Sukupuolineutraali yhteiskuntakoe: sukupuolieron merkitys

Vaikka sukupuolineutraalin avioliittolain kannattajat usein pitävät vanhempien sukupuolta merkityksettömänä, he tavallisesti pitävät puolison sukupuolta olennaisen tärkeänä. ”Jopa homoseksuaalisuudessa seksuaalisen eron tosiasia on kokemuksen huomattava ja kiinteä osa.  Miespuolinen homoseksuaali haluaa toista (ensisijaisesti) miehenä, naispuolinen homoseksuaali haluaa toista (ensisijaisesti) naisena.” (Scruton 2006: 254.)

Yleisen oletuksen mukaan homoseksuaalit ovat biologisesti määräytyneitä seksuaalisuhteisiin samaa sukupuolta olevan kumppanin kanssa ja muut näkökohdat tulisi alistaa tällä biologiselle määräytyneisyydelle.  Anthony Esolen (2014: 149) kiinnittää huomiota tämän lähestymistavan epäjohdonmukaisuuteen: “Emme voi sanoa yhtä aikaa: ‘Lapsen vanhempien sukupuolella ei ole merkitystä’, ja heti perään sanoa, että aikuisen vuodekumppanin sukupuolella on niin paljon merkitystä, että hän ei voi mitenkään mukauttaa elämäntapaansa luonnon mukaiseksi. Poika ei tarvitse isää, koska sukupuolella ei ole väliä. Mutta hänen äitinsä tarvitsee ’vaimon’, eikä hänen voida mitenkään odottaa ottavan itselleen miestä, koska tässä tapauksessa sukupuolella on enemmän merkitystä kuin millään muulla tässä maailmassa.”

Jotkut esittävät tähän vastaväitteen, että sukupuolella on merkitystä aikuisten parisuhteissa, koska sukupuoli vaikuttaa vaistomaisesti ja tunnetasolla niin, ettei ihminen voi sitä järkiperäisesti hallita. Maggie Gallagher (2012) kuitenkin kysyy: Eikö ole luultavaa, että vanhempien sukupuoli vaikuttaa lapseenkin tunnetasolla ja että hänellä on tarve saada sekä miehen että naisen, isän ja äidin tunnepanos oman kehityksensä tueksi?

Psykologi Rob Palkovizin (2013: 236) mukaan tutkimus osoittaa, että lapselle on edullista kasvaa perheessä, jossa mies ja nainen toimivat toisiaan täydentäen ja toistensa kanssa yhteistyössä vanhempien rooleissa. Tällöin lapset voivat nähdä, miten mies ja nainen toteuttavat samanlaisia tehtäviä osin samoilla ja osin eri tavoilla.  Kosketus erilaisiin mallioppimisen ja oppimisärsykkeiden lähteisiin opettaa lapsia toimimaan erilaisissa tilanteissa.  Saadessaan suuremman mahdollisuuksien vaihtelun mallioppimisen perustaksi lapset oppivat yhteistoiminnallista jakamista.

Hyvän vanhemmuuden keskeiset ominaisuudet kuten myönteinen tunneilmapiiri, rakentava käyttäytymistapa ja yhteistyö parisuhteessa ilmenevät yhtä lailla sekä äideissä että isissä. Kuitenkin Palkovizin (2013: 226−227) mukaan lapset hyötyvät äidillisen ja isällisen kasvatustyylin ominaispiirteistä ja eroista sellaisina kuin äidit ja isät niitä tyypillisesti ilmentävät suhteessa lapsiinsa. Äidillä on tärkeä merkitys läheisyyden, ymmärryksen ja lapsen tasolle menevien sovellusten ilmaisemisessa.  Isällä on tärkeä merkitys kehittää lapsissa avoimuutta ulkopuolista maailmaa kohtaan, rohkaista heitä ottamaan riskejä ja puolustamaan itseään. Läheisessä suhteessa isäänsä tytär oppii rakentavaa aggressiivisuutta, joka auttaa häntä uran kehittämisessä. Isän vaikutus johtaa siihen, että tyttö oppii luottavaisen suhtautumisen miehiin säilyttäen itsenäisyytensä. Isillä on myös tärkeä rooli pojan aggressiivisuuden rakentavassa suuntaamisessa.

