroaminenhan on perinteisesti ja periaatteessa ”kiellettyä” naimisiinmenon jälkeen. Lainausmerkit siksi, että tietenkään aivan ehdottomasti ei voida kieltää eroamasta. Mutta juuri tästä syystä oli aiemmin velvoite kertoa syy miksi erotaan ja ihan mistä tahansa syystä ei voinut tai saanut erota.
Avioliitto on perinteisesti myös ollut ”pakollinen” lapsia saaneille pareille. Lainausmerkit tässä siksi, että tämä on ilmennyt lähinnä yhteiskunnan suhtautumisena jos sattui tulemaan raskaaksi seurusteluaikana. Mutta tätäkin ihannetta avioliitto instituutiona on tukenut.
Yhteiskunta on oikeastaan nimenomaan velvoittanut lapsia saaneita ja jo seksuaalisessa suhteessa olevia heteropareja menemään naimisin. Jotta tuettaisiin ihanteellisena pidettyä perhemallia: heteroydinperhettä, ja että ei syntyisi yksihuoltajaperheitä ja uusperheitä.
Erotilanteessa on ns. harkinta-aika, jolloin toivotaan parin kuitenkin jatkavan yhdessä. Miksi yhteiskunta olisi kiinnostunut siitä pysyykö joku pari yhdessä vai ei, ellei perheiden eheyden takia. Tämä periaate ehjistä ydinperheistä ja näiden ideaaliasemasta, on ollut avioliitossa niin vahva, että lapsettomien ja iäkkäidenkään parien kohdalla ei olla sallittu poikkeusta säännöistä, vaan avioitumista on edellytetty kaikilta.
Avioero ja uusperheiden syntyminen on sallittu myönnytyksinä, mutta ne ovat poikkeamia ihanteesta.
Nykyisin avioliitto nähdään kuin rakastuneille pareille tarkoitettuna täysin vapaaehtoisena lisäpalveluna, johon ei liity sen kummempia ihanteita tai arvoja. Jokainen saa elää niinkuin haluaa, mennä naimisiin tai olla menemättä. Myös avio-uskollisuuden ihanne on murenemassa. Elinikäisyyden ihanne on jo lähes menetetty.
Jos avioliitto instituutiona ei enää edusta ihanteita eikä tue niitä, tai jos sitä ei siinä tarkoituksessa ja tehtävässä haluta säilyttää, voi hyvällä syyllä kysyä mihin sitä sitten tarvitaan.
Ilmoita asiaton viesti
Ei avioliitto ole mikään palvelu vaan juridisesti sitova sopimus, jonka merkitys on lähinnä taloudellinen.
Ilmoita asiaton viesti
Avioliitolla on merkitystä myös lapselle. On lapsen kannalta erittäin hyvä, että yhteiskunta tukee ja kannustaa naista ja miestä elinikäiseen avioliittoon ja ottamaan vastuuta yhteisistä lapsistaan.
Ilmoita asiaton viesti
Aiheutuisiko lapselle haitaa siitä, että yhteiskunta kannustaisi kahta toisiaan rakastavaa miestä, kahta toisiaan rakstavaa naista ja kahta toisiaan akastavaa miestä ja naista avioliittoon? Ja, mikäli aiheuttaisi, arvaat varmaankin että pyydän sinua perustelemaan näkökantasi.
Ilmoita asiaton viesti
Varmaan kysyit Susannalta, mutta jospas jotain sanoisin.
.
Jännä juttu Tuomas, – mutta tiedätkö mitä tulee ensimmäisenä mieleen?
Se, että mitä s a a sanoa, t ä s t ä a s i a s t a ?
mitä uskaltaa sanoa,
ja mitä kannattaa sanoa?
ja millä kielellä olisi puhuttava,
että kuulisit sen ?
Miksi yhteiskunnan pitäisi rohkaista kahta samaa sukupuolta olevaa yhteen?
Hyvin yksinkertaisia asioita,joita
a. sälytetään lapsen harteille
b. jota otetaan pois lapselta
Mutta päätä ensin, puhutaanko tosiasioista vai sitä, minkä vähemmistöanarkia sallii?
Ilmoita asiaton viesti
Millä tavoin yhteiskuntaa kannustaa avioliittoon?
Millä tavoin samaa sukupuolta olevien avioliitto vähentäisi vastuuta yhteisistä lapsista?
Ilmoita asiaton viesti
Avioeroa ei pidetä ihanteena eikä lähtökohtana. Samaa sukupuolta olevien liitoissa lasten lähtökohtana sen sijaan on aina jonkinasteinen isättömyys/äidittömyys.
Biologinen vanhemmuus antaa lapselle asioita, mitä ei voi korvata kuten oman äidin ja isän. Lapsella on aina side biologiseen vanhempaansa eikä sitä tulisi koskaan suunnitellusti särkeä.
Hyvä kasvattaja ei voi olla lapselle äiti ja isä. Vain toista. That is how it goes..
Kiitos Puolimatka hyvästä tekstistä.
Ilmoita asiaton viesti
Miksi avioliitto realisoituu aina näissä puheissa lapsiin? Onko avioliitto todellisuudessa lapsiin tähtäävä produktiivinen liito, vai onko kyseessä kahden aikuisen ihmisen muodostama, oletettuun rakkauteen ja sitoutumistahtoon perustuva liitto?
Mikäli avioliiton tarkoituksena on lasten hankkiminen ja lapsiperheen perustaminen, eikö tällöin avioliiton kriteerinä tulisi olla avioparien soveltuvuus vanhemmiksi? Eli, eikö tällöin avioon tulisi saada astua vain sellaiset henkilöt jotka ovat riittävän tasalaatuisia ja kykeneväisiä huoltamaan lapsia?
Selvennyksenä, en missään nimessä ajattele näin. Tahdonkin vain tiedustella, että eikö lapsikeskeinen avioliitokäsitys johtaisi nimenomaan tällaisen ”ehdon” harkitsemiseen?
Ilmoita asiaton viesti
Voisi kysyä Tuomas päinvastoin, miten asiasta voisi puhua ilman lasten huomiooon ottamista?
Kyllä, jos elämä pyörii vain ekstaattisen homosuhteen ehdoilla ja ympärillä.
Se ei kuulu mitenkään meille muille.
Avioliitto tahtoo sitouttaa vastuuseen.
Sillä on suojelumotiivi.
Ihminen on luonnostaan egoisti, etuoikeuden ja mielihyvän haalija. Samansukupuolinen pari haalii samansukupuolista mielihyvää. Sen silmiin ja sydämeen lapsi astuu miehen ja miehen tai naisen ja naisen unelmien täyttymyksenä, jota lapsen elämä ei saa olla!
Lapsen elämällä on oma oikeutensa olla ykkönen oman itsensä tähden.
Ilmoita asiaton viesti
Aivan, avioliittosopimus sitouttaa vastuuseen ja monet samaa sukupuoltakin olevat puolisot tahtovat solmia tällaista sitoumusta.
Ilmoita asiaton viesti
Nyt tulee kymmenen pisteen kysymys: ovatko lapset, joilta puuttuu toinen vanhemmista syystä tai toisesta, jotenkin vajavaisempia kuin lapset joilla nämä molemmat ”mallit”, äiti ja isä, ovat olleet koko hänen kehityksellisen ikänsä ajan?
Olenko esimerkiksi minä jotenkin vajavaisempi kuin ystäväni, koska minun isäni kuoli kun olin alle kymmenenvuotias? Mitä kehityksellisiä ongelmia minun tulisi itsestäni nyt löytää?
Ilmoita asiaton viesti
Vastaus on kokemuksellinen.
Kohdaltasi voit vastata siihen nyt,
että en haavoittunut,
mutta aikain päästä vastauksesi voi olla toinen.
Ja hyvin todennäköisesti se onkin.
.
On syytä kunnioittaa sitä suurta lasten joukkoa,
jolla on yksiselitteinen ja voimakas viesti yhteiskunnalle:
meiltä otettiin pois jotain niin arvokasta, ettei se ole mitattavissa.
Ilmoita asiaton viesti
Suurella osalla samaa sukupuolta olevilla pareilla ei ole lapsia ja jos on miten avioliiton solmiminen heikentäisi näidenlasten asemaa?
Ilmoita asiaton viesti
SPN-liittojen laillistaminen lisää huomattavasti liittohakuisuutta ja lasten tehtailua niihin.
Ilmoita asiaton viesti
”Kulttuurissa jossa lainsäädännön kautta tuettaisiin myös sukupuolineutraaleja avioliittoja nostetaan sellainen tilanne jossa lapselta jo lähtökohtaisesti viedään mahdollisuus kasvaa biologisten vanhempiensa kanssa”
Niin, sateenkaariperheitä ja jopa myös ”planned parenthood”-tyyppistä yksinhuoltajuutta on ja on ollut olemassa sekä tulee myös olemaan, joten on vain aiheellista yhdenvertaistaa lainsäädäntöä MYÖS lapsien hyvinvoinnin edistämiseksi ja lapsen edun turvaamiseksi – tässä eräs yhdenvertaisuushanke :
http://jiihooantikainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/2…
Ilmoita asiaton viesti
Juholle,
Se että jotain on olemassa ei tarkoita sitä että se olisi paras ja ihanteellisen kasvuympäristö lähtökohtaisesti lapsille. Niin kuin Tapio Puolimatka on tuonut kirjoituksissaan esille niin tutkimustieto viittaa siihen että lähtökohtaisesti lapsille olisi parasta kasvaa omien biologisten vanhempiensa kanssa. Tämän vuoksi yhteiskunnan tulisikin lainsäädännön kautta (turvata) ja asettaa perhemalli jossa tämä lähtökohta toteutuu ihanteeksi. Ja juuri näin on ollutkin koko perinteisen avioliiton aikana.
Ilmoita asiaton viesti
”toteutuu ihanteeksi”? Kuulostaa nurinkuriselta.
Ilmoita asiaton viesti
No, tässä äidinkielellisesti asia paremmassa muodossa. -> Tämän vuoksi yhteiskunnan tulisikin lainsäädännön kautta (turvata) ja asettaa ihanteeksi perhemalli jossa tämä lähtökohta toteutuu.
Olen havainnut että kun tästä aiheesta keskustellaan niin monet kanssa keskustelijat eivät ole ymmärtävinään asioita jotka muissa yhteyksissä käsitettäisiin. Se että vasta argumentit ovat usein perustettu tahallisen väärinymmärryksen varaan kertoo jotain siitä perustasta jonka puolesta ollaan argumentoimassa.
Ilmoita asiaton viesti
Minä nyt en kuitenkaan ymmärrä miten juridisen avioliittosopimuksen laajentaminen muuttaisi ihanteellista perhemalliasi.
Ilmoita asiaton viesti
Siten että yhteiskunnan tukema ihanteellinen perhemalli eli avioliitto ei tarkoittaisikaan enää sitä mitä se on perinteisesti tarkoittanut. Avioliitto käsitteen avaaminen ja muuttaminen sukupuolineutraaliksi tarkoittaa sitä että sen perhemallin piiriin jota on pidetty ihanteellisena yhteiskunnassa (mies+vaimo ja heidän lapsensa) tuotaisiin malli joka suosii sellaista lähtökohtaa että lapsi ei tarvitse välttämättä biologista isää ja äitiä sillä sijaisvanhempi voisi ajaa saman asian.
Kun yhteiskunnan käsitys ihanteellisesta perhemallista (perinteinen avioliitto) muuttuu sukupuolineutraaliksi avioliittomalliksi niin se saa aikaan sen että entistä vähemmän pyritään perustamaan perheitä jotka perustuisivat siihen että mies ja vaimo kasvattavat omat biologiset lapsensa.
Ilmoita asiaton viesti
Avioliitto on juridinen sopimus jonka laajentaminen ei vaikuta perhemalleihin. Mikään ei estä pitämään ihanteellisena sinun suosimasi mallia.
Ilmoita asiaton viesti
Kyse on siitä mitä mallia yhteiskunta pitää ihanteena koska sillä on merkitystä ihmisten valintoihin. Se on fakta että suomessakin yhteiskunta on pitänyt avioliittoa ihanteellisena perhemallina ja kasvualustana lapsille kasvaa. Tämä malli on turvannut lapsille oikeuden kasvaa omien biologisten vanhempiensa kanssa. Siksi yhteiskunta on tukenut tätä mallia lainsäädännöllisesti.
Sukupuolineutraali avioliittolaki avaisi ja muuttaisi koko avioliittokäsityksen. Avioliitto ei enää olisikaan miehen ja vaimon perustama perhe vaan se voisi yhtä hyvin olla miehen ja miehen tai naisen ja naisen perustama perhe. Mies+mies tai nainen+nainen voivat tuoda perheeseensä lapsia vain tämän perheen ulkopuolisen henkilön kautta. Täten tällainen perhemalli tukee sitä että näiden perheiden lapset joutuvat kasvamaan erossa (ainakin) toisesta biologisesta vanhemmastaan.
Sukupuolineutraali avioliittolaki nostaisi tällaisen perhemallin samalle tasolle ”ihanteeksi” perinteisen avioliiton mallin kanssa ja niin kuin jo kirjoitin se ruokkisi sitä että entistä vähemmän pyrittäisiin perustamaan perheitä jotka perustuisivat siihen että mies ja vaimo kasvattavat omat biologiset lapsensa. Sillä ihmiset eivät elä arvotyhjiössä vaan yhteiskunnan ihanteet ohjaavat monien ihmisten arvovalintoja. Tämän vuoksi sillä on äärimmäisen tärkeä merkitys mitä yhteiskunta pitää ihanteena ja tukee lainsäädännöllisesti.
Ilmoita asiaton viesti
Kyse ei ole mistään perhemallista vaan juridisesta sopimuksesta jolla lähinnä sitoudutaan taloudelliseen vastuuseen puolisosta. Tosin yhteiskunta on ruvennut sitouttamaan puolisoita taloudellisesti ilmankin tällaista avioliittosopimusta.
Kyllä sukupuolineutraali avioliittolaki laajentaa avioliiton käsitettä, siitähän on juuri kyse, ei mistään ihannemallista.
Ilmoita asiaton viesti
Jos olisit oikeassa ettei ole kyse ”ihannemallista” niin voit olla varma että rekisteröity parisuhdelaki lisättynä sukunimen muutos sekä adoptio oikeudella kelpaisi jokaiselle homoseksuaalille.
Miksi näin ei kuitenkaan nyt ole? Miksi homoseksuaalit eivät vain aja näitä kahta puuttuvaa oikeutta heidän jo olemassa olevaan parisuhdelakiinsa? Väitän että juurikin siksi koska kyseessä on todellisuudessa taistelu yhteiskunnan ihannemallista ja sen muuttamisesta.
Ilmoita asiaton viesti
Joillakin muillakin kuin sinulla nimityksellä voi olla tunnesidonnaista merkitystä.
Ilmoita asiaton viesti
Tieteellisestä ja käsitteellisestä kielestä, jota sana ”ihanteellinen” on, on pitkä matka ymmärtää konkreettisesti se, että kun opetuksessa tuodaan uusi avioasetelma samalla tavalla arvostettuna, kuin heteroavioliitto, nuorille ei avaudu se, että tämä vaihtoehto merkkaa lapsen riistoa jo lähtökohdaltaan. Eikä minkään pienen riistoa, vaan syvimpien ja tärkeimpien asioiden mitä elämässä on.
.
Tämä position pohjalta nuori laskee tekevänsä aivan oikein, jos valitseekin same-sex vaihtoehdon. Eikä ymmärrä, mitä on tekemässä. Ymmärrys tulee vasta kauan kauan sen jälkeen kun lapsi on kasvanut.
Silloin hän mittaa asioita koko elämän mittaisin, painavin ja altruistisin punnuksin, jotka nyt vasta todella lähtevät rakkaudesta,
…. ei eroottisesta kiintymyksestä, joka sumuttaa nuoren valinnat jollei yhteiskunta lainsäädännöllä ole tukemassa ja vaatimassa sitä ainoaa rakennetta, joka suojaa lapsen ehdottomia ja korvaamattomia juuria.
Ilmoita asiaton viesti
Kieltämättä samaa sukupuolta olevien parien status nousee heidän virallistettujen suhteiden legitimoituessa avioliittoina => avioliittokäsitys muuttuu jälleen kerran hieman todellisuutta vastaavammaksi …
Ilmoita asiaton viesti
Ei ole kyse laajentamisesta vaan avioliiton muuttamisesta.
Avioliittoinstituution alla ei voi olla kolmea erilaista suhdetta (naisparit, miesparit, eri sukupuolta oleva pari) muuttamatta alkuperäistä tarkoitusta ja olemusta.
Jos haluaa solmia suhteen samaa sukupuolta olevan kanssa, niin ei sellainen henkilö etsi avioliittoa. Avioliitto kun on aina sellainen, että jotta se on avioliitto, sen solmii kaksi eri sukupuolta olevaa henkilöä. Jos ei halua solmia avioliittoa sen edellyttämällä tavalla niin miksi ei tyydy rek.parisuhteeseen, jossa on likimain samat oikeudet kuin avioliittolain myötä aviopareilla.
Ilmoita asiaton viesti
”Jos haluaa solmia suhteen samaa sukupuolta olevan kanssa, niin ei sellainen henkilö etsi avioliittoa”. Vielä se ei ole mahdollista, mutta uusi avioliittolaki tekee sen mahdolliseksi.
Ilmoita asiaton viesti
Kyse on lähinnä siitä, että erotteleva valtion tunnustama parisuhdesopimus on perusluonteeltaan syrjivä.
Minä määrittelen avioliiton, niin, että ketkä tahansa oikeustoimikelpoiset luonnolliset henkilöt voivat avioitua keskenään. Kumman määritelmä on parempi? Enkä todellakaan halua tähän vastaukseksi mitään uskontoon liittyvää tai lainauksia avioliittolaista, koska ne eivät ole argumentteja.
Ilmoita asiaton viesti
Niin missä täällä on ollut uskonnollisia argumentteja????
.
Se kummittelee siellä omassa mielessä!
.
Jos asia on niin suuri ongelma,
että se väijyy aina ja joka paikassa,
olisko syytä tehdä asialle jotain, että saisi rauhan?
Ilmoita asiaton viesti
Olli Nurmi kirjoitti 31.3.2016 20:41: ”Minä määrittelen avioliiton, niin, että ketkä tahansa oikeustoimikelpoiset luonnolliset henkilöt voivat avioitua keskenään.”
Olli, mikä on hyväksyttävä syy avioliiton esteelle, johon perustuen oikeustoimikelpoiset velipuolet eivät ole oikeutettuja solmimaan avioliittoa keskenään edes 1.3.2017, jos heistä kumpikin saa silloin solmia avioliiton kolmannen kanssa? Kerro mikä on hyväksyttävä syy avioliiton esteelle, joka tuon estää?
Olli, mikä on hyväksyttävä syy avioliiton esteelle, johon perustuen oikeustoimikelpoiset isä ja 18 vuotta täyttänyt poika eivät ole oikeutettuja solmimaan avioliittoa keskenään edes 1.3.2017, jos heistä kumpikin saa silloin solmia avioliiton kolmannen kanssa? Kerro mikä on hyväksyttävä syy avioliiton esteelle, joka tuon estää?
Ilmoita asiaton viesti
Olli Nurmi kirjoitti 31.3.2016 20:41: ”Kyse on lähinnä siitä, että erotteleva valtion tunnustama parisuhdesopimus on perusluonteeltaan syrjivä.”
Olli, kerro mikä on tarkoittamasi ”parisuhdesopimus” ja mihin tosiasiaan perustuen se on mielestäsi perusluonteeltaan syrjivä.
Ilmoita asiaton viesti
Tutkimustieto ei suoraan välttämättä kerro ilmiön syistä ja tällaisia perhemalleja koskevia tutkimustuloksia on tulkittava ihan sen ympäröivän yhteiskunnan tai jopa pienempien yhteisön sosiaalisten normien kautta – esimerkiksi viittamani tutkimusartikkeli (Fursterberg, Heuveline et Timberblake 2003) esittää, että lapsen tasapainoisen kehityksen kannalta paras ”kasvualusta” perheenä olisi kahden _vanhemman_ vakiintunut suhde. Tästäkään arviosta ei taas toiseelta voi johtaa selektiivistä lainsäädäntöä, millä perheiden muodostumista ohjattaisiin pakottavassa määrin kohti tutkimuksellista ideaalia.
Voidaan myös em. tutkimusartikkeliin liittyen esittää vahva olettamus siitä, että voimassaoleva lainsäädäntö itsessään (omia sanojasi lainaten ”näin on ollut koko perinteisen avioliiton ajan”) ylläpitää parisuhteiden, perhemuotojen ja niissä elävien lasten välisiä hyvinvointieroja (millä sitten taas pyritään oikeuttamaan tämä perinteitä tukeva lainsäädäntö) …
Ilmoita asiaton viesti
Olen vahvasti sitä mieltä että tutkimustieto nimenomaan viittaa siihen että lähtökohtaisesti paras kasvualusta lapselle olisi kasvaa omien biologisten vanhempien kanssa. Se ei tietenkään tarkoita sitä etteikö poikkeuksia mahtuisi joukkoon mutta ”iso kuva” tukee selkeästi sitä. Näistä tutkimuksista Tapio Puolimatka on kirjoittanut paljon.
Ilmoita asiaton viesti
Niin kuin kirjoitin, niin voimassaoleva lainsäädäntö itsessään ylläpitää hyvinvointieroja perhemuotojen välillä eli niiden tiedossa olevien perhemalleja koskevien tutkimustulosten suora tulkinta johtaa helposti kehäpäätelmiin.
Samaa sukupuolta olevien parisuhteiden legitimointi avioliittona käsittääkseni lieventää näitä hyvinvointieroihin johtavia riskejä kuten ovat tehneet yksinhuoltajille kohdennetut tuet….
Ilmoita asiaton viesti
Uudempaa ja suomalaisempaa koostettua tutkimustietoutta lapsen kehityspsykologiaan perehtyneeltä henkilöltä – psykiatri Jari Sinkkonen esitti omassa lakivaliokunnalle antamassaan sukupuolineutraalia avioliittolakia koskevassa lapsivaikutusarviossaan seuraavaa :
” Tämä sanottuna, nyt olemassa oleva tutkimusnäyttö ei anna aihetta vakavaan huoleen samaa sukupuolta olevien vanhempien lasten kehityksestä. Tiedämme toistaiseksi kuitenkin varsin vähän siitä, miten he aikanaan kokevat oman vanhemmuutensa, ja miten he voivat aikuisuudessa. On myös tärkeää muistaa, että samaa sukupuolta olevien ihmisten liitot ovat yhtä monenkirjavia kuin heteroliitotkin”
Ilmoita asiaton viesti
Kuitenkin kokonaisuutena ottaen Sinkkonen kasvatusartikkeleissaan painottaa kummankin sukupuolen erityispiirteiden ehdotonta tärkeyttä ja välttämättömyyttä.
Lukiessani vähän aikaan sitten tämän koko kirjoituksen, sen muu osa ei ollut ihan linjassa tämän päätelmän kanssa, joten kysymysmerkiksi jää, oliko tässä se kohta jossa Sinkkostakin pistettiin ruotuun. Vaikea sanoa, mutta näin on kuulemma tapahtunut hänenkin kohdallaan.
.
Ja luonnollisesti kansainvälinen sateenkaarilasten maailma ja -kokemukset ovat jääneet häneltäkin tutkimatta, kun tiedostusvälineet ovat toimittamassa kririikittömästi same-sex-agendan käytännön toteutusta ja pitävät tiukkaa seulaa siitä, mitä maassa saa puhua,miten kauan ja koska on puhuttu tarpeeksi!
Ilmoita asiaton viesti
Tottakai laki jo nyt tukee tätä ilmoittamasi ”ihannetta”. Biologisia lapsia kun harvemmin saavat muut kuin mies ja nainen. Lapsi kasvaa lähtökohtaisesti tässä biologisessa perheessä, ellei jostakin syystä tähän ole estettä, kuten eroa, kuolemaa, huostaanottoa tms. Vasta tämän jälkeen voi lapsi päätyä muille kuin biologisille vanhemmilleen kasvatettavaksi. Ei lapsia ryöstetä biologisilta vanhemmiltaan ja anneta homoille.
Ilmoita asiaton viesti
Ei välttämättä mitenkään, koska suomalainen asenteisto pääosiltaan eikä yhteiskunta säännöksineen ainakaan suoranaisesti enää aseta eri perhemuotoja eri asemiin.
Sukupuolineutraali avioliittolaki legitimoi lopullisesti samaa sukupuolta olevien parien parisuhdesopimukset (avioliitot) ja tukee ”samaa sukupuolta olevien vanhempien parisuhdetta, jolloin myös näiden ns. sateenkaariperheiden lasten hyvinvointi paranee.
Fursterberg et al (2003) :
”Yksinkertaisesti sanoen: -lapset hyötyvät jatkuvasti yhdessä asuvien vanhempien taloudellisesta ja emotionaalisesta panoksesta.”
https://books.google.fi/books?id=ayN5AgAAQBAJ&pg=P…
Ilmoita asiaton viesti
Juho, tuo on tasan päinvaston. Hyvä paranee vakiintuessaan, mutta huono vaan samassa pahenee. Tämä on tullut esiin Sullinsin suuressa tutkimuksessa, jossa juuri samesexliittojen muuttuessa (lesboliitot) vakiintuneiksi avioliitoiksi, lasten ongelmat olivat kaikkein suurimmillaan.
Se on , – voisko sanoa poiliittis-eroottinen fantasia, joka kertoo tätä totuutta:ei eroa heteroperheisiin verrattuna.
Ilmoita asiaton viesti
Onko tästä (Sullinsin perhetutkimuksellisista tulkinnoista) nyt sitten tehtävä sellainen johtopäätös, että lainsäädännöllä tulee nimenomaisesti hankaloittaa homojen ja lesbojen parisuhteiden vakiintumisia, jotta yhteiskunnassa säilyy terve järjestys ja avioliiton perimmäinen ja aito merkitys siirtyy kirkkaana tulevillekin sukupolville?
Ilmoita asiaton viesti
Ei kuitenkaan oikein voida puhua Sullinsin tulkinnasta, koska kyseessä on valtaisa data, joka kertoo toteutumisen karua kieltä.
Ei muulla yhteiskunnalla ole tietenkään mitään intressiä hankaloittaa samansukupuolisten ihmisten suhteita ja niiden vakiintumista, mutta koska liittoon sisältyy myös oikeus perheen perustamiseen, ei se voi sitä edistääkkään liittomuodossa.
Ilmoita asiaton viesti
Perheen perustaminen ei Suomessa vaadi avioitumista…
Ilmoita asiaton viesti
Ei perheen perustaminen edellytä avioliittoa, nykyisin suuri osa perustaa perhettä ja hankkii jälkikasvua ennen avioitumista.
Ilmoita asiaton viesti
Väsynyttä jargonia – juna meni jo vuosia sitten….
Ilmoita asiaton viesti
Mitähän junaa Lax tarkoittaa? Sukupuolineutraalin avioliittolainjuna on ainakin vielä laiturissa ja lipunmyynti käy kuumimmillaan. Lähdön olisi tarkoitus toteutua vasta ensi vuonna jos junaa ei todeta sitä ennen epäpäteväksi liikenteeseen.
Minä olen huolestunut ennen kaikkea lasten turvallisuudesta ja hyvinvoinnista tämän junan kyydissä koska sen rakentamisessa ei otettu huomioon lasten tarpeita ja hyvinvointia. Lapsivaikutuksen arviointi jätettiin kokonaan tekemättä kun juna myytiin rautatieliikenteeseen. Tässä on tehty suuri virhe sillä tämä juna on suunniteltu vain aikuisten tarpeita silmällä pitäen.
Ilmoita asiaton viesti
Miten lasten hyvinvointiin vaikuttaa ovatko vanhemmat avioliitossa tai avoliitossa?
Ilmoita asiaton viesti
Tapio Puolimatka kirjoittaa linkissä – http://tapiopuolimatka.puheenvuoro.uusisuomi.fi/21…
Yhteiskuntatieteen tutkimustulokset antavat aihetta uskoa, että lasten pahoinvointi tulee lisääntymään lain seurauksena. Yksi yhteiskuntatieteen kaikkein vahvimmin todistetuista tosiasioista on, että lapsen paras koti on biologisen äitinsä ja isänsä eheässä avioliitossa. Biologisen isänsä ja äitinsä kodissa kasvaneilla nuorilla aikuisilla on vähiten ongelmia ainakin seuraavilla ulottuvuuksilla: (a) terveys, kuolleisuus ja itsemurhariski, (b) tunne-elämän terveys (ahdistuneisuus, masennus), (c) huumeiden ja alkoholin käyttö, (d) rikollisuus ja pidätykset, (e) köyhyys, (f) koulutus ja työelämään osallistuminen, (g) seksuaalisen identiteetin kehitys, teiniraskaudet, avioliiton ulkopuoliset raskaudet, altistuminen seksuaaliselle hyväksikäytölle, (h) avioerojen määrä. (Marks 2012: 735−736.)
Ilmoita asiaton viesti
Miten uusi laki muuttaisi lasten tilannetta?
Ilmoita asiaton viesti
Tapio Puolimatka kirjoittaa linkissä – http://www.seurakuntalainen.fi/blogit/riskinottoa-…
Sukupuolineutraali avioliittolaki vaikuttaa lasten asemaan erityisesti muuttamalla avioliiton merkitystä ja sen yhteiskunnallista viestiä. Lyhyesti sanottuna:
1) Laki muokkaa uskomuksia.
2) Uskomukset muovaavat käyttäytymistä.
3) Uskomukset ja käyttäytyminen vaikuttavat ihmisten kiinnostuksen kohteisiin ja hyvinvointiin.
Kukaan ei ajattele ja toimi tyhjiössä. Käsityksiimme vaikuttavat yhteiskunnan perustavat käyttäytymissäännöt, joille lainsäädäntö asettaa reunaehtoja. Pohtiessaan omaa tulevaa avioliittoaan nuoren asennoitumiseen ja sitoumuksiin vaikuttaa se, miten yhteiskunnassa avioliitto ymmärretään. Samaa sukupuolta olevien parien avioliiton rakenne erottaa lapsen aina joko isästään tai äidistään, mikä loukkaa lapsen perustavaa ihmisoikeutta tuntea isänsä ja äitinsä ja kasvaa heidän hoidossaan. Näin sukupuolineutraali avioliiton määritelmä murtaa isän, äidin ja lapsen kolmoissidoksen ja jättää lapsen isä- ja äiti-suhteen vaille juridista suojaa.
Sukupuolineutraali avioliittolaki tulee todennäköisesti vaikuttamaan ihmisten avioliittokäyttäytymiseen useilla eri tavoilla. Se vaikuttaa kielteisesti perhe-elämän pysyvyyteen ja sitä kautta lasten hyvinvointiin.
(1) Sukupuolineutraalin avioliiton hyväksyminen sisältää julkisen kannanoton, jonka mukaan lapsi ei tarvitse biologisen isän ja äidin toisiaan täydentävää vaikutusta. Se poistaa lainsäädännöstä ja heikentää kulttuurissa ajatusta, että lapselle ja yhteiskunnalle on keskimäärin parasta, että lapsi kasvaa biologisen isänsä ja äitinsä muodostaman avioliiton sisällä. Näin se vahvistaa käsitystä, ettei sukupuolten toisiaan täydentävyys ole tärkeää kasvatuksessa. Tämä heikentää erityisesti isän kokemusta siitä, että hänellä on erityinen panoksensa annettavana lastensa kasvatukseen. Tämän seurauksena harvemmat lapset todennäköisesti kasvavat isänsä ja äitinsä kanssa, koska uuden avioliittolain yhteiskunnallinen viesti tekee avioeron ottamisen psykologisesti ja sosiaalisesti helpommaksi ja heikentää yleensä vanhempien sitoutumista lapsiinsa.
(2) Kun uuden avioliittolain sisältämän viestin mukaan lapsi ei välttämättä tarvitse isää ja äitiä, vähenee myös motivaatio sitoutua pysyvään parisuhteeseen lasten syntymän myötä eli yleensä solmia avioliitto. Tutkimusten mukaan avoperheet hajoavat useammin kuin avioperheet ja erot ovat lapselle usein traumaattisia kokemuksia.
(3) Sukupuolineutraalin avioliiton hyväksyminen merkitsee sitä, että heteroseksuaalisten nuorten julkinen sosiaalistaminen miehen ja naisen välisen avioliiton merkitykseen joko lakkaa tai sitä joudutaan olennaisesti heikentämään. Lastenkirjoissa ja -viihteessä, kirkon opetuksessa, koulujen opetussuunnitelmissa ja populaarikulttuurissa joudutaan välttämään antamasta mahdollisesti lainvastaista vaikutelmaa, jonka mukaan avioliitto on naisen ja miehen välinen liitto, jonka luonnollisena seurauksena on lasten saaminen.
(4) Sukupuolineutraalin avioliiton hyväksyminen merkitsee todennäköisesti sitä, että muut vaihtoehtoiset avioliittomuodot, kuten esimerkiksi moniavioisuus tai ryhmäavioliitto, saavat lisää sosiaalista hyväksyntää. Tämä heikentää entisestään avioliiton yhtenäisyyttä ja lapsen mahdollisuuksia kasvaa alhaisen konfliktitason perheessä.
(5) Viesti, jonka mukaan lapsi ei välttämättä tarvitse isää tai äitiä lisää myös todennäköisesti geneettisten orpojen tuottamista lisääntymisteknologian avulla. Yhä useammat yksinäiset naiset, hedelmättömät parit ja samaa sukupuolta olevat parit tulevat turvautumaan lisääntymisteknologian käyttöön. Geneettiset orvot joutuvat kamppailemaan identiteettiongelmien kanssa läpi koko elämänsä, kuten moni aikuiseksi kasvanut geneettinen orpo meille kertoo.
Ilmoita asiaton viesti
Ei avioliittolaki muuta avioliiton merkitystä juriidisesti sitovana sopimuksena.
Osaisiko kukaan selittää miten se käytännössä muuttaisi lasten asemaa muutoinkin kun joidenkin adoptoitujen lasten oikeutta perintöön?
Ei samaa sukupuolta olevien avioparien lasten tarvitse olla sen enempää erossa biologisesta vanhemmasta kuin nykyistenkään uusperheiden lasten.
Nykyisin lasten saaminen ei ole avioliitton seuraus. Suuri osa avioituu vasta saatuaan lapsia.
Tuskin avioliittolaki kovinkaan paljon lisäisi ”geneettisten orpojen” määrä
Ilmoita asiaton viesti
Kun ei ole argumentteja joutuu puhumaan vain joukkoliikenteestä..
Ja tosiaan, onhan se mahdoton tehtävä osoittaa, ettei lapsi tarvitsisi äitiään ja isäänsä.
Ilmoita asiaton viesti
Osoita, että lapsi tarvitsee biologista isäänsä ja äitiänsä kehittyäksen normaalisti, ja he jotka kasvavat eriävissä olosuhteissa kehittyvät eri tavalla.
Odotan innolla.
Ilmoita asiaton viesti
Tuota ei kyllä tarvitse edes osoittaa,
tiedätkö että normaalin ihmisen sydän sanoo sen automaattisesti.
.
Mutta sen sanovat yksiselitteisesti myös kaikki tutkimukset jos ne ovat tarpeeksi suuria ja tieteelliset mittapuut täyttäviä.
Ilmoita asiaton viesti
turhan poisto
Ilmoita asiaton viesti
Perinteinen mies ja nainen ovat lajityyppeinä jo uhanlaisia. Tarkastellaanpa esimerkiksi mies-sukupuolta. Kun eletään luonnosta vieraantuneessa yhteiskunnassa, jossa kaikki on säänneltyä, byrokratisoitua, teknokratisoitua ja kaupallistettua, ei miehisillä ominaisuuksilla (esim. seikkailunhalu, huumori tai tietty rento hulttiomeininki) ole enää juurikaan käyttöä. Pula isistä tai äideistä on luonteeltaan henkis-kulttuurinen eikä välttämättä fyysiseen sukupuoleen liittyvä. Perinteistä mies- ja nais-tyyppiä edustavia ihmisiä on jo niin vähän, että yhteiskunnan on jo tästäkin syystä sallittava ’sukupuolettomuus’. Prof. Puolimatka tuo kyllä ihan hyvin esille luonnonmukaisuutta puolustavia seikkoja, mutta voisi ehkä tutkia enemmänkin niitä tekijöitä, jotka vetävät ihmisiä kauemmas niistä. On turha mainostaa perinteisiä vanhemmuuden malleja, jos yhteiskunta suorastaan ponnistelee hävittääkseen ne.
Ilmoita asiaton viesti
Jotta tasa-arvo saataisiin toteutumaan täydellisesti, on jokaiselle lapselle turvattava oikeus isään ja äitiin. Sukupuolineurtaali avioliittolaki sotii tätä periaatetta vastaan, ja lisäksi se vie lapselta myös oikeuden tuntea biologiset juurensa ja elää näin yhteydessä molemminpuolisiin sukuihinsa. Jos ei tämä ole ihmisoikeusrikkomus, niin mikä sitten? Tasa-arvoinen avioliittolaki on ajatuksena naurettava ja käsitteenä harhaanjohtava, sillä se jos mikä lisää eriarvoisuutta lasten keskuudessa.
Ilmoita asiaton viesti
Tällaisen ”tasa-arvon” toteutuminen edellyttäisi pakko-avioliittoa kaikille lapsen saaneille ja mahdollisesti moniavioisuuden sallimista. Sittenkään kaikilla lapsilla ei olisi äitiä ja isää.
Ilmoita asiaton viesti
Vertaus saattaisi toimia, jos meillä olisi lainsäädännöllä määrätty, että jokaisella lapsella tulee olla kasvattajanaan (yksi) nainen ja (yksi) mies. Näin ei kuitenkaan ole, vaan olemme koko Suomen itsenäisyyden ajan sallineet tuhansien ja taas tuhansien lasten kasvaa ilman mies- tai naispuolista vanhempaa.
Voi olla totta, että parasta lapsen olisi kasvaa perheessä, jossa hänellä on kaksi eri sukupuolta olevaa vanhempaa, mutta jos asia olisi niin merkittävä, kuin Puolimatka esittää sen olevan, (eli merkittävyydeltään samaa luokkaa kuin elämänkumppanin sukupuoli) niin olisihan siihen pitänyt lainsäädännöllä puuttua ja kauan aikaa sitten.
Olemme kuitenkin sallineet lasten kasvaa esimerkiksi yksinhuoltajaperheissä, eikä kukaan vanhempien sukupuolen merkityksestä vaahtoava ole esittänyt mitään korjausta tähän ongelmaan. Kokonaan puuttuva toinen vanhempi lienee kuitenkin lapsen kannalta paljon huonompi tilanne kuin se, että molemmat vanhemmat olisivat samaa sukupuolta.
Ilmoita asiaton viesti
Mutta Jani, se että avioero sallittiin sellaisessa muodossa, joka tekee eron hyvin helpoksi, ei tee asiaa oikeaksi. Se on yhteiskunnan SOKEA KOHTA,
JONKA OSOITTAMINEN EI KUITENKAAN OLE SOPIVAA!
.
Media hallitsee sitä, mikä mielissä velloo.
Vastuun tästä ei ole annettu tulla vellomaan.
.
Ainoat piikit, jotka pistävät aikaamme siitä johtuen,
ovat pahoinvointitilastot, ja rahanmeno sosiaalipuolella,
näillä lapsilla (nyt aikuisilla) ja
kätketyt kyyneleet,
ei tästä ole saatu puhua, eikä tehdä yhteiskunnallista tiliä.
Se murskaisi arvoliberaalin itsetyytyväisyyden ja katteetoman positivismin.
Ilmoita asiaton viesti
Lapsen oikeus tuntea ja kasvaa omien biologisten vanhempiensa kanssa on syystäkin ihanne ja lapsen oikeus. Sitä ei miksikään muuta avioerot ym.
Se, ettei ihanteet aina toteudu ei ole peruste heittää ihanteet romukoppaan vaan päinvastoin toimia siten, että lapsen oikeudet mahdollisimman hyvin toteutuisivat.
Ilmoita asiaton viesti
Miten muka uusi avioliittolaki huonontisi lapsen oikeudet?
Ilmoita asiaton viesti
Lakimuutoksen on arvioitu liittyvän lapsiin ja heidän oikeuksiensa toteutumiseen monella tapaa, joista alla kertauksena esimerkkejä.
Taustaa:
On olennaista, että lakimuutoksen vastustajat tyypillisesti vastustavat hedelmöityshoitoja luovutetuilla sukusoluilla, sijaissynnytysjärjestelyjä, ja muita lisääntymismenetelmiä, jotka l ä h t ö k o h t a i s e s t i poistavat vähintään toisen biologisen (=geneettisen) vanhemman lapsen elämästä, ollen siis lasta kohtaan eettisesti väärin. (Tahallisten väärinymmärrysten välttämiseksi, tässä ei siis tarkoiteta adoptiota, yksinhuoltajuutta, yms. joissa EI l ä h t ö k o h t a i s e s t i / t i e t o i s e s t i / t a h a l l i s e s t i poisteta vähintään toista biologista vanhempaa lapsen elämästä. Tässä siis on tietenkin erotettava toisistaan 1) aikuisten tietoiset epäeettiset valinnat (jotka olisivat vältettävissä) ja 2) sattumukset/tragediat (joita olisi ollut vaikea välttää, ja joiden tahallisena tavoitteena EI ole ollut lapsen jääminen isättömäksi/äidittömäksi.) Tämänkaltaisten lisääntymismenetelmien vastustus kumpuaa suoraan siitä, kun ollaan asetuttu toisen ihmisen (lapsen) asemaan. Halutaan rakastaa lähimmäistä niin kuin itseä, ja tehdä toisille niin kuin itselle halutaan tehtävän – ELI: mieluummin haluaisimme itsellemme l ä h t ö k o h t a i s e s t i biologiset vanhemmat kuin ei-biologiset, ja haluamme myöskin tuntea biologiset sukulaisemme ja sukujuuremme. Ja lisäksi, mieluummin toivoisin itselleni lähtökohtaisesti isän ja äidin kuin kaksi äitiä tai kaksi isää.
Miksi yksinäisten sinkkujen ja luonnollisesti lisääntymiskyvyttömien pariskuntien ei tarvitsisi hyväksyä elämän luonteeseen kuuluvia pettymyksiä ja sattumuksia (kuten lapsettomuus), mutta heikommassa ja haavoittuvammassa asemassa olevien lasten täytyy (hyväksyä biologisen äidin tai isän puuttuminen mikä on seurausta aikuisten t i e t o i s i s t a valinnoista)? Tässä on mielestäni iso ristiriita. Miksi lapsella ei tarvitse olla lähtökohtaista oikeutta molempiin biologisiin vanhempiin, mutta aikuisella olisi oltava aina lähtökohtainen oikeus omaan lapseen kaikissa tapauksissa, oli hän sitten homo tai hetero, sinkku tai parisuhteessa? Aikuisilla ei ole, eikä (minkään norminkaan mukaan) tarvitse olla lasta, mutta lapsella on a i n a biologiset vanhemmat, se ei ole pelkästään normaalia tässä ajassa vaan luonnon laki kautta aikojen. Siinä mielessä luonto määrittää kumpi näistä kahdesta on normatiivisempaa, ja kumman oikeuden kuuluisi ajaa toisen edelle. Nämä näkemykset kumpuavat luonnonoikeusajattelusta, johon mielestäni myös lainsäädännön tulisi perustua.
Tahallisten väärinymmärrysten välttämiseksi haluan painottaa, että tässä ei ole kyse siitä, kuka on hyvä kasvattaja ja kuka ei:
”Tehtiinpä kerran tutkimus, jossa varastettiin muutamalta ihmiseltä polkupyörä ja katsottiin, mitä siitä kullekin seuraa. Rikkaat ostivat uudet polkupyörät, joten heille ei varkaudesta koitunut mitään haittaa. Uudet pyörät olivat entisiä paremmat. Köyhät alkoivat pyöräilyn sijaan kävellä, koska heillä ei ollut varaa uuteen pyörään. Heidän kuntonsa parani entisestään, joten heille oli varkaudesta suorastaan hyötyä. Tutkimuksen lopputulos: polkupyörävarkaus hyödyttää sitä, keltä pyörä viedään. Oliko varkaus oikein? Sitä ei tutkittu.
Moni lapsi kasvaa onnelliseksi ja tasapainoiseksi SOS-lapsikylässä. Siitä ei voi päätellä, että on täysin se ja sama, kasvaako lapsi vanhempiensa kanssa vai lastenkodissa.” -OM
Ei siis ole mitenkään erikoinen toive toivoa itselleen lähtökohtaisesti mieluummin biologisia kuin ei-biologisia vanhempia. Jenni Pääskysaaren juontama ”Kadonneen jäljillä” -sarjakin on osoittanut tämän; geneettiset siteet ovat monille ihmisille hyvin merkityksellisiä. Se, että jotkut biologiset vanhemmat sattuvat olemaan kasvattajina kehnoja, ei poista lähtökohtaista oikeutta syntyä biologisten vanhempien perheeseen. Väitetään, että spn avioliittolaki tai voimassa oleva hedelmöityshoitolaki eivät tätä o i k e u t t a poista – ”kaikilla lapsilla on edelleenkin, mikäli mahdollista, oikeus tuntea vanhempansa ja olla heidän hoidettavanaan.” – Ei toki poista, mutta estää toteutumasta, ja se tässä on olennaista. (Ja btw, ”oikeus tuntea vanhempansa ja olla heidän hoidettavanaan” tarkoittaa geneettisiä vanhempia.)
Esimerkki lakimuutoksen vaikutuksista sateenkaariperheiden lapsiin:
On fakta että sateenkaariperheiden lasten joukossa on niitä, jotka ovat kärsineet isättömyydestä tai äidittömyydestä. Lapsi tiedostaa jossain vaiheessa, että häneltä on t i e t o i s e s t i / t a h a l l i s e s t i / l ä h t ö k o h t a i s e s t i evätty yhteys biologiseen isään tai äitiin, sekä myös sukujuuriinsa (monet tosin ymmärtävät tämän kunnolla vasta siinä vaiheessa kun he ovat saavuttaneet iän jossa itse ovat alkaneet perustaa perheitä). Spn avioliittolaki kaventaa lasten mahdollisuuksia avoimesti ilmaista isän/äidin kaipuutaan. Lapsi kokee tilanteensa epänormaaliksi, mutta, spn avioliittolain ollessa voimassa, lainsäädäntö on normalisoinut tällaisen tilanteen – sen kuuluisi olla ideaalinen. Missä on tällöin lapsen ahdistuksen syy? Jos se ei voi olla perhetilanteessa, sen on oltava lapsessa itsessään. Lapsi on vain vaiennettava ja sopeutettava vallitsevaan tilanteeseen, koska muutoin tulisi myöntää ettei biologisen vanhemman kumppani voi täysin korvata puuttuvaa biologista vanhempaa. Tulisi myöntää, että lasta kohtaan on tehty eettisesti väärin, ja painotettava että lapsen tuntemukset eivät ole hänen omaa syytään. Mielestäni tällä argumentilla voidaan vastustaa lakimuutosta (ja samalla myös lisääntymismenetelmiä luovutetuilla sukusoluilla) ilman, että muutoksen kannattajilla pitäisi olla tarvetta epäillä lakimuutoksen vastustajien motiiveja, tai tahallaan ymmärtää jotain väärin. Tällä ei ole mitään tekemistä uskonnollisuuden kanssa, eikä tällä ole mitään tekemistä homovihamielisyyden tai syrjinnän kanssa.
Esimerkki lakimuutoksen vaikutuksista heteroperheiden lapsiin:
Lakimuutoksen vastustajat ovat arvioineet että lakimuutoksella on vaikutusta myös heteroperheiden lapsiin. Tässä kohdassahan ymmärretään monesti tahallaan väärin väittämällä että ”kukaan ei ole ottamassa lapsia pois biologisilta vanhemmiltaan”. Se nyt on tietenkin selvää ettei yksittäisen lapsen asema muutu miksikään siinä silmänräpäyksessä kun lakimuutos tulee voimaan. Näinköhän nyt joku on ymmärtänyt lakimuutosta vastustavien väittävän? Lakimuutoksen vastustajat ovat esittäneet esimerkiksi seuraavia arvioita muutoksen vaikutuksista asenneilmapiirin kehittymiseen tulevaisuudessa: Lakimuutoksen myötä 1) normalisoidaan ja levitetään yleiseen tietoisuuteen se ettei lapsen ainoa l ä h t ö k o h t a i n e n i h a n n e enää ole syntyä biologisten vanhempien perheeseen ja kasvaa heidän hoidossaan (koska jatkossa mm. päiväkodeissa, kouluissa ja oppilaitoksissa on opetettava näin), ja 2) poistetaan loputkin avioliittoinstituution alkuperäisestä tarkoituksesta väittämällä että avioliitto perustuu pelkästään kahden aikuisen väliselle rakkauden tunteelle toisiaan kohtaan. Näistä on arveltu seuraavan se, että tulevien vanhempien sitoutuminen perheeseensä a j a n m y ö t ä heikkenee entisestään, koska 1) aikuisten välisen rakkauden lopahtaessa erotaan yhä herkemmin (koska rakkauden tunnetta puolisoa kohtaan siis pidetään jatkossa avioliiton solmimisen ja säilymisen ainoana edellytyksenä) ja, 2) ajatellaan että on lapsen kannalta täysin se ja sama huolehtivatko hänestä biologiset vanhemmat vai joku muu (näin nyt ei enemmistö toivottavasti(!) tule ajattelemaan, mutta ei ole lainkaan poissuljettua etteikö tietyntyyppinen ihmisryhmä näin ajattelisi sen jälkeen kun tätä uutta ideaalia on iskostettu ihmisten mieliin parin sukupolven ajan). Arvioidaan siis että tämä asenneilmapiirin muutos lisää heteroydinperheiden hajoamista entisestään. On sanottu että sitä, missä määrin tämä tulee toteutumaan, voidaan mahdollisesti tarkastella vasta joskus s a d a n v u o d e n päästä, tjsp, koska asenneilmapiiri ei tietenkään muutu siinä silmänräpäyksessä kun lakimuutos tulee voimaan. (Ja voidaanko sadankaan vuoden päästä tehdä luotettavia tutkimuksia siitä missä määrin juuri lakimuutos on vaikuttanut avioeroihin? – En tiedä, en ole sen alan tutkimuksen asiantuntija.) Sinällään ihan järkeenkäypä ja varteenotettava päättelyketju lakimuutoksen vastustajilta – miksei näin todellakin voisi tapahtua? Mielestäni tällä argumentilla voidaan vastustaa lakimuutosta ilman, että muutoksen kannattajilla pitäisi olla tarvetta epäillä lakimuutoksen vastustajien motiiveja, tai tahallaan ymmärtää jotain väärin. Tällä ei ole mitään tekemistä uskonnollisuuden kanssa, eikä tällä ole mitään tekemistä homovihamielisyyden tai syrjinnän kanssa.
Kuten todettu, lakimuutoksen myötä kahta äitiä tai kahta isää eli isättömyyttä tai äidittömyyttä on pidettävä ihanteena (koska jatkossa mm. päiväkodeissa, kouluissa ja oppilaitoksissa jne on opetettava näin). En ole varma väitetyistä prosenttiosuuksista mutta on siis väitetty että homoja olisi n. 5% väestöstä ja täysheteroita saman verran, ja loput siltä väliltä. Jos laki normalisoi vähintään toisen biologisen vanhemman puuttumisen, eivät nämä 90% ymmärrä huomioida molempien biologisten vanhempien tärkeyttä tulevan lapsensa/lapsiensa kannalta kumppania valitessaan. Tästä seuraa muun muassa se että ensimmäisessä esimerkissä kuvatut ei-toivottavat kohtalot yleistyvät. Mielestäni tällä argumentilla voidaan vastustaa lakimuutosta ilman, että muutoksen kannattajilla pitäisi olla tarvetta epäillä lakimuutoksen vastustajien motiiveja, tai tahallaan ymmärtää tätä väärin. Tällä ei ole mitään tekemistä uskonnollisuuden kanssa, eikä tällä ole mitään tekemistä homovihamielisyyden tai syrjinnän kanssa.
Kuten todettu monissa aiemmissakin keskusteluissa, avioliitto ymmärretään nykypäivänä hyvin vääristyneesti. Sitä pidetään oikeutena, kun sitä pitäisi pitää velvollisuutena. Hääjuhlat, sormukset, ym. voi kuka tahansa pariskunta järjestää itselleen ihan ilman lakimuutoksia. Joku on todennut, että ”avioliitto” nimenäkään ei ole nyt se mitä tässä haetaan. Lakimuutoksen kannattajat ovatkin myöntäneet, että asia on vain periaatteellinen – ”kaikkien tulisi olla lain edessä samalla viivalla”. Tämä on omituinen vaatimus liitettynä avioliittolakiin. Kuten monissa keskuteluissa onkin todettu, avioliitossa ei ole jäljellä juuri mitään sellaista mitä tarvitsee säädellä lailla. Jos olisi, se olisi täynnä velvollisuuksia, vastuita ja rajoitteita. Koetko päässeesi muiden kanssa ”samalle viivalle” jos vapauttasi rajoitetaan ja vastuitasi lisätään? Ulkoinen adoptio, sukunimi, ruksit lomakkeissa – mitä näitä nyt olikaan – näistä olisi voitu aivan hyvin säätää muualla kuin avioliittolaissa. Oikeus avioliittoon ja ”oikeus rakastaa” eivät ole sama asia. Tätä ei pidä tahallaan ymmärtää väärin. Tällä ei ole mitään tekemistä homovihamielisyyden tai syrjinnän kanssa, eikä tällä ole mitään tekemistä uskonnollisuuden kanssa. Rakkaus ja oikeus rakastaa kuuluvat ihmissuhteeseen. Rakkautta, oikeutta rakastaa, tai ihmissuhdetta ei kukaan ole kieltämässä keneltäkään. Avioliitto taas on yhteiskunnallinen instituutio, joka rajoittaa, velvoittaa ja lisää vastuita. ”Kaikkien tulisi olla lain edessä samalla viivalla” on näin ollen huono perustelu lakimuutokselle.
Perustelu ”kaikkien tulisi olla lain edessä samalla viivalla” sopii paremminkin lapsiin, ja heidän kohdalla sitä pikemminkin tulisi käyttää: kaikkien lasten tulisi olla lain edessä samalla viivalla siten että heillä kaikilla tulisi olla l ä h t ö k o h t a i n e n ihmisoikeus syntyä biologisten vanhempien ydinperheeseen ja l ä h t ö k o h t a i n e n oikeus tuntea molemmat biologiset vanhempansa ja kasvaa heidän hoidossaan. Tämä olisi siis lähtökohtainen ideaali mihin tulisi pyrkiä, toki se ei toteudu kaikissa tapauksissa kuten tiedämme – turha tätä on tahallaan ymmärtää väärin. Nykyinen avioliittolaki on ollut o m a l t a o s a l t a a n takaamassa lapsille tätä lähtökohtaista oikeutta, älkäämme siis lähtekö muuttamaan sitä ainakaan huonompaan suuntaan.
Lisäksi olen sitä mieltä, että hedelmöityshoitoja luovutetuilla sukusoluilla ei pitäisi antaa kenellekään, ja tähän toivoisin lakimuutosta. Eniten kuitenkin vastustan Setan ja miesjärjestöjen ajamaa sijaissynnytysten laillistamista, ja varsinkin miehille ja miespareille jotka eivät voi edes imettää(!). Kaikki sijaissynnytyksen laillistamiseen tähtäävät lainsäädännölliset askeleet (joihin myös äitiyslaki ja spn avioliittolaki kuuluvat) on pysäytettävä tähän. Sijaissynnytyksen laillistamista ajetaan tosin myös heteropareille, mutta ymmärtääkseni heidän omilla sukusoluillaan, joka ei tietenkään ole eettisesti yhtä tuomittavaa kuin sijaissynnytys ulkopuolisen luovuttajan sukusoluilla:
http://www.oikeusministerio.fi/fi/index/julkaisut/…
Tuossa eduskunnalle annetussa kirjallisessa kysymyksessä puhutaan pariskunnista ja geneettisen lapsen saamisen tärkeydestä p a r i s k u n n i l l e -> Syntyy vahva oletus, että tässä tarkoitetaan h e t e r o pariskuntia, JA pariskunnan molempia osapuolia (molemmille osapuolille geneettisen lapsen saaminen tärkeää), jolloin ei rikota geneettisiä siteitä miltään osin. Tämä ei tietenkään ole samalla tavalla epäeettistä kuin jos järjestelyä tarjottaisiin homo/lesbopariskunnille tai sinkuille, tai jos jouduttaisiin käyttämään luovutettuja sukusoluja heteropariskuntien kohdalla. Seta ja miesjärjestöt kuitenkin vaativat sijaissynnytysjärjestelyjen mahdollistamista myös muille kuin heteropareille, jolloin lapsi erotetaan a i n a vähintään toisesta geneettisestä vanhemmastaan.
Huomasitteko muuten miten tuossa mainitussa linkissä oli muotoiltu: ”… monille vanhemmille geneettisen lapsen saaminen on äärimmäisen tärkeä asia.” Todetaan että geneettinen lapsi on aikuiselle äärimmäisen tärkeä, mutta miksi on niin vaikea ymmärtää, että tämä pätee myös toisin päin (miksi ei pätisi?), eli vähintään yhtä tärkeänä on tällöin pidettävä molempien geneettisten vanhempien tärkeyttä lapsen kannalta! On silkkaa syrjintää väittää muuta. Jos väitetään että geneettinen side ei ole tärkeä, ei voida myöskään vedota siihen vaadittaessa sijaissynnytysjärjestelyjen laillistamista, tai muissakaan vastaavissa yhteyksissä.
Ilmoita asiaton viesti
Oikeus hedelmöityshoitoihin on ihan eri kysymys kuin avioliittolaki.
Ilmoita asiaton viesti
”Oikeus hedelmöityshoitoihin on ihan eri kysymys kuin avioliittolaki.”
Jäi vähän tyngäksi tuo toteamuksesi.
Avioliitto ja lasten saaminen (halutessa) on liitetty perinteisesti ja erittäin vahvasti toisiinsa.
Oletko sattumoisin huomannut, että ne edelleen liitetään vahvasti toisiinsa, vaikka toistetaan säännöllisesti sitä, että ne eivät mitenkään liity toisiinsa 🙂
Homoparit vaativat jo nyt ”oikeutta lapseen” parisuhteen pohjalta. On naivia olla näkemättä sitä, että avioliittostatuksen pohjalta sitä vaaditaan entistä voimakkaammin. Koska avioliitto ja lasten saaminen kuuluvat yhteen.
Juuri tästä syystä spn-avioliittoa vastustetaan niiden taholta, jotka pitävät ideaalina, että lapsella on isä ja äiti, oikeus isään ja äitiin ja oikeus surra ja kaivata isää tai äitiä, joka häneltä mahdollisesti ja syystä tai toisesta puuttuu.
Aviiliittolain muutos muuttaa sen mitä pidetään normina ja ideaalina. Koska avioliitto on tähän asti tukenut sitä mitä on pidetty normina ja ideaalina. Heteroydinperhettä, eli lapsen oikeutta isään ja äitiin ja miehen ja naisen, isän ja äidin, vastuuta yhteisistä lapsistaan.
Tästä syystä hedelmöityshoitoja annettiin alunperin vain naimisissa oleville heteropareille. Yksinäisten naisten ”oikeus hedelmöityshoitoihin” tuli myöhemmin, ja se on osaltaan johtanut siihen mitä vaaditaan nyt.
Ilmoita asiaton viesti
Olen huomannut, että nykyisin lasten saaminen ei yleisesti liitetä avioliittoon vaan monet hankkivat lapsia ennen mahdollista avioitumista.
Lähtökohtaisesti uusi avioliittolaki muuttaisi tosiasiallista perheenmuodostusta korkeintaan hyvin marginaalisesti.
Yhteisistä lapsista laki edellyttää vastuuta ilman avioliittoakin.
Mitä varten naimisissa olevilla heteropareilla pitäisi olla oikeus lapseen hedelmöityshoitojen avulla?
Ilmoita asiaton viesti
Suvi, voit seuraavaksi kirjoittaa kirjan. Ja oli muuten hyvä!
Ilmoita asiaton viesti
Kiitos Päivi! 😀
Ilmoita asiaton viesti
toistopoisto
Ilmoita asiaton viesti
Näköjään livahti väärä linkki tuohon kommenttini 55 loppupuolelle, oikea linkki on tässä:
https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Kysymys/Document…
Ilmoita asiaton viesti
Tuore esimerkki geneettisen siteen tärkeydestä:
”Jyväskyläläinen Pekka Halttunen on etsinyt pitkään isäänsä. … Isättömyydestä suurta tuskaa tuntenut Halttunen ehti hetken jo iloita. … Halttunen jatkaa isänsä jäljittämistä. … Asia ei jätä Halttusta rauhaan ennen kuin hän on löytänyt isänsä – tai edes tämän haudan.”
http://www.ksml.fi/kotimaa/Oikeus-tuomitsi-v%C3%A4…
Sisältää koskettavan videohaastattelun!
Ilmoita asiaton viesti
Pieni otos tuosta Suvisen sepustuksen lopusta:
Todetaan että geneettinen lapsi on aikuiselle äärimmäisen tärkeä,
mutta miksi on niin vaikea ymmärtää, että tämä pätee myös toisin päin (miksi ei pätisi?), eli vähintään yhtä tärkeänä on tällöin pidettävä molempien geneettisten vanhempien tärkeyttä lapsen kannalta!
.
On silkkaa syrjintää väittää muuta. Jos väitetään että geneettinen side ei ole tärkeä, ei voida myöskään vedota siihen vaadittaessa sijaissynnytysjärjestelyjen laillistamista, tai muissakaan vastaavissa yhteyksissä.
Ilmoita asiaton viesti
”Toistaiseksi on jäänyt selittämättä, mistä tämä kaiken uudeksi muuttava ”rakkaus” yhtäkkiä löytyy tähän maailmaan.”
Joka ei rakasta, se ei tunne Jumalaa, sillä Jumala on rakkaus.
Esimerkiksi näin …
Ilmoita asiaton viesti
Laitoitko Juha tuon vastauksena siihen, kun ihmettelin, että mistä ne uskonnolliset argumentit löytyvät? Meni minulta kyllä ohi. Mistäs löysit?
Ilmoita asiaton viesti
Huom, tuossa on vain pieni osa lähteistä.
Olisi kai viisasta kuunnella myös niiden puolueiden näkemyksiä avoimesti, joihin ei itse samaistu. Yritän ainakin itse pitää tätä yllä. Taidettiin sitä suomalaista hyvinvointiyhteiskuntaakin rakentaa yhdessä. Ja sehän oli historiallisesti ainutlaatuista tuloksiltaan!
No Gallahger on hyvin jalat maassa oleva naisihminen. Ei varmasti vastusta yksinhuoltaja-äitejä mutta vastustaa lapsen jäämistä vain toisen vanhemman kontolle, eli perheen pirstaloitumista.
Amerikkalaisesta konservatiivisuudesta on varmaan enemmään stereotypioita kuin todellista kuvaa sen oikeasta luonteesta, jota ei varmaankaan voida typistää yhteen sanaan:äärioikeistolainen. En sano itsekkään sitä tuntevani, mutta hienoja ajattelijoita kyllä löytyy myös, vaikka tuollainen suurkapitalismi-kuva nousee ensimmäisenä itse käsitteestä.
.
Amerikkalaisista eheytysterapioista on niin päätöntä ja keskenäänkin ristiriitaista tietoa liikkeellä maailmalla, ja kaikki se ei voi pitää paikkaansa, niin on ehkä parempi olla vetämättä siitä mitään johtopäätöstä täältä kaukaa.
Näkemäni mukaan sitä on aivan tavallisen psykoterapian muotoista,
vertaistuki-muotoista järjestötoimintaa
ja myös exodus-työ pitää ilmeisesti sisällään monta erilaista suuntausta.
Abortin suhteen hänellä kai on oikeus mielipiteeseensä, vai?
Ilmoita asiaton viesti
Kuka puhui käännytyshoidoista?
Jos huomasit kyse oli:
1. n o r m a a l i s t a p s y k o t e r a p i a s t a,
2.vertaisryhmätoiminnasta
ja 3. hengellisestä vertaisryhmätoiminnasta.
Ilmoita asiaton viesti
Jarmo, onko se ääriuskovainen mielestäsi olennainen määre kuvata
Rob Palkowitzia jos katsot tuota hänen repertuaariaan: Missä siitä muuten mainitaan? Vai oliko se tämä ”Family Research”-brändi josta vedit johtopäätöksen?
.
My book, Involved Fathering and Men’s Adult Development:
Provisional Balances (2002, Lawrence Erlbaum Associates)
details some findings from a long-term research project regarding fathering and development. I am beginning new research focusing on men’s midlife development and families’ lived experiences.
In addition to my teaching and research, I am involved in a variety of service activities in the community and the University, such as working with local teens, volunteer work with foster children and orphans from inner city settings, and University committee work.
.
TÄSTÄ mainitsemastasi vapaaehtoistyöstä isien ja poikien kanssa kyllä moni sanois, että aika mahtava juttu, jos teoria ja käytäntö kohtaavat kerrankin näin.
Ilmoita asiaton viesti
Jaa, että rasismi onkin vain valikoivasti väärin.
Ilmoita asiaton viesti
Jarmo, jos saa sinutella? En mitenkään hiiltynyt. Mutta nämä leimat estävät kokonaan kuulemasta ja näkemästä.
Itselleni työväenliikkeen työ vähäisempien ja lähes hyväksikäytettyjen halpatyön tekijöiden puolesta on todella arvokas, se on syvästi Raamatun vanhurskauden opetuksen mukainen aivan vanhatestamentillisesta ajasta lähtien. Enpä kuule ole muualla tavannut sellaista oikeudenmukaisuuden vaatimusta kurjimpia kohtaan kuin VT:n profeetat ovat ilmoille tuoneet! Se on tutustumisen arvoinen.
Suuret profeetat Jesja ja Jeremia, mutta myös pienet, vaikkapa Hoosea ym. huutavat tätä totuutta lähes ainoina aikansa torvina eivät tässä asiassa sanojaan säästele, eivätkä kuvia kumartele.
Siksi se missio joka näyttää Raamatun vastakohdastaan käsinjonain kummallisena versiona kapitalismia ja pienisieluisuutta ei tee oikeutta tuolle mahtavalle manifestille vanhurskaudesta ja laupeudesta.
Luomissanoma takaa myös jokaiselle, vaikka syntymättömällekkin lapselle, vahvan ja rikkomattoman ihmisarvon, josta Jumala itse takaa, että sen rikkominen ei hänelle käy. Hän myös asetti Jumalan pelon vartioimaan juuri tätä. Esim.asettautumalla tuon suojelun takuumieheksi muukalaisille, orvoille, leskille ym., jos ei aina ajassa, vähintään iankaikkisuudessa
Ilmoita asiaton viesti
Raamattua ei kyllä millään saa mahtumaan fantasiakirjallisuuden luokkaan, se on kuitenkin niin tiukkaan sidottu historiaan.Tämän vahvistavat esim. antiikin historioitsijat, joille Raamattu on sen ajan Lähi-idän ja erityisesti Palestiinan ehdottomasti tärkein kirjallinen lähde.
Ilmoita asiaton viesti
Pulkkinen, argumentoit ihmisiä vastaan, et pyri vastaamaan argumentteihin.
Kielteinen asenne kristittyihin ei ole mikään argumentti spn-avioliittolain puolesta mutta muita ”argumentteja” et juuri tarjoile.
Ääriuskovainen on asiaton ilmaisu, ja kertoo enemmän sen käyttäjäsyä kuin heistä keihin se kohdennetaan.
Annat kommentissasi värittyneitä luonnehdintoja henkilöistä, joiden paikkansa pitävyyttä muut lukijat tuskin tarkastavat.
Vastustat ilmeisesti homoseksuaalisen oikeutta ja halua kiinnostua myös eri sukupuolta olevista henkilöistä, syntymättömien lasten oikeutta elämään, puhetta anteeksiannosta uskottomuuden edessä ja kristillistä vapaaehtoistyötä. Mutta miten näiden asioiden kritisoiminen olisi relevanttia avioliittolain vaikutuksesta lapsiin ja lasten oikeuksiin?
Ilmoita asiaton viesti
Samaa settiä taas eri lauseilla ja ”tutkimusviitteillä”. Kaikki miehethän on samanlaisia tunneherkkyyteen kykenemättömiä, jotka eivät voi tarjota lapselle samanlaista rakastavaa syliä kuin vain ja ainoastaan naiset jotka ovat kaikki luonnostaan lämpimpiä ja äidillisiä. Milloin tämä sukupuolistereotypioiden viljely loppuu? Sukupuoleni ei kerro minun persoonallisuudestani, hoivavietistä tai inhimillisyydestäni yhtään mitään. Miehiä ja naisia on niin monenlaisia. Tiedän itse perheen, jossa äiti on opettanut kaikki lapsensa ajamaan autoa, vaihtamaan renkaat ym. ja isän rooli ollut enempi ruuanlaittajana ja kodinhoidon puolella muutenkin. Kumpikaan vanhempi ei edusta stereotyyppistä tai ”perinteistä” sukupuoliroolitusta. Silti lapset ovat ihan täyspäisiä ja itse asiassa keskitasoa fiksumpia, jotka ymmärtävät sukupuolien moninaisuuden päälle juurikin sen vuoksi, ettei heidän perheessä ole ollut ehdottomia miesten ja naisten töitä ja rooleja.
Ilmoita asiaton viesti