Psykiatri Scott Haltzman (2013: 318) päätyy samansuuntaisiin tuloksiin. Isä ja äiti tarjoavat kumpikin lapsensa kasvatukseen oman ainutlaatuisen panoksensa: ”Vanhempien sukupuolierot ovat todellisia, ja niitä tulisi rohkaista sen sijaan että niitä tukahdutettaisiin tai jätettäisiin huomiotta”.

Sikäli kuin naisen ja miehen liitto on kohtuullisen harmoninen, se luonnostaan edistää myönteistä asennetta ja luottamusta molempiin sukupuoliin ja heidän keskinäisen suhteensa toimivuuteen. Tällaisen myönteisen asenteen kehittäminen voi olla suurempi haaste tilanteessa, jossa perheessä on edustettuna ainoastaan yksi sukupuoli ja ainoastaan yhden sukupuolen sisäinen dynamiikka. (Doherty & Craft 2013.)

Kasvattajan omistautuminen tehtäväänsä ei poista perherakenteen dynamiikan vaikutusta: antautunut ja asiantunteva kasvattaja ei esimerkiksi samaa sukupuolta olevan perherakenteen sisällä pysty mallintamaan lapselle sukupuolten välistä dynamiikkaa, mikä taas on tärkeä edellytys lapsen kehitykselle yleensä ja hänen sukupuolisen identiteettinsä kehitykselle erityisesti.

Sukupuolineutraalin oletuksen mukaan lapsi ei tarvitse äidin ja isän toisiaan täydentävää vaikutusta eikä biologisella sidoksella äitiin ja isään ole vaikutusta. Kaikki nämä luonnolliset tekijät ovat sukupuolineutraalin ajattelun mukaan merkityksettömiä ja ainoa merkitsevä tekijä on ”rakkaus”. Toistaiseksi on jäänyt selittämättä, mistä tämä kaiken uudeksi muuttava ”rakkaus” yhtäkkiä löytyy tähän maailmaan. Tähän asti biologisista vanhemmistaan erotetut lapset ovat jääneet kaipaamaan alkuperäisiä vanhempiaan ikään kuin heiltä puuttuisi jotakin.

 

Samasta aihepiiristä:

http://tapiopuolimatka.puheenvuoro.uusisuomi.fi/213404-sukupuolineutraali-yhteiskuntakoe-sananvapautta-rajoitetaan

http://tapiopuolimatka.puheenvuoro.uusisuomi.fi/213274-sukupuolineutraali-yhteiskuntakoe-tiedonvalityksen-kapeutuminen

http://tapiopuolimatka.puheenvuoro.uusisuomi.fi/213112-sukupuolineutraali-yhteiskuntakoe-lapsilla

http://www.seurakuntalainen.fi/blogit/riskinottoa-lasten-kustannuksella/

 

Kirjallisuus

Doherty, William & Craft, Shonda (2013) “Single Mothers Raising Children Without Fathers”, teoksessa W. Bradford Wilcox & Kathleen Kovner Kline (toim.) Gender and Parenthood: Biological and Social Scientific Perspectives. New York: Columbia University Press, 304−321.

Esolen, Anthony (2014) Defending Marriage: Twelve Arguments for Sanity. Charlotte, NC: Saint Benedict Press.

Gallagher, Maggie (2012) ”The Case Against Same-Sex Marriage”, teoksessa John Corvino & Maggie Gallagher: Debating Same-Sex Marriage. Oxford: Oxford University Press.

Halzman, Scott (2013) “The Effect of Gender-Based Parental Influences on Raising Children”, teoksessa W. Bradford Wilcox & Kathleen Kovner Kline (Eds.) Gender and Parenthood: Biological and Social Scientific Perspectives. New York: Columbia University Press, 304−321.

Palkoviz, Rob (2013) “Gendered Parenting’s Implications for Children’s Well-Being”, teoksessa W. Bradford Wilcox & Kathleen Kovner Kline (toim.) Gender and Parenthood: Biological and Social Scientific Perspectives. New York: Columbia University Press, 215−248.

Scruton, Roger (2006) Sexual Desire. A Philosophical Investigation. London: Continuum.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu