Sukupuolineutraali yhteiskuntakoe loukkaa lapsen identiteettioikeuksia
Sukupuolineutraali avioliittolaki murentaa lapsen identiteetin perustaa asettaessaan ihanteeksi perhemallin (samaa sukupuolta olevien parisuhdemallin), jonka rakenne erottaa lapsen aina joko isästään tai äidistään ja heidän tarjoamastaan moraalisesta, sosiaalisesta, sukupuolisesta, historiallisesta ja sukuun paikantuvasta identiteetistään. Näin se katkaisee lapsen suhteen jompaankumpaan hänen biologisen ja kulttuurisen alkuperänsä kahdesta peruslähteestä, joko isään tai äitiin. Näiden yhteyksien katkaiseminen herättää lapselle monia vastaamattomia kysymyksiä omasta alkuperästään.
Itsensä ymmärtäminen ja moraalinen pohdinta ovat sidoksissa jäsenyyteen ja yhteenkuulumiseen, perheeseen ja sukuihin, kuten Alasdair MacIntyre (1981: 204−205) asian kiteyttää: ”Olen jonkun poika tai tytär, jonkun toisen serkku tai setä − − kuulun tähän klaaniin, tähän heimoon tai tähän kansaan.” Näin ihminen perii perheensä, sukunsa, heimonsa tai kansansa menneisyyden ja siihen sisältyvät odotukset ja velvollisuudet. Näin muodostuu hänen moraalinen lähtökohtansa. ”Juuri tämä antaa elämälleni osan sen erityislaadusta.”
Geneettisten orpojen identiteettiongelma
Sukupuolineutraali avioliittokäsitys määrittelee lapsen normaalitilaksi tällaisten sukuyhteyksien katkeamisen ainakin yhden vanhemman puolelta. Tämä on omiaan rohkaisemaan lasten hankkimista uuden lisääntymisteknologian avulla käyttäen ulkopuolisten luovuttajien sukusoluja, jolloin lapsista tulee geneettisiä orpoja. Margaret Somervillen (2007: 198) mukaan sukupuolineutraali avioliittolaki saa yhteiskunnallisten normien, arvojen ja instituutioiden tasolla aikaan sen, että “lapset jätetään geneettisesti tuuliajolle”.
Sukupuolineutraali avioliittolaki ottaa lapselta väistämättä pois juridisen oikeuden isään ja äitiin. Koska tämä on omiaan rohkaisemaan geneettisten orpojen tuotantoa lisääntymisteknologialla, ”me yhteiskuntana syyllistymme siihen, että pyyhimme pois lasten jokapäiväisen kokemuksen omasta geneettisestä identiteetistään vuorovaikutuksessa biologisen perheensä kanssa. Käyttäessämme nimettömän luovuttajan sukusolua syyllistymme pyyhkimään pois itse lapsen geneettisen identiteetin. Nämä lapset ja heidän jälkeläisensä eivät voi kokea olevansa osa menneiden, nykyisten ja tulevien ihmisten verkostoa, joiden kautta he voisivat jäljittää elämän langan kulun sukupolvien läpi itselleen.” (Emt.)
Nykyään kuulee usein väitettävän, ettei lapsi kaipaa puuttuvaa vanhempaa, jos hän on syntymästään saakka tottunut siihen, ettei hänellä ole yhteyttä biologiseen isäänsä tai äitiinsä. Marquardt, Glenn ja Clark (2010) kuitenkin osoittavat tutkimustyönsä pohjalta, että keinohedelmöityksen tuloksena syntyneillä ja ilman isää kasvaneilla lapsilla on monia syviä ja häiritseviä kysymyksiä biologisesta alkuperästään ja perheestä, josta he ovat biologisesti peräisin.
Newsweek (kesäkuu 2008) kertoo yhden nimettömän luovuttajan sperman avulla tuotetun pojan tarinan. Vaikka pojalla ei ollut mitään tietoa isästään, hän piti sänkynsä alla laatikkoa, johon hän kokosi erilaisia käsitöitään, joita hän toivoi joskus voivansa antaa isälleen. Lopulta hänen äitinsä alkoi internetissä etsiä luovuttajaisää ja erilaisten onnellisten yhteensattumien kautta lopulta löysi hänet. San Franciscossa asunut isä lensi poikansa luo Texasiin. Kun äiti kertoi pojalleen löytäneensä hänen isänsä, pojan kasvot kirkastuivat ja sitten hän puhkesi kyyneliin. ”Olen aina halunnut isän”, hän kertoi. Muutama viikko ennen 10-vuotis syntymäpäiväänsä hän saattoi ojentaa tekemänsä käsityöt isälleen.
Inhimillisinä olentoina lapset etsivät identiteettiään ja elämänsä tarkoitusta. Siksi heillä on erityinen tarve tuntea biologinen isänsä ja äitinsä ja elää heihin persoonallisessa suhteessa. Katrina Clark syntyi yksinäiselle äidille, joka käytti keinohedelmöitystä ja tuntematonta luovuttajaa. Äiti kertoi aina avoimesti tyttärelleen asiasta ja heillä oli läheinen ja rakkaudellinen suhde. Kasvaessaan vanhemmaksi hän alkoi kuitenkin kamppailla identiteettikysymysten kanssa ja alkoi tarkkailla ystäviään, joilla oli molemmat vanhemmat. Washington Post lehdelle 20 vuoden iässä kirjoittamassaan kolumnissa hän kirjoittaa: ”Silloin tyhjyyden tunne otti minut valtaansa. Ymmärsin olevani eräässä mielessä kummallisuus. Minulla ei koskaan tulisi olemaan isää. Ymmärsin lopulta, mitä tarkoittaa olla nimettömän luovuttajan avulla tuotettu lapsi, ja vihasin sitä.”
Uuden teknologian avulla aikuiset voivat tyydyttää lapsen kaipuutaan, mutta lapset joutuvat maksamaan hinnan väärästä uskomuksesta, jonka mukaan lapsi ei tarvitse isää ja äitiä. He joutuvat elämään alkuperäänsä koskevien kysymysten ja epäilysten kanssa. ”Biologisesta vanhemmastaan erotetut lapset kaipaavat usein päästä tuntemaan alkuperänsä puuttuvan puolikkaan. Jos tyydytät lapsen kaipuusi käyttämällä toisen naisen munasolua, joutuuko lapsesi läpi koko elämänsä kaipaamaan sitä, että hän tulisi tuntemaan biologisen äitinsä?” (Faust 2015)
Lapsen identiteetti- ja suhdeoikeudet
Jokainen lapsi on ainutlaatuinen persoona, jolla on oikeus löytää identiteettinsä ja ainutlaatuisen kutsumuksensa yksilönä. Tätä varten hänellä on kolme ihmisoikeutta, jotka koskevat hänen suhdettaan alkuperäänsä eli siihen, miten hän on saanut olemassaolonsa:
(1) oikeus tuntea biologinen alkuperänsä, isänsä ja äitinsä;
(2) oikeus olla biologisten vanhempiensa kasvatettavana ja kasvaa oman biologisen sukunsa yhteydessä;
(3) oikeus omata vanhempi molemmista sukupuolista.
Näitä oikeuksia ei voida ottaa lapselta pois aiheuttamatta vahinkoa. Nämä oikeudet on tunnustettu YK:n lapsen oikeuksien sopimuksessa, vaikka suomalaiset lapsijärjestöt ovat nykyään haluttomia sitä myöntämään.
Näiden lapsen perusoikeuksien perustana on ihmisyyteen olennaisesti kuuluva tarve löytää ainutlaatuinen identiteettinsä. Ihmisen identiteetin ytimessä on persoonan identiteetti. Lapsen identiteetin kannalta on tärkeää voida jäljittää alkuperänsä persoonien välisiin suhteisiin, koska hän itse on persoonallinen olento. Hänelle voi olla masentavaa jäljittää alkuperänsä spermapankkiin ja sen nimettömiin luovuttajiin, jotka eivät osoita hänelle mitään henkilökohtaista kiinnostusta.
Lapsen identiteetin eri ulottuvuudet
Naisen ja miehen aivoliittoon syntyvä lapsi syntyy biologisen isänsä ja äitinsä, näiden sukujen, sosiaalisten verkostojen ja kulttuurin yhteyteen. Näin naisen ja miehen välisen avioliiton rakenne tekee lapselle mahdolliseksi yhdistää identiteettinsä eri ulottuvuudet eheäksi kokonaisuudeksi, jossa identiteetin eri osat tukevat toisiaan, ja rakentavat hänen sisäistä eheyttään ja ainutlaatuista yksilöllisyyttään.
Lapsen biologinen alkuperä naisen ja miehen välisessä rakkaussuhteessa on perusta hänen identiteetilleen useissa eri suhteissa:
(1) Hänen moraalinen identiteettinsä itseisarvoisen arvokkaana ihmisolentona perustuu osaltaan siihen, että hän on kahden toisiaan rakastavan ihmisen rakkauden hedelmää ja että hänen vanhempansa lähtökohtaisesti rakastavat häntä lapsenaan riippumatta hänen ominaisuuksistaan.
(2) Hänen sosiaalisen identiteettinsä perusta on siinä sosiaalisten suhteiden kentässä, johon hän sijoittuu biologisten vanhempiensa lapsena. Vanhempiensa myötä hän pääsee osalliseksi heidän sosiaalisesta pääomastaan. Kun hänellä on molempia sukupuolia oleva vanhempi, hän saa luonnostaan yhteyden molempia sukupuolia yhdistäviin sosiaalisiin yhteisöihin.
(3) Hänen seksuaalisen identiteettinsä lähtökohta on se, että hän on naisen ja miehen välisen rakkauden hedelmä. Sekä isällä että äidillä on lapselle oma erityinen merkityksensä.
(4) Hänen kansallinen identiteettinsä kehittyy suhteessa hänen sukuunsa ja sen paikkaan kansakunnan ja kansojen kokonaisuudessa. Näin hän saa paikan ihmiskunnan kokonaisuudessa.
(5) Biologinen alkuperä muodostaa yhteyden edeltäviin sukupolviin ja sitä kautta ihmiskunnan historiaan. Tämän historiallisen yhteyden katkaiseminen jättää hänet persoonallisella tasolla historiattomaksi olennoksi, vaille tiedostettua paikkaa sukupolvien ketjussa.
(6) Historiallisen alkuperänsä välityksellä hän on osallinen tietystä kulttuurista ja sen kulttuuriperinnöstä: sen kielestä, kirjallisuudesta, taiteesta ja filosofiasta, arvomaailmasta ja saavutuksista.
(7) Hänen asemansa itseisarvoisesti rakastettuna ihmisolentona antaa perustan hänen yksilölliselle identiteetilleen ja vapaudelleen kehittyä omaan suuntaansa ilman ideologisia velvoitteita palvella erilaisia poliittisia kannanottoja.
Aiheesta lisää:
https://kotisivukone.fi/app/www/tapiopuolimatka.kotisivukone.com/8
Kirjallisuus
MacIntyre, Alasdair (1981) After Virtue. Notre Dame, Ind.: University of Notre Dame Press.
Marquardt, Elizabeth & Glenn, Norval D. & Clark, Karen (2010) “My daddy’s name is DONOR: A New Study of Young Adults Conceived through Sperm Donation,” Report from the Institute for American Values. New York: Institute of American Values.
http://americanvalues.org/catalog/pdfs/Donor_FINAL.pdf
Puolimatka, Tapio (2016) Yhteiskuntakoe lapsilla? Helsinki: Kuva ja Sana.
http://www.kuvajasana.fi/tuotteet/1/kirjat/193/ajankohtaisteos/4248/yhteiskuntakoe_lapsilla
Somerville, Margaret (2007) “Children’s human rights and unlinking child-parent biological bonds with adoption, same-sex marriage and new reproductive technologies,” Journal of Family Studies, Vol. 13, Issue 2, November 2007.
Sinun kannattaisi olla sukupuolineutraalia avioliittolakia enemmän huolissasi ihan jostakin muusta asiasta..kuten keinotekoisesta hedelmöityksestä koska se osuus täsmällisemmin noihin mistä kannat huolta.
Ei avioliittolaki niitä muuta…luulisi professorin myös sen tietävän.
Mutta mikä onkaan siis kantasi keinohedelmöitykseen?
Ilmoita asiaton viesti
Niinkuin keinotekoiset lapsensaantikeinot eivät mitenkään kuuluisi avioliitton.
.
Avioliitto a. oikeus avioitua.
b. oikeus muodostaa perhe.
Ilmoita asiaton viesti
Uskonnollisen magian vuosisatoja jatkunut istuttaminen lapsiin loukkaa myös lasten oikeuksia.
Ilmoita asiaton viesti
Jos luit tätä kirjoitusta yhtään, niin Tapio Puolimatka haluaa keskustella LASTEN IHMISOIKEUKSISTA, mutta sinä haluat siirtää keskustelua epäoleelliseen kysymykseen uskosta. Tämä taitaa olla sukupuolineutraalin avioliittolain ajajien taktinen keino yrittää ajaa keskustelua keskustelijoiden ominaisuuksiin eikä itse varsinaiseen asiaan, kun oma liivi on tyhjänä pätevistä perusteluista.
Ilmoita asiaton viesti
Uskonnossa on myös kyse identiteetistä. Luodaan harhaisia suhteita satuolentoihin.
Ilmoita asiaton viesti
Jos et vielä ole oivaltanut, niin kerron sinulle, Lauri Gröhn, että Jeesus Nasaretilainen ei ole satuolento, vaan historian henkilö. Sekä sen, että hänen ylösnousemuksensa on historiallinen tosiasia. Koska Jeesus elää tänä päivänäkin, hänen kanssaan voi luoda suhteen aivan kuten minä voin sinunkin kanssasi luoda henkilösuhteen, ilman sen kummempia harhoja.
Ilmoita asiaton viesti
Historiallisuudesta ei ole pitäviä todisteita. On uskonvakaumusta myötäileviä väitteitä niistä jotka eivät kestä kriittistä tarkastelua. On toki vuosituhansien takaa keskenään ristiriitaisia tarinakokoelmia ja myyttejä joita vatvotaan yhä uudestaan. Teologitkin kehottavat lukemaan tarinat ymmärtäen niitten kulttuurisen kontekstin, eivät absoluuttisena jumalan sanoina.
Ilmoita asiaton viesti
Olkiukkosi, Paula. Mutta enkelit, Jumala, pyhähenki ovat satuolentoja ja satuja ovat useat tarinat Jeesuksesta
Ilmoita asiaton viesti
No hei, miksi ne satuolennot sitten pitää aina tähän vetää, jos niitä ei ole olemassa? Taitavat sitkeästi kummitella mielessä?
Ilmoita asiaton viesti
Paula Plysjuk, Jeesus Nasaretilainen on saattanut olla historiallinen henkilö tai hänen myyttiinsä on kerätty aineksia historian tapahtumista, mutta menepä kertomaan tuo ylösnousemisväitteesi vaikka tiedekunnan historian laitokselle.
Ilmoita asiaton viesti
Uskonnollisen indoktrinaation voi valitettavasti katsoa loukkaavan nimenomaisesti lapsen ihmisoikeuksia, joten LG:n kommentti on tältä osin _asianyhteys_ huomioiden relevantti…
Ilmoita asiaton viesti
Tutkimusten mukaan yleisesti ottaen lähes kaikilla lapsilla on synnynnäinen tietoisuus Jumalasta, joten ei todellakaan voida puhua indoktrinaatiosta.
Ilmoita asiaton viesti
Uskomatonta huuhaata. Ei vakavasti otettavaa lähdeviitettä tietenkään. Mitenkähän ylipäänsä voitaisiin tutkia tuollaista asiaa niillä, jotka eivät osaa vielä puhua? Tietoisuuden kehityksestä on järkeviäkin tutkimuksia, peilikuvan tunnistamisen kehittymisestä esimerkiksi.
Ilmoita asiaton viesti
Ei todellakaan ole huuhaata, mutta omista tämän hetkisistä olosuhteistani johtuen voin vain rajoitetusti viitata, – löydät kyllä itse loput jos kiinnostaa;
.
Kirjassaan Jumalvaisto (2011) ateistinen uskontotieteilijä Jesse Bering esittelee uskontotieteellistä tutkimusta, jonka mukaan ihmisellä on välittömän kokemuksen tasolla vaistomaista tietoa Jumalasta, vaikka hän ei olisi saanut uskonnollista kasvatusta. Ihminen luonnostaan kokee itsensä olennoksi, jonka elämällä on tarkoitus osana suurempaa suunnitelmaa. Lapsen luontaiseen taipumukseen uskoa Jumalaan viittaa erityisesti tutkimus, jota on tehty kognitiivisen uskontotieteen piirissä. Uuden tutkimustiedon mukaan lapsi on ”synnynnäinen uskovainen”.
Ilmoita asiaton viesti
Miksi Tapio Puolimatka ei sitten keskustele?? Pari sokeaa opetuslasta hoitaa,sen keskustelun ja luvalla sanoen aikas huonosti..niin paitsi,jos sinä ja Paula,ette sitten ole Puolimatkan alter egoja..mutta ei ole siinäkään tapauksessa kehumista. :))
Ilmoita asiaton viesti
No lasten ihmisoikeuksia rikkoo muunmuassa se ympärileikkaus ja pakkoliittämiset kirkkoihin ja vastaaviin ja se, ettei sieltä saa erota ennen tiettyä ikää.
Ilmoita asiaton viesti
Bering kertoo, että hänen uskontotieteellistä tutkimustaan motivoi yhä edelleen hänen itse kokemansa ”vaistomainen pelko Jumalan rangaistusta ja yleisemmin Jumalan ajattelemista kohtaan”.
.
Hän haluaa selvittää, mistä tällainen vaistomainen jumalatietoisuus on peräisin. Mistä johtuu, että ihmismielellä on taipumus suuntautua Jumalaan? Voiko tällainen taipumus ja vaistomainen jumalausko olla ihmiselle synnynnäistä?
Beringin mukaan tätä luontaista taipumusta ei voida selittää kulttuurisella vaikutuksella.
Ilmoita asiaton viesti
Luultavasti ihan kaikkien psykologisten koulukuntien mukaan ihmisen tietoisuuden varhaiskehitykseen kuuluu itsen tunnistaminen olioksi, ”jonka elämällä on tarkoitus osana suurempaa suunnitelmaa”.
Tämän kutsuminen tietoisuudeksi Jumalasta tekee Jumalasta spinozalais-einsteinilaisen käsitteen, joka merkitsee luontoa kokonaisuutena, eikä mitään yliluonnollista.
Ilmoita asiaton viesti
Tiedelehti:
Viime vuosina on ilmestynyt paljon luonnontieteelliseen ajattelutapaan perustuvia uskontokriittisiä kirjoja. Muun muassa Richard Dawkinsin, Daniel Dennettin, Sam Harrisin ja Christopher Hitchensin uusateistisia teoksia on käännetty 2000-luvulla suomeksikin.
Nyt eletään englanninkielisessä tiedekirjallisuudessa jo vastareaktion aikaa. New Scientist -lehti esitteli maaliskuisessa Jumala-teemanumerossaan kirjallisuutta, joka kyseenalaistaa monien uusateistien hellimät ajatukset lasten luonnollisesta uskonnottomuudesta ja uskontojen haitallisista vaikutuksista.
Evoluutiopsykologi Justin Barrettin väittää kirjassaan Born Believers: The science of children’s religious belief, että olemme ”synnynnäisiä uskovaisia”.
Kognitiivinen uskontotiede on osoittanut, että uskonnon omaksuminen on lapsille yhtä luonnollista kuin kielen tai kävelemisen oppiminen. Lapsi oppii nopeasti mitä tahansa luonnollista kieltä, jota hän kuulee, eikä hänen tarvitse nähdä minkäänlaista vaivaa kasvuympäristönsä uskonnollisten ajattelutapojen sisäistämiseen.
Kriittisen, tieteellisen ajattelutavan omaksuminen sen sijaan edellyttää taistelua luonnollisia intuitioitamme vastaan.
Ilmoita asiaton viesti
Usko jumalaan ei siksi Barrettin mukaan edellytä mitään indoktrinaatiota, kuten esimerkiksi Richard Dawkins ajattelee. Lapset löytävät jumalan idean luonnostaan. Viehtymys selityksiin, jotka sisältävät toimijan ja tarkoituksen tai suunnitelman sekä oletus muiden toimijoiden yliluonnollisista voimista riittävät.
Jumalan muotoinen aukko ihmisessä.
Ilmoita asiaton viesti
En ymmärrä, mitä tällä yritetään perustella kuivan juridisessa väittelyssä. Itselläni on aivan sama evolutionistinen käsitys moraalin kehittymisestä ihmiselle kuin Alasdair MacIntyrella. Alustusta lainatakseni:
”Olen jonkun poika tai tytär, jonkun toisen serkku tai setä − − kuulun tähän klaaniin, tähän heimoon tai tähän kansaan.” Älä tapa omia ja älä varasta omilta ovat kulttuurisia universaaleja. Omatuntoa ei aseta yliluonnollinen toimitusjohtaja yksilön sieluun vaan yhteisö yksilön tajuntaan.
Kaikkien sukuun kuuluu nuoria ja vanhoja, miehiä ja naisia, lainsäädännöstä riippumatta. Perhe ja klaani ovat luonnollisia asioita. Avioliitto on juridinen sopimus, josta lapsi ehkä ymmärtää alkeet kouluikäisenä.
Ilmoita asiaton viesti
Käsittääkseni Barret löysi juuri tämän, että huolimatta siitä, miten yhteisö muokkaa lapsen ajatusta, käsitys kaikkivaltiaasta on lapsen sisimmässä myötäsyntyinen. Tästä on tietysti poikkeuksia olemassa. Itsekkin tunnen yhden, mutten tiedä kuitenkaan sitä, olinko näin aivan hänen elämänsä alussa, mutta hyvin varhain joka tapauksessa.
Se kuka, – ( puhut varmaan myös ns.luonnollisesta laista, vai? ) – tämän kylvää ihmisen sydämeen, sen ymmärtäminen riippuu tietysti elämänkatsomuksesta.
.
Ilmoita asiaton viesti
Vellu Heino kirjoitti: ”Sinun kannattaisi olla sukupuolineutraalia avioliittolakia enemmän huolissasi ihan jostakin muusta asiasta..kuten keinotekoisesta hedelmöityksestä koska se osuus täsmällisemmin noihin mistä kannat huolta.”
Vaikka osoititkin kysymyksesi blogistille, vastaan silti – omalta puoleltani – että juuri siitähän spn-avioliitossa on myös kysymys, että sekä homomiehet että lesbonaiset pitävät oikeutenaan hankkia lapsia – keinotekoisesti – joko kohdunvuokrauksen tai keinohedelmöityksen avulla.
Ja näiden keinotekoisten lapsenhankkimismenetelmin lapselta riistetään joko isä tai äiti, ja sitä myöten myös koko toinen sukuhaara.
Siksi vastustan sukupuolineutraalia avioliittolakia.
Ilmoita asiaton viesti
Keinoalkuisen lapsen hankkiminen ei nykyisinkään vaadi avioitumista eikä avioliitossa tai avioliitonomaisessa suhteessa elävän pariskunnan tapauksessa kummankaan omien sukusolujen käyttämistä. Hedelmöityshoitoja ei myöskään rajata asiakkaiden seksuaalisen suuntautuneisuuden perusteella…
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2006/20061237
Ilmoita asiaton viesti
Onko siis tältä pohjalta puoli-orpouden synnyttäminen oikein?
Ilmoita asiaton viesti
Kun heteromiehet ja heteronaiset hankkivat lapsia samoilla keinoilla..keinotekoisesti,niin siinäkö ei sitten ole moitittavaa?
Lisätään siihen sitten vielä adoptiokin..minkä ikäisenä mielestäsi lapselle pitäisi kertoa,ettet olekkaan meidän luonnollisella tavalla tehty lapsemme.
Ilmoita asiaton viesti
Miksi tällaista oikeutta ei olisi samaa sukupuolta olevilla pareilla, jos sellainen on olemassa eri sukupuolta olevillakin pareilla (olettaen, että vuonna 2017 yhteiskunta tasa-arvoistuu avioliittolain ja siihen liittyvien liitännäislakien myötä)?
Vai, onko mielestäsi perusteltua ja järkevää kieltää kaikilta oikeus hankkia lapsia ei-”perinteisillä” tavoilla? Kenties seuraava lakialoite kannattaakin tässä tapauksessa kääntää heinohedelmöityksen ja hedelmöityshoitojen kieltämiseen?
Ilmoita asiaton viesti
Lapsen oikeudet kaipaavat todella kaikkineen pöydälle nostamista!
Ilmoita asiaton viesti
Paula Plysjuk, millä tavalla sukupuolineutraali avioliittolaki liittyy kohdunvuokraukseen tai hedelmöityshoitoihin?
Niin heterot kuin sateenkaari-ihmisetkin hankkivat jo tänä päivänä lapsia kohdunvuokrauksella tai hedelmöityshoidoilla. Haluatko kieltää ne kaikilta vai vain jälkimmäisiltä?
Ilmoita asiaton viesti
Suomessa sijaissynnytys on lailla kielletty. Tasa-arvoiseen avioliittoon asia ei liity.
Ilmoita asiaton viesti
“Suomessa sijaissynnytys on lailla kielletty.”
Niin tosiaan onkin. Hesarin kuukausiliitteessä taisi joitakin vuosia sitten olla juttu heteroparista, joka laista huolimatta hankki sijaissynnyttäjän, muistaakseni ulkomailta.
Ilmoita asiaton viesti
Tottahan se liittyy. Juuri SPN-laki avaa tiet vähitellen, eikä niin vähitellenkään, sijaissynnytyksille. USA mm. esimerkkinä.
Ilmoita asiaton viesti
Olisko toimituksen lopetettava nämä Puolimatkan kirjanmyynti mainokset.
Kuva ja sana linkkistä löytyy ostokehoitus ja ostomahdollisuus..käsittääkseni tämä alusta ei ole Patmos ”lähetyssäätiön”
Ja Puolimatkan mainossivu.
Ilmoita asiaton viesti
Siinä taas yksi tiili Berliinin muuriin.
Ilmoita asiaton viesti
Ei kyllä uskoisi, että professori esittää noin yksipuolisia väitteitä lapsen kasvamisen olosuhteista, kun on olemassa selainen asia kuin antropologia. Ihmiset on vuosituhansia kasvaneet kommuuneissa, heimoissa ja erilaisissa sosiaaliseen kasvattamiseen perustuneissa yhteishuoltajuusjärjestelmissä ennen modernien valtioiden, kansakuntien tai niitä tukevien ideologioiden syntyä.
Ilmoita asiaton viesti
Ilikiät soittaa suutas, – juuri antropologiaahan tässä vääristellään. Heitäppä oma lapses mierontielle, – et taida heittää. Vai?
.
Ilmoita asiaton viesti
Ensinnäkin, avioliitto ja lapset ovat kaksi eri asiaa. Monessa heteroliitossa ei haluta lapsia, mutta kuitenkaan avioliitto ei edellytä sitoumusta lasten hankintaan. Miksi kristillisdemokraatit eivät vaadi yhteisten lasten hankkimiseen sitoutumista edellytyksenä avioliitolle?
Monissa muissa heteroliitoissa puolisot ovat tasan yhtä lisääntymiskyvyttömiä keskenään kuin homoparit. Siksi turvaudutaan hedelmöityshoitoihin tai adoptioihin. Kuten homoparitkin usein tekevät. Ovatko aitoavioliittolaiset ajaneet avioitumiskieltoa hedelmättömille?
Joillain homopareilla on lapsia aiemmasta heterosuhteesta, kuten siis monessa heteroperheessäkin on tilanne. Homopareilla ei siten ole lasten suhteen mitään eroa monien heteroparien vanhemmuuden kaareen.
En kuitenkaan ole nähnyt aitoavioliittolaisten kovalla kiihkolla vastustavan adoptioita. Päin vastoin, on ajettu ei-toivottujen lasten synnyttämistä ja sitten adoptoitavaksi antamista. No useissa maissa erityisesti katolisen kirkon adoptiobisneksessä on peräti varastettu lapsia.
Siten jotenkin yllättävää, että nyt meuhkataan geneettisen vanhemmuuden tärkeydestä lapsille, kun adoptioasiassa se on ei-mikään-ongelma. Ei vedota YK:n lapsen oikeuksiin eikä mihinkään.
Johdonmukaisuuttakin toki löytyy – heteroparienkin hedelmöityshoitoja tiedän kristillisissä piireissä vastustetun ja avioeromahdollisuuden vastustaminen on toki ollut historiallisesti tavanomaista.
«Nämä oikeudet on tunnustettu YK:n lapsen oikeuksien sopimuksessa»
YK:n lapsen oikeuksien sopimusta valvova UNICEF on kanssasi täsmälleen eri mieltä.
Homoparit nytkin saavat lapsia edellä mainituilla keinoilla, eikä tasa-arvoinen avioliittolaki vaikuta siihen mitenkään. Ainoa mihin lakimuutokset lasten osalta vaikuttavat on se, että parit voivat ottaa yhteisen ja yhtäläisen vastuun lasten huoltajuudesta. Tämä on puhtaasti lasten etu, että heillä on yhden vanhemman sijasta kaksi.
Ilmoita asiaton viesti
Grönroos kirjoitti: ***Siten jotenkin yllättävää, että nyt meuhkataan geneettisen vanhemmuuden tärkeydestä lapsille, kun adoptioasiassa se on ei-mikään-ongelma. Ei vedota YK:n lapsen oikeuksiin eikä mihinkään.***
Adoptioissa on kyse aina siitä että asiat eivät ole menneet niin kuin olisi pitänyt. Kun lapsi joutuu adoptioon niin se johtuu yleensä aina jostain ikävästä syystä. Vai tiedätkö sinä adoptiolapsia jotka varta vasten tehtiin adoptiolapsiksi?
Emme voi sille mitään että maailma on sellainen paikka jossa tapahtuu ikäviä ja pahoja asioita jonka seurauksena jotkut lapset menettävät oikeutensa elää biologisten vanhempiensa kanssa. Näissä tapauksissa näitä adoptiolapsia täytyy pyrkiä sitten auttamaan parhaalla mahdollisella tavalla että heidän loppuelämänsä voisi olla mahdollisimman hyvä.
Se että adoptiolapsille pyritään tarjoamaan mahdollisimman hyvä elämä niistä lähtökohdista jotka heille on mahdollista ei tarkoita sitä että yhteiskunnan ihanteellisena perhemallina tulisi olla adoption kautta lasten sijoittaminen sijaisperheisiin. Ei – vaan yhteiskunnan ihanteena tulee olla perhemalli joka on jo rakenteeltaan sellainen joka lähtökohtaisesti takaisi syntyvälle lapselle mahdollisuuden kasvaa omien biologisten vanhempien kanssa.
Se että avioliittokaan ei sitä aina takaa – koska tässä maailmassa tapahtuu avioeroja ja kuolemia ei kuitenkaan poista sitä etteikö yhteiskunnan tukeman ”ihanteen” tulisi olla sellainen (avioliitto). Yhteiskunnassa tulee olla ihanteita joita kohti pyrkiä vaikka niitä ei aina saavutettaisikaan. Ihanteet ovat tavoiteltavia ja kunnioitettavia asioita ja ne määrittävät myös ”oikeaa ja väärää” monissa asioissa yhteiskunnassa. Sillä ihmiset eivät elä tyhjiöissä vaan yhteiskunnissa joidenka ihanteet määrittävät sen mitä pidetään hyvänä, oikeana ja tavoiteltavana. Avioliitto edustaa sitä ihannemallia jonka tarkoituksena olisi taata lähtökohtaisesti lapsille heidän ihmisoikeuksien mukainen elämä omien biologisten vanhempien kanssa.
Jos avioliitto-käsite muutetaan sukupuolineutraaliksi niin on perusteltua odottaa että geneettiset orvot (vert. adoptiolapsiin) lisääntyvät koska samaa sukupuolta olevat parit eivät pysty tuottamaan yhteisiä lapsia.
Ilmoita asiaton viesti
«Adoptioissa on kyse aina siitä että asiat eivät ole menneet niin kuin olisi pitänyt. Kun lapsi joutuu adoptioon niin se johtuu yleensä aina jostain ikävästä syystä. Vai tiedätkö sinä adoptiolapsia jotka varta vasten tehtiin adoptiolapsiksi? »
Pointtini nyt oli, että jos tuota YK:n sopimusta tulkittaisiin Puolimatkan ehdottamalla tavalla, että lapsen oikeus olla biologisten vanhempiensa kasvatettavana olisi siis ehdoton, ei omaa lasta voisi vapaaehtoisesti antaa adoptoitavaksi, siten kuin esimerkiksi Räsänen on halunnut.
Vapaaehtoiset adoptiot ovat nimenomaisesti uskonnollisten adoptiojärjestöjen käsissä. Uskonnolliset järjestöt siten nimenomaisesti kannustavat biologisia vanhempia hylkäämään lapsensa ja ovat toisinaan jopa varastaneet lapsia biologisilta vanhemmiltaan.
Tämä ristiriita vaikuttaa paljastavan, että biologisella vanhemmuudella ei oikeasti ole kristilliskonservatiiveille mitään muuta merkitystä kuin tekosyy.
YK:n sopimus ei myöskään ota kantaa vanhemmuuden biologisuuteen – se on Puolimatkan keksintöä. Sopimuksella ajetaan sitä, ettei lasta saa erottaa vanhemmistaan, jotka toki tavallisesti ovat biologisia vanhempia.
Ilmoita asiaton viesti
”Uskonnolliset järjestöt siten nimenomaisesti kannustavat biologisia vanhempia hylkäämään lapsensa ja ovat toisinaan jopa varastaneet lapsia biologisilta vanhemmiltaan.”
Aikamoisen raju väite. Mutta pidetäänpä mielessä että sanoit noin. Että paheksut sitä, että biologiset vanhemmat hylkäävät lapsensa ja antavat adoptoitavaksi. Näin tapahtuu koko ajan, kun homo- ja lesboparit ”tilaavat” itselleen lapsia tuttavamiehiltään ja naisiltaan, jotka jättävät lapsensa näiden hoidettavaksi.
Avioliitto on perinteisesti ja perinteisessä tehtävässään luonut ja ylläpitänyt tiettyjä arvoja. Avioliiton vuoksi olemme tottuneet paheksumaan sitä, että isä tai äiti ei haluakaan huolehtia omasta lapsestaan, antaa tämän pois tai jättää heitteille.
Tämäkin ihanne, että biologiselle vanhemmalle kuuluu ensisijaisesti vastuu omasta lapsestaan, on hämärtymässä, kun muodostetaan kolmi- ja neliapilaperheitä tai joku naapurin setä suostuu pelkästään siittämään lapsen tutulle lesboparille. Tai nainen synnyttää lapsen homoparin hoidettavaksi.
Avioliiton ylläpitämät arvot katoavat lakimuutoksen myötä. Avioliittoa on arvostettu, koska se on painottanut vastuun kantamista ja velvoitteita. Nykyisin siitä puhutaan vain itsetarkoituksellisena ”oikeutena”, jonka tärkein sisältö tuntuu olevan vain se, että kaikilla täytyy olla oikeus kokea olevansa ”naimisissa” eikä vain parisuhteessa.
Ja YK:n sopimus todellakin tarkoittaa biologisia vanhempia. Miksi muuten olisi mainittu, että lapsella täytyy olla oikeus TUNTEA vanhempansa, jos ”vanhemmat” tarkoittaa niitä, joiden kanssa lapsi elää ja asuu?
Ilmoita asiaton viesti
..Tuntea vanhempansa..MIKÄLI MAHDOLLISTA..tämän jätit pois.
Avioliiton ylläpitämät arvot katoavat lakimuutoksen myötä..täyttä roskaa..näinkö aivopesty olet ja vielä nainen ja naisten järkevyyttä olen aina kunnioittanut homoudestani huolimatta..lakkaa leikimästä noitten isojen jumalansa auktoriteetin ottaneitten isojen rumilusten kanssa ja rupea itselliseksi ja järkeväksi ihmiseksi.
Ilmoita asiaton viesti
Tapio kirjoitti näin lasten ihmisoikeuksista:
– ***(1) oikeus tuntea biologinen alkuperänsä, isänsä ja äitinsä;
(2) oikeus olla biologisten vanhempiensa kasvatettavana ja kasvaa oman biologisen sukunsa yhteydessä;
(3) oikeus omata vanhempi molemmista sukupuolista.
Näitä oikeuksia ei voida ottaa lapselta pois aiheuttamatta vahinkoa.***
Kun nämä oikeudet eivät toteudu lasten elämässä niin ne aiheuttavat aina vahinkoa lapselle. Sitä ei voi kukaan estää että nämä oikeudet eivät voi aina toteutua kaikkien lasten kohdalla. Koska maailmassa tapahtuu ikäviä asioita jotka johtavat siihen että lapsi on pakko antaa adoptioon.
Mutta yhteiskunnan ihanneperhemallin tulisi olla sellainen joka rakenteellisesti olisi rakennettu niin että se lähtökohtaisesti toteutuessaan ja toimiessaan takaisi ja turvaisi lapsille näiden ihmisoikeuksien toteutumisen. Ja ainoa tällainen malli on perinteinen avioliitto.
Ehdottaako Puolimatka jossain ettei lapsia saisi missään tilanteessa ehdottomasti antaa adoptoitavaksi? Se ettei perinteinen avioliitto lähtökohtaisesti kannusta sellaiseen ei tarkoita etteikö sellainen olisi mahdollista jos asiat menevät niin ikävästi – ettei vanhemmat halua tai pysty kasvattamaan lapsiaan. Mutta mikäli avioliitto muutetaan sukupuolineutraaliksi niin se tulee suurella todennäköisyydellä lisäämään lasten ihmisoikeuksien (1-3) menetyksiä huomattavasti geneettisten orpojen ja adoptiolasten myötä. Näistä Puolimatka onkin kirjoittanut tarkemmin blogeissaan.
Ilmoita asiaton viesti
Mikäli jokaista näistä kolmesta oikeudesta pidetään ehdottomana ja luovuttamatattomana, niin tällöin adoptio loukkaa lapsen ihmisoikeuksia.
Mikäli lapsi adoptoidaan (tai toisin sanoen annetaan adoptoitavaksi) tuotetaan tahallinen ero biologisten vanhempien ja lapsen välille. Tällöin adoptioonannossa rikottaisiin oikeuksien ehdottomuuden mukaan listassa ilmoitettua lapsen oikeutta numero 2.
Misään lapsen oikeuksien sopimuksessa tai lapsen ihmisoikeuksissa ei määritetä, että lapsella tulisi olla kaksi vanhempaa jotka ovat keskenään erisukupuolisia.
Ilmoita asiaton viesti
Jos vanhemmat ottavat esimerkiksi avioeron eivätkä halua enää kasvattaa heidän lastaan ja siksi antaisivat lapsen adoptioon niin tämä vanhempien teko loukkaisi heidän lapsen oikeuksia. Se etteivät vanhemmat halua tai kykene kantamaan vastuutaan lapsistaan voi johtaa jotkut lapset adoptioon mutta tällöin adoption perimmäinen syy on vanhemmissa ja heidän kyvyttömyydessään kasvattaa lapsia. Tässä valossa adoptio on ainut ja paras vaihtoehto. Tässäkin tapauksessa adoptio vahingoittaa noita lapsen ihmisoikeuksia mutta se on silti turvallisinta lapselle jos vanhemmat eivät pysty kasvattamaan lasta.
Perinteisen aidon avioliiton kannattajat pyrkivät nimenomaan siihen että yhteiskunnan ihanneperhemallina toimisi perhemalli jossa lähtökohtaisesti vanhemmat olisivat sitoutuneet kasvattamaan omat lapsensa – ja huolehtimaan että heidän ihmisoikeudet toteutuvat. Se ettei avioliitto ehdottomasti takaa sen toteutumista joka on sen lähtökohtainen tarkoitus ei tee siitä huonoa mallia vaan tavoiteltavan ihanteen. Kyse on tällaisen yhteiskunnallisen ihanteen ja tavoiteltavan asian tukemisesta.
Ilmoita asiaton viesti
Millä perusteella se loukkaa lapsen oikeuksia? Alkuperäisessä muodossaan asiaa määrittelevä sopimus (Convention on the Rights of the Child).
Artiklassa 7. todetaan ”- -and. as far as possible, the right to know and be cared for by his or her parents.” Sanamuoto ”as far as possible” kääntyy suomeksi ”niin pitkälle kuin mahdollista: lapsen oikeuta kasvaa vanhempiensa kanssa siis rajoittavat tietyt asiat, kuten vanhempien kykenemättömyys hoivata lasta (jolloin valtiot puuttuvat peliin Artiklan 9. mukaisesti [1. States Parties shall ensure that a child shall not be separated from his or her parents against their will, except when competent authorities subject to judicial review determine, in accordance with applicable law and procedures, that such separation is necessary for the best interests of the child. Such determination may be necessary in a particular case such as one involving abuse or neglect of the child by the parents, or one where the parents are living separately and a decision must be made as to the child’s place of residence.]), tai vanhempien tahto (jolloin vanhempien oikeus päättää lapsensa huoltamisesta ohittaa lapsen oikeuden biologisiin vanhempiin). Tätä määrittää vielä enemmän Artikla 21.
Ihanneperhemalli ei katoa siinä, että säädämme lain joka mahdollistaa perheiden monimuotoisuuden. Ydinperhemalli voi säilyä ihanteena, vaikka sen rinnalle nouseekin niiden kanssa tasa-arvoisia adoptioperheitä.
Ilmoita asiaton viesti
Ihanneperhemalli joka on rakenteeltaan tehty lähtökohtaisesti sen turvaamiseksi että vanhemmat sitoutuvat kasvattamaan omat lapsensa – heikkenee huomattavasti sukupuolineutraalin avioliittolain myötä. Tässa Tapio Puolimatka perustelee asiaa hyvin. Tapio Puolimatka kirjoittaa linkissä – http://www.seurakuntalainen.fi/blogit/riskinottoa-…
Sukupuolineutraali avioliittolaki vaikuttaa lasten asemaan erityisesti muuttamalla avioliiton merkitystä ja sen yhteiskunnallista viestiä. Lyhyesti sanottuna:
1) Laki muokkaa uskomuksia.
2) Uskomukset muovaavat käyttäytymistä.
3) Uskomukset ja käyttäytyminen vaikuttavat ihmisten kiinnostuksen kohteisiin ja hyvinvointiin.
Kukaan ei ajattele ja toimi tyhjiössä. Käsityksiimme vaikuttavat yhteiskunnan perustavat käyttäytymissäännöt, joille lainsäädäntö asettaa reunaehtoja. Pohtiessaan omaa tulevaa avioliittoaan nuoren asennoitumiseen ja sitoumuksiin vaikuttaa se, miten yhteiskunnassa avioliitto ymmärretään. Samaa sukupuolta olevien parien avioliiton rakenne erottaa lapsen aina joko isästään tai äidistään, mikä loukkaa lapsen perustavaa ihmisoikeutta tuntea isänsä ja äitinsä ja kasvaa heidän hoidossaan. Näin sukupuolineutraali avioliiton määritelmä murtaa isän, äidin ja lapsen kolmoissidoksen ja jättää lapsen isä- ja äiti-suhteen vaille juridista suojaa.
Sukupuolineutraali avioliittolaki tulee todennäköisesti vaikuttamaan ihmisten avioliittokäyttäytymiseen useilla eri tavoilla. Se vaikuttaa kielteisesti perhe-elämän pysyvyyteen ja sitä kautta lasten hyvinvointiin.
(1) Sukupuolineutraalin avioliiton hyväksyminen sisältää julkisen kannanoton, jonka mukaan lapsi ei tarvitse biologisen isän ja äidin toisiaan täydentävää vaikutusta. Se poistaa lainsäädännöstä ja heikentää kulttuurissa ajatusta, että lapselle ja yhteiskunnalle on keskimäärin parasta, että lapsi kasvaa biologisen isänsä ja äitinsä muodostaman avioliiton sisällä. Näin se vahvistaa käsitystä, ettei sukupuolten toisiaan täydentävyys ole tärkeää kasvatuksessa. Tämä heikentää erityisesti isän kokemusta siitä, että hänellä on erityinen panoksensa annettavana lastensa kasvatukseen. Tämän seurauksena harvemmat lapset todennäköisesti kasvavat isänsä ja äitinsä kanssa, koska uuden avioliittolain yhteiskunnallinen viesti tekee avioeron ottamisen psykologisesti ja sosiaalisesti helpommaksi ja heikentää yleensä vanhempien sitoutumista lapsiinsa.
(2) Kun uuden avioliittolain sisältämän viestin mukaan lapsi ei välttämättä tarvitse isää ja äitiä, vähenee myös motivaatio sitoutua pysyvään parisuhteeseen lasten syntymän myötä eli yleensä solmia avioliitto. Tutkimusten mukaan avoperheet hajoavat useammin kuin avioperheet ja erot ovat lapselle usein traumaattisia kokemuksia.
(3) Sukupuolineutraalin avioliiton hyväksyminen merkitsee sitä, että heteroseksuaalisten nuorten julkinen sosiaalistaminen miehen ja naisen välisen avioliiton merkitykseen joko lakkaa tai sitä joudutaan olennaisesti heikentämään. Lastenkirjoissa ja -viihteessä, kirkon opetuksessa, koulujen opetussuunnitelmissa ja populaarikulttuurissa joudutaan välttämään antamasta mahdollisesti lainvastaista vaikutelmaa, jonka mukaan avioliitto on naisen ja miehen välinen liitto, jonka luonnollisena seurauksena on lasten saaminen.
(4) Sukupuolineutraalin avioliiton hyväksyminen merkitsee todennäköisesti sitä, että muut vaihtoehtoiset avioliittomuodot, kuten esimerkiksi moniavioisuus tai ryhmäavioliitto, saavat lisää sosiaalista hyväksyntää. Tämä heikentää entisestään avioliiton yhtenäisyyttä ja lapsen mahdollisuuksia kasvaa alhaisen konfliktitason perheessä.
(5) Viesti, jonka mukaan lapsi ei välttämättä tarvitse isää tai äitiä lisää myös todennäköisesti geneettisten orpojen tuottamista lisääntymisteknologian avulla. Yhä useammat yksinäiset naiset, hedelmättömät parit ja samaa sukupuolta olevat parit tulevat turvautumaan lisääntymisteknologian käyttöön. Geneettiset orvot joutuvat kamppailemaan identiteettiongelmien kanssa läpi koko elämänsä, kuten moni aikuiseksi kasvanut geneettinen orpo meille kertoo.
Ilmoita asiaton viesti
Miten tätä nyt lähtisi sitten kommentoimaan.
Se, että samaa sukupuolta olevat parit saisivat hankkia lapsia adoptoimalla ja hedelmöityshoidoilla ei vaikuta lapsen asemaan yhteiskunnassa, vaan monimuotoisten perheiden asemaan yheiskunnassa ja heihin suhtautumiseen. On pötypuhetta väittää, että lapsen merkitys muuttuisi sen perusteella, että lapsia voisi löytyä jatkossa entistä useammanlaisesta perheestä: korkeintaan murramme myytin siitä, että lapsia ei voisi olla muissa kuin ydinperheissä.
Lapsen juridinen isä- ja äitisuhde muuttuu aina, kun lapsi annetaan adoptioon. Ei ole mitään järkevä rationaalista syytä väittää, että tilanne olisi erilainen tilanteessa jossa lapsen adoptiovanhemmat olisivat samaa sukupuolta.
Jos samaa sukupuolta olevat parit muodostaisivat haasteen avioliitoelämän pysyvyydelle, niin miksi sitten samaa sukupuolta olevien parien virallistetut parisuhteet ja avioliitot ovat heteroparien yhteenliittymiä kestävämpiä tai yhtä kestäviä? Väite siitä, että samaa sukupuolta olevien parien yhteenliittymät olisivat aina promiskuiteettisempia on naurettava eikä perustu mihinkään muuhun kuin kohu-uutisiin homoseksuaalien seksiringeistä.
1. Laki ei sisällä tällaista kannanottoa. Laki sisältää sen, että näillä pareilla on yhtäläiset oikeudet kasvattaa lapsia, adoptoida lapsia ja hankkia lapsia. Se sisältää myös kannanoton, että lapset jotka tulevat ja kasvavat ja ovat tällaisissa/tällaisista perheistä ovat yhtä lailla arvokaita ja samanarvoisia kuin missä tahansa mussa perhemuodossa olevat lapset. Lapsia ei siis arvoteta eriarvoisiksi, eikä lasten suhdetta vanhempiinsa määritetä lain edessä eriarvoiseksi perhemuodoista riippuen. Tämä siis tukee lapsen oikeuksien toteutumista yhteiskunnassa.
2. Mistä tällainen johtopäätös syntyy? Jotta voit tehdä tällaisen tulkinnan, kai sinulla on jokin sosiologinen (tai muun yhteiskuntatieteellisen tai ihmistieteellisen alan) tutkimus joka todistaa sen, että samaa sukupuolta olevien parien avioliitto vaikuttaa negatiivisesti heteroparien sitoitumishaluun ja avioliittokäsitykseen (viimeiseen siten, että avioliito aletaan näkemään arvoasteikossa alempana, jolloin halu sitoutua instituutioon laskee)? Ja, jos avioliitto on lasten kannalta parempi vanhempien parisuhdemuoto, tällöinhän samaa sukupuolta olevien parien avioliitto auttaa lapsia, koska yhä useampi parisuhde tulee saatetuksi vakaaseen muotoon?
3. Eli, olisiko vastaus siis olla tarjoamatta nuorille tietoa erilaisista parisuhdemuodoista, jota voisimme ohjata heitä tiettyyn suuntaan? Tämä olisi itse asiassa lapsen oikeuksien sopimusten rikkomista. Ja aivopesua.
4. Mikään tutkimus ei todista, että moniavioinen liitto tai parisuhde olisi tosiasiassa vähemmän stabiili tai enemmän konfliktialtis. Lisäksi tämä oli suhteellisen huono slippery slope -argumentti, sillä sukupuolineutraali aviolittolaki ei vaadi tulevaisuuden lainsäädännöltä mitään: tulevaisuuden lainsäädännöstä päättää Eduskunta ja yhteiskunta, ei edeltäneet lainsäädännöt (vaikka niitä voidaankin käyttää lainsäädännön läpiajamisen tukena. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että lainsäädäntö tulisi menemään läpi.). Mikäli tahtoisimme rajoittaa tätä, rajoittaisimme samalla yhteiskunnallisen vaikuttamisen vapautta ja sanan- ja mielipiteenvapautta.
5. Geneettinen orpo on kauhistuttava termi. Silti, mitä se tarkoittaa, on se, että lapsia hankittaisiin tavalla jolla lapsia on hankittu jo vuosikymmeniä heteroparien toimesta. Tähän ei kuitenkaan olla kiinnitetty huomiota ennen kuin vasta nyt (nykyisessä ”koossaan”). Tulisiko meidän kieltää kaikki ”geneettisten orpojen tuotanto”; eli kieltää hedelmöityshoidot heiltä jotka niitä tarvitsevat ja tahtovat?
Ilmoita asiaton viesti
Leppiaholle,
Tiedät varmaan miten olkiukko rakennetaan. Toisen argumenteista tehdään vääriä johtopäätöksiä ja sitten argumentoidaan näitä omia vääriä tulkintoja vastaan.
Nyt ei ole kyse siitä kestääkö samaa sukupuolta olevien parien virallistetut parisuhteet paremmin kuin heteroparien yhteenliittymät. Eikä siitä etteikö lapset olisi aina ja joka paikassa yhtä arvokkaita. Tietenkin he ovat.
Sen sijaan kaikki eivät voi olla lapsille yhtä oikeita kasvattajia. Sillä se kuuluu lapsen ihmisoikeuksiin että hän saa kasvaa ensisijaisesti, mikäli mahdollista omien biologisten vanhempiensa kanssa. Tätä oikeutta ei pysty korvaamaan millään korvaajalla ja tämän oikeuden turvaaja perinteinen aito avioliitto on rakenteeltaan. Sen sijaan sukupuolineutraali avioliittolaki veisi tämän oikeuden jo lähtökohtaisesti lain rakenteessa.
Avioliitto on ollut Suomessakin ihanneperhemalli iät ajat. On ollut selvää että jokaiselle lapselle on lähtökohtaisesti ehdottomasti parasta kasvaa oman biologisen isän ja äidin kanssa. Avioliitto on nimenomaan taannut tämän lähtökohdan koska siinä mies ja vaimo sitoutuvat rakastamaan toisiaan, aina niin myötä kuin vastoinkäymisissä ja avioliitossa sitoudutaan jatkamaan sukua. Ja niin kuin Tapio toi esille jokaisen lapsen ihmisoikeus on tuntea biologinen alkuperänsä, isänsä ja äitinsä. Oikeus olla biologisten vanhempiensa kasvatettavana ja kasvaa oman biologisen sukunsa yhteydessä. Oikeus omata vanhempi molemmista sukupuolista. Nämä oikeudet avioliitto takaa ja turvaa jokaiselle lapselle lähtökohtaisesti. Se ettei kaikki avioliitot aina onnistu ei poista sitä että lähtökohtaisesti avioliiton rakenne nimenomaan varmistaa sen että nämä lapsen ihmisoikeudet toteutuvat.
Jos tämä yhteiskunnan ihanneperhemalli muutetaan sellaiseksi että samaa sukupuolta olevat parit voivat myös solmia keskenään tämän ihanteena pidetyn avioliiton ja voivat sitten hankkia siihen lapsia niin se ensiksi viestii yhteiskunnalle että lapsen on yhtä hyvä kasvaa sijaisvanhempien kanssa kuin biologisten. Tämä viesti on vastoin lapsen ihmisoikeuksia koska lapsella on ensisijainen oikeus olla biologisten vanhempiensa kasvatettavana. Jos yhteiskunnalle viestitään ihanneperhemallin muuttamisen kautta että sillä ei ole väliä onko kasvattaja biologinen vanhempi vai ei niin on selvää että tällainen viestintä vaikuttaa niin kulttuuriin että sellaiset toimet lisääntyvät joidenka johdosta yhä useampi lapsi joutuu kasvamaan erillään biologisista vanhemmistaan.
Näitä toimia voivat olla juurikin geneettisten orpojen tarkoituksellinen tuottaminen jonka kautta samaa sukupuolta olevalle parille hankitaan lapsi avioliittoon sekä hedelmöityshoitojen lisääntyminen jne.. Näin tämä uusi laki vaikuttaisi niin että yhä useamman lapsen ihmisoikeudet suhteessa biologisiin vanhempiin jäisivät toteutumatta – siitä yksinkertaisesta syystä ettei sellaista kasvualustaa nähtäisi enää niin selkeänä ihanteena lapselle kuin mitä se on tähän asti nähty. Kulttuurissa tapahtuisi siis katsonta muutos koska laki muokkaa uskomuksia, uskomukset muovaavat käyttäytymistä ja uskomukset ja käyttäytyminen vaikuttavat ihmisten kiinnostuksen kohteisiin ja hyvinvointiin.
Lisäksi tämä sukupuolineutraali avioliittolaki vaikuttaisi sen että aina kun samaa sukupuolta oleva pari hankkisi lapsen perheeseen niin se täytyisi tuottaa sinne perheen ulkopuolisen henkilön kautta. Näin tämän lapsen ihmisoikeudet suhteessa biologiseen (ainakin toiseen) jäisi näissä kaikissa tapauksissa toteutumatta. Eli uusi laki jo lähtökohtaisesti olisi rakenteeltaan sellainen joka mahdollistaisi sen että lapsen ihmisoikeudet suhteessa biologisiin vanhempiin jäisivät toteutumatta. Kun perinteinen avioliitto nimenomaan toi turvan että ne oikeudet lähtökohtaisesti toteutuisivat. Eli tämä avioliittolain muutos on rakenteellisesti hyvin voimakas ja se kohdistuu nimenomaan lapsien oikeuksiin suhteessa biologisiin vanhempiinsa. Jokainen lapsi on täysin yhtä arvokas sama missä hän asuu – mutta kaikki paikat ja perhemallit eivät ole yhtä ”oikeita” paikkoja lapselle ja ennen kaikkea kaikki mallit eivät turvaa lapsen oikeutta tuntea ja elää biologisten vanhempiensa kanssa.
Tämän vuoksi kaikki ihanteetkaan eivät voi olla yhtä hyviä. Ihanne joka pitää jo lähtökohtaisesti sijaisvanhempia samassa arvossa biologisten vanhempien kanssa lapsen kasvattajina ei ole niin hyvä ihanne kuin ihanne joka aina lähtökohtaisesti tukee sitä että lapset saisivat kasvaa omien biologisten vanhempiensa kanssa – sillä tämä ihanne tukee lapsen ihmisoikeutta suhteessa biologisiin vanhempiinsa.. Se ettei lähtökohdat toteudu aina ei muuta sitä mikä merkitys niillä on ihanteina yhteiskunnassa.
Ilmoita asiaton viesti
mikael torppa kirjoitti 4.4.2016 22:39: ”Lisäksi tämä sukupuolineutraali avioliittolaki vaikuttaisi sen että aina kun samaa sukupuolta oleva pari hankkisi lapsen perheeseen niin se täytyisi tuottaa sinne perheen ulkopuolisen henkilön kautta.”
Noin kävisi aina samaa sukupuolta edustavien aviopuolisoiden avioliitoissa, jos avioliittolain soveltamisala muuttuu muutoslain 156/2015 mukaiseksi!
”Jokaisella maailmaan syntyvällä lapsella oleva synnynnäinen oikeus olla syntymästään lähtien biologisen isänsä ja äitinsä yhdessä hoidettavana ei milloinkaan voi toteutua sellaisessa parisuhteessa, jossa lapsi on joko kahden miehen tai kahden naisen hoidettavana – siis ilman isää tai äitiä.”
http://tapiopuolimatka.puheenvuoro.uusisuomi.fi/21…
Ilmoita asiaton viesti
«mikael torppa kirjoitti 4.4.2016 22:39: ”Lisäksi tämä sukupuolineutraali avioliittolaki vaikuttaisi sen että aina kun samaa sukupuolta oleva pari hankkisi lapsen perheeseen niin se täytyisi tuottaa sinne perheen ulkopuolisen henkilön kautta.”
Noin kävisi aina samaa sukupuolta edustavien aviopuolisoiden avioliitoissa, jos avioliittolain soveltamisala muuttuu muutoslain 156/2015 mukaiseksi!
»Tuo laki ei muuta tuossa asiassa mitään. Nykyäänkin samaa sukupuolta olevat parit voivat hankkia lapsen perheeseen joko adoptiolla tai keinohedelmöityksellä. Laki ei vaikuta tähän mitenkään. Ero on vain se, että pari yhdessä voi adoptoida lapsen. Adoption tapahtumisen kannalta tällä ei ole merkitystä, mutta lapsen kannalta se on merkittävä parannus.
Tämän lisäksi tietenkin se, että homoparin perheessä voi olla lapsia parin aiemmista heterosuhteista.
En edelleenkään ole nähnyt kristillisten lakialoitetta adoptioiden kieltämiseksi yksin adoptoivilta aikuisilta, joka on ollut mahdollista 1900-luvun alusta saakka. Odottelen kovasti, onko mitään arviota koska se saataisiin aikaiseksi?
Ilmoita asiaton viesti
Marko Grönroos kirjoitti 5.4.2016 01:14: ”Tuo laki ei muuta tuossa asiassa mitään.”
Tuo on väärä vastaus!
Jos avioliittolain muutoslaki 156/2015 tulee voimaan, niin silloin voi olla myös sellaisia avioliittoperheitä, joissa puolisot sukupuolestaan johtuen (kaksi miestä tai kaksi naista) eivät voi milloinkaan saada keskenään lasta – siis ilman kolmatta osapuolta.
Ilmoita asiaton viesti
«Jos avioliittolain muutoslaki 156/2015 tulee voimaan, niin silloin voi olla myös sellaisia avioliittoperheitä, joissa puolisot sukupuolestaan johtuen (kaksi miestä tai kaksi naista) eivät voi milloinkaan saada keskenään lasta – siis ilman kolmatta osapuolta.»
Kuten edellä kommentoin, tämä on tilanne jo nyt. Muun muassa menopaussin ohittaneet naiset, down-syndroomaa sairastavat miehet, monenlaiset muunlaiset vammaiset ja hedelmättömät saavat nykyään avioitua ja muodostaa perheitä. Hekään ”eivät voi milloinkaan saada keskenään lasta – siis ilman kolmatta osapuolta.”
Vanhassa 1929 avioliittolaissa toki mielisairaiden ja tylsämielisten avioliitto oli kielletty, kuten myös epileptikkojen ja kuuromykkien. Down-syndroomaa sairastavat ehkä voidaan laskea tylsämielisiin, mutta niin, milloin tulee se lakialoite avioliiton kieltämisestä yli 50-vuotiailta naisilta?
Ilmoita asiaton viesti
Tuomas! Täytyy tunustaa, että vaikka asiasisältö on mitä on, niin et lähtökohtaisesti halveeraa täällä kanssakeskustelijaa, niinkuin monet tekevät ja ovat tottuneet aina tekemään, siitä sinulle pisteet!
Ilmoita asiaton viesti
”Perinteisen aidon avioliiton kannattajat pyrkivät nimenomaan siihen että yhteiskunnan ihanneperhemallina toimisi perhemalli jossa lähtökohtaisesti vanhemmat olisivat sitoutuneet kasvattamaan omat lapsensa – ja huolehtimaan että heidän ihmisoikeudet toteutuvat.”
OK.
Itse taas tavoittelen sellaista yhteiskuntaa, missä lainsäädäntö kohtelee kaikkia mahdollisimman yhdenvertaisesti huomioiden vähemmistöryhmät inklusiivisesti. Minulle perinteinen avioliiton kautta muodostettu ydinperhe on ainoastaan yksi vaihtoehtoinen perhemalli siis.
Mitä tulee lapsiin ja YK:n lapsen oikeuksien sopimukseen, niin siinäkään asiakirjassa ei mainita kertaakaan sanaa ”avioliitto”…
Ilmoita asiaton viesti
Niinkuin just äsken joku kirjoitti, että eihän adobtioon tehdä lapsia, vaan kuolemantapausten ym:n takia laspi j o u t u u siihen tilanteeseen.
Ja sitten lapsen lähtökohdista käsin rakennetaan mahdollisimman hyvä korvaava järjestely.
.
Kyllähän vanhemmat tarkottavat, – etenkin neljäkymmentäluvulla, vain ja ainoastaan isää ja äitiä.
Ilmoita asiaton viesti
Marko Grönroos kirjoitti 4.4.2016 16:11: ”YK:n sopimus ei myöskään ota kantaa vanhemmuuden biologisuuteen – se on Puolimatkan keksintöä.”
Tiedoksi lainaus Lapsen oikeuksien sopimuksen käsikirjasta: ”Kun ajatellaan lapsen oikeutta tuntea vanhempansa, on kohtuullista olettaa, että ”vanhemmilla” tarkoitetaan geneettisiä vanhempia (tämä tieto on lapselle oleellinen jo lääketieteellisistä syistä) ja synnyttäneitä vanhempia.”
Lue lisää aiheesta: http://timolehtonen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/2073…
Marko Grönroos: ”Sopimuksella ajetaan sitä, ettei lasta saa erottaa vanhemmistaan, jotka toki tavallisesti ovat biologisia vanhempia.”
Marko Grönroosille tiedoksi, että Yleissopimuksessa lapsen oikeuksista todetaan seuraavaa: 7 artikla (1): ”Lapsi on rekisteröitävä heti syntymänsä jälkeen, ja hänellä on syntymästään lähtien oikeus nimeen ja kansalaisuuteen sekä mikäli mahdollista, oikeus tuntea vanhempansa ja olla heidän hoidettavanaan.”
Aihetta koskevaa luettavaa:
1. YK ja lapsen oikeudet: Lapsella on sitova ihmisoikeus isään ja äitiin http://www.aitoavioliitto.fi/artikkelit/yk-ja-laps…
2. Yleissopimus lapsen oikeuksista https://www.unicef.fi/lapsen-oikeudet/sopimus-koko…
3. Lapsen oikeuksien sopimuksen käsikirja https://www.unicef.fi/lapsen-oikeudet/lapsen-oikeu…
4. Implementation Handbook for the Convention on the Rights of the Child http://www.unicef.org/publications/index_43110.html
Ilmoita asiaton viesti
«Tiedoksi lainaus Lapsen oikeuksien sopimuksen käsikirjasta: ”Kun ajatellaan lapsen oikeutta tuntea vanhempansa, on kohtuullista olettaa, että ”vanhemmilla” tarkoitetaan geneettisiä vanhempia (tämä tieto on lapselle oleellinen jo lääketieteellisistä syistä) ja synnyttäneitä vanhempia.”»
Kyllä, se on hyvä oletus, koska suurin osa vanhemmista on geneettisiä vanhempia. Sen lisäksi on niitä muunlaisia vanhempia.
Suomenkielistä opasta ei ollut saatavilla linkkaamaltasi sivulta, joten en tiedä mitä siinä varmasti sanotaan. Antamasi teksti on kuitenkin epätarkka käännös englanninkielisestä, jonka olettaisin alkuperäiseksi:
«a reasonable assumption is that, as far as the child’s right to know his or her parents is concerned, the definition of “parents” includes genetic parents
(for medical reasons alone this knowledge is of
increasing importance to the child) and birth parents, that is the mother who gave birth and the father who claimed paternity through partnership with the mother at the time of birth»
Sana ”includes” tarkoittaa ”sisältää”, ei ”tarkoittaa”, kuten lainaamassasi tekstissä luki. En tiedä, onko lainauksesi sanatarkasti käsikirjassa vai onko käännös tahallisesti vääristelty. Käännösvirhe kuitenkin muuttaa tekstin merkitystä tuossa aika paljon: ”tarkoittaa” tarkoittaa yhtäläisyyttä, sisältäminen että kyseessä on vain yksi vanhemmuuden merkitys.
Mutta ei tässä vielä kaikki, teksti jatkuu:
«In addition, a third category, the child’s psychological parents – those who cared for the child for significant periods during infancy and childhood – should also logically be included since these persons too are intimately bound up in children’s identity and thus their rights under article 8 (see page 114).»
Tämä tarkoittaa esimerkiksi ottovanhempia. Tekstissä siis lueteltiin kolmen eri tyyppisiä vanhempia: 1) geneettiset vanhemmat, 2) synnyttäneen äidin ja isyyden tunnustaneen, sekä 3) ottovanhemmat.
Lapsella on sopimuksen mukaan oikeus tuntea kaikki tällaiset vanhempansa. Tuntea, kuten omassakin käännöksessäsi rajattiin, ei olla kaikkien heidän hoidettavanaan.
Homoperheen kohdalla lapsi epäilemättä tuntee psykologiset vanhempansa, mutta sopimuksen nojalla hänellä on oikeus saada tuntea myös biologiset vanhempansa (kahden määritelmän mukaisesti). Jossain tapauksessa lapsella on siis oikeus tuntea kaikki jopa kuusi vanhempaansa, mikäli mahdollista.
Epätarkalla käännöksellä ja puutteellisella lainauksella asia saatiin sitten näyttämään vähän toisenlaiselta. Tuonkaltaista lainaamista joku voisi kutsua peräti valehteluksi.
Ilmoita asiaton viesti
Marko Grönroos kirjoitti 4.4.2016 22:42: ”Tekstissä siis lueteltiin kolmen eri tyyppisiä vanhempia: 1) geneettiset vanhemmat, 2) synnyttäneen äidin ja isyyden tunnustaneen, sekä 3) ottovanhemmat.
Lapsella on sopimuksen mukaan oikeus tuntea kaikki tällaiset vanhempansa.”
Tietysti jokaisella lapsella pitää olla oikeus tuntea kaikki tuollaiset vanhempansa. Olisi hyvin outoa, jos Lapsen oikeuksien sopimuksen mukaan lapsella ei olisi oikeutta tuntea jotain noista kolmesta mahdollisesta.
Marko Grönroos kirjoitti:
”Sana ”includes” tarkoittaa ”sisältää”, ei ”tarkoittaa”, kuten lainaamassasi tekstissä luki. En tiedä, onko lainauksesi sanatarkasti käsikirjassa vai onko käännös tahallisesti vääristelty. Käännösvirhe kuitenkin muuttaa tekstin merkitystä tuossa aika paljon: ”tarkoittaa” tarkoittaa yhtäläisyyttä, sisältäminen että kyseessä on vain yksi vanhemmuuden merkitys.”
Pidän itsestään selvyytenä, että käsite ”vanhemmat” sisältää lapsen geneettiset vanhemmat. Olisi hyvin outoa, jos Lapsen oikeuksien sopimuksen mukaan lapsella ei olisi oikeutta tuntea geneettisiä vanhempiaan.
Marko Grönroos kirjoitti: ”…onko käännös tahallisesti vääristelty” ja ”Epätarkalla käännöksellä ja puutteellisella lainauksella asia saatiin sitten näyttämään vähän toisenlaiselta. Tuonkaltaista lainaamista joku voisi kutsua peräti valehteluksi.”
Käännöksen oikeellisuutta koskien kehotan ottamaan yhteyttä suomen kielisen käsikirjan toimittaneeseen Inka Hetemäkeen p. 040 545 4837 inka.hetemaki@unicef.fi, https://www.unicef.fi/unicef/ota-yhteytta/.
Marko Grönroos kirjoitti: ”Homoperheen kohdalla lapsi epäilemättä tuntee psykologiset vanhempansa, mutta sopimuksen nojalla hänellä on oikeus saada tuntea myös biologiset vanhempansa (kahden määritelmän mukaisesti). Jossain tapauksessa lapsella on siis oikeus tuntea kaikki jopa kuusi vanhempaansa, mikäli mahdollista.”
”…sopimuksen nojalla hänellä on oikeus saada tuntea myös biologiset vanhempansa…”
Käsittääkseni Suomessa laki hyväksyy sen, että esim. homoperheen hoidossa olevan lapsen ei tarvitse saada tietää ketkä ovat hänen biologiset vanhempansa.
Vasta sitten, kun henkilö on täysi-ikäinen, niin hänellä on lain perusteella oikeus saada tuo tieto – silloin hän ei ole enää lapsi!
Ilmoita asiaton viesti
«Pidän itsestään selvyytenä, että käsite ”vanhemmat” sisältää lapsen geneettiset vanhemmat. Olisi hyvin outoa, jos Lapsen oikeuksien sopimuksen mukaan lapsella ei olisi oikeutta tuntea geneettisiä vanhempiaan.»
Taisit missata pointtini. Suomennetussa lainauksessasi sana ”tarkoittaa” antoi tekstille merkityksen, että lasten oikeuksien sopimuksessa vanhemmilla tarkoitetaan vain geneettisiä ja synnyttäneitä vanhempia. Oikein käännettynä se sisältää heidät, mutta myös ottovanhemmat, kuten tekstissä myöhemmin mainitaan.
Sikäli kun tuota virheellistä käännöstä on toistuvasti käytetty tukemaan aitoavioliittolaista outoa tulkintaa lasten oikeuksien sopimuksesta, tulkinnalta taisi juuri pudota pohja pois.
«Käännöksen oikeellisuutta koskien kehotan ottamaan yhteyttä suomen kielisen käsikirjan toimittaneeseen Inka Hetemäkeen»
Kyllä, niin jo ajattelin tehdä. Pitäisi vaan vielä varmistua, että tuo käännösvirhe oikeasti on käsikirjassa, eikä vain jonkun aitoavioliittolaisen omasta kynästä peräisin oleva, jota sitten on ketjussa lainailtu väärin. Voisiko joku jolla tuo kirja on, vahvistaa tämän?
Ilmoita asiaton viesti
Marko Grönroos kirjoitti 4.4.2016 23:54: ”Taisit missata pointtini.”
En missannut pointtiasi.
”…as far as the child’s right to know his or her parents is concerned, the definition of “parents” includes genetic parents…”
Vanhemmat-käsite sisältää geneettiset vanhemmat.
Tuo on mielestäni itsestään selvää. Siksi kirjoitin ”Olisi hyvin outoa, jos Lapsen oikeuksien sopimuksen mukaan lapsella ei olisi oikeutta tuntea geneettisiä vanhempiaan.”
Miksi tuota asiaa on edes tarpeen todeta käsikirjassa tuolla tavalla? Kysy asiaa Inka Hetemäeltä.
Ilmoita asiaton viesti
«Miksi tuota asiaa on edes tarpeen todeta käsikirjassa tuolla tavalla? Kysy asiaa Inka Hetemäeltä.»
Kohta käsittelee lapsen oikeutta tuntea vanhempansa ja määrittelee, ketkä kaikki sisältyvät kohdassa tarkoitettuihin vanhempiin.
Aiemmin vanhemmat olivat siis vain 1) geneettiset vanhemmat, 2) isyyden tunnustanut mies (joka ei siis välttämättä ollut geneettinen isä), tai 3) ottovanhemmat. Nykyään vanhempiin sisältyy näiden lisäksi myös synnyttänyt äiti, joka voi olla eri kuin geneettinen äiti.
Kohdalla nähdäkseni korostetaan sitä, että yhdenlaisten vanhempien kasvatettavana olleella lapsella on oikeus tuntea toisentyyppiset vanhemmat. Erityisesti siis, että keinohedelmöitetty lapsi saa tuntea geneettiset vanhempansa (jo pelkästään lääketieteellisistä syistä).
Tästä tulikin mieleen, etten ole huomannut kristillisten vielä vaatineen isyystestejä kaikille lapsille, jotta geneettinen isä saataisiin varmasti selville! Kyseessähän on sopimuksen räikeä rikkomus! Toivottavasti lakialoite on jo työn alla! Isyystestit ovat olleet käytettävissä jo iät ajat, joten miksi tässä ollaan niin myöhässä?
Ilmoita asiaton viesti
”Ensinnäkin, avioliitto ja lapset ovat kaksi eri asiaa. Monessa heteroliitossa ei haluta lapsia, mutta kuitenkaan avioliitto ei edellytä sitoumusta lasten hankintaan. Miksi kristillisdemokraatit eivät vaadi yhteisten lasten hankkimiseen sitoutumista edellytyksenä avioliitolle?”
———-
Tämä väite ja kysymys on täysin nurinniskoin. Olisi mielekkäämpää kysyä miksi myös lapsia haluamattomilta ja hedelmättömiltä ja iäkkäiltä pareilta edellytetään sitoutumista avioliittoon ja siihen miten yhteiskunta avioliittoinstituution kautta säätelee aikuisten ihmisten suhteita, asettaa ehtoja, rajoituksia, päättää millä ehdoilla voidaan erota jne.
Tästä avioliitossa on kyse, instituutiona. Yhteiskunta on nähnyt tarpeelliseksi säädellä tietynlaisia ihmissuhteita, tietystä syystä. Se tietynlainen hmissuhde on miehen ja naisen välinen suhde, ja se syy ovat lapset.
Kyse ei ole siitä että lapsia olisi pakko hankkia. Mutta tässä kohdin voidaan kysyä miksi valtio säätelee myös näiden parien elämää, päättää eroamisen ehdoista, avioliiton esteistä jne.
Mielestäni voisikin olla niin, että lapsia hankkivat parit olisivat velvollisia menemään avioliittoon. (Kuten pari vuosikymmentä sitten oli vielä vähintää moraalinen ”pakko” avioitua jos tuli seurusteluaikana raskaaksi ja miehen edellytettiin ottavan vastuu lapsesta ja pysyä äidin rinnalla.)
Ja kuten monesti todettua, avioliiton ehtoja, sääntöjä, rajoitteita ja velvoitteita pitäisi huomattavasti tiukentaa. Juuri lasten tähden.
Lapset ovat syy miksi avioliittoinstituutio on olemassa. Siis syy on se, että periaatteessa ja useimmiten myös käytännössä miehen ja naisen välisistä suhteista tuppaa syntymään niitä lapsia. Suunnittelematta, yllättäen ja varoittamatta, niin voi käydä. SIKSIon pidetty ihanteena että mies ja nainen sitoutuvat toisiinsa eliniäksi, ja myös huolehtimaan yhdessä yhteisistä lapsistaan.
Jos olet huomannut, niin homo- ja lesboparit vaativat nyt oikeutta saada lapsia parisuhteen pohjalta, ja avioliittostatuksen pohjalta, jos sen saavat, sitä vaaditaan entistä voimakkaammin. Tulet sinäkin vielä näkemään, että avioliitto ja lasten hankkiminen/oikeus saada lapsia EDELLEEN liitetään yhteen. Avioliittolakia tullaan käyttämään tässä perusteena ja oikeutuksena saada lapsia kun halutaan ”tasa-arvoiseen” asemaan heteroparien kanssa.
Jo nyt puhutaan ainakin lesboparien kohdalla siitä onko jo ”aika hankkia lapsia”, ikäänkuin asia olisi täysin luonnollinen.
Avioliiton merkitys on hämärtynyt sitä mukaa kun on sallittu mm. yksinäisten naisten hedelmöityshoidot. Mutta se mistä tässä nyt pitäisi puhua ja keskustella, on että jos avioliitto ei mielestänne mitenkään liity lasten saamiseen, perheen perustamiseen ja vanhemmuuden vastuuseen (eikä ole mukamas koskaan liittynytkään) niin mikä se avioliiton (instituution) tarkoitus sitten on?
Miksi valtio määrää esim. että ei voi erota heti kun haluaa, ja vaikka yhteisestä sopimuksesta välittömästi? Miksi yhteiskunta kyttää ja säätelee sitä miten kaksi aikuista ihmistä elää keskenään, millä ehdoilla ja pysyvätkö yhdessä vai eivät?
Kaikesta tästä yhteiskunta on ollut kiinnostunut vain sen tähden, että isä, äiti ja lapset, heteroydinperhe, on nähty yhteiskunnassa ideaalina. Tätä varten avioliittoinstituutio on olemassa.
Ja lapsista tullaan puhumaan vielä paljon, juuri sateenkaarikansan, homo- ja lesboparien taholta jos avioliittolaki tulee voimaan. On joko tahatonta tai tahallista sokeutta väittää, ettei avioliitolla (instituutiona) ole mitään tekemistä lasten saamisen ja vanhemmuuden kanssa.
Ilmoita asiaton viesti
«Tästä avioliitossa on kyse, instituutiona. Yhteiskunta on nähnyt tarpeelliseksi säädellä tietynlaisia ihmissuhteita, tietystä syystä.»
Näin on ja nyt pari vuotta sitten yhteiskunta on muuttanut sitä instituutiota, jälleen. Niin tapahtui ehkä ensimmäisen kerran, kun maallisesta avioliittoinstituutiosta tuli kirkollinen, ja kun uskonpuhdistuksen myötä avioliitto sakramenttina purettiin. Kehitystä tapahtui monta kertaa sen jälkeenkin, kun mahdollistettiin avioerot, raiskaus avioliitossa kriminalisoitiin ja kaikkea muuta sellaista. Instituutio on muuttunut koko ajan, sen myötä miten yhteiskunta on katsonut sitä tarpelliseksi muuttaa.
«Ihmissuhde on miehen ja naisen välinen suhde»
Hei, et ehkä ole kuullut, mutta useimmilla miehillä ja naisilla on lukuisia ”ihmissuhteita” oman sukupuolensa edustajien kanssa. Jos sinulla ei ole, ei yhtään ystävää tai sukulaista, olen pahoillani. Toivottavasti saan sinut ymmärtämään, että tilanteesi on hyvin poikkeuksellinen.
«Mutta se mistä tässä nyt pitäisi puhua ja keskustella, on että jos avioliitto ei mielestänne mitenkään liity lasten saamiseen, perheen perustamiseen ja vanhemmuuden vastuuseen (eikä ole mukamas koskaan liittynytkään) niin mikä se avioliiton (instituution) tarkoitus sitten on?»
Tässä olet oikeassa! Kyllä tuo aivan varmasti on ollut se, mitä tarvetta varten avioliittoinstituutio on aikoinaan syntynyt, mutta avioliitolla on aina ollut myös muita merkityksiä, eikä niihin perusteisiin ole koskaan takerruttu niin haudanvakavasti. Esimerkiksi menopaussin ohittaneet naiset ovat kautta aikojen saattaneet avioitua, vaikka kyky saada avioliitossa omia lapsia on tasan sama kuin homoilla. Lisäksi, kuten edellä mainitsin, avioliitolla on ollut ja mennyt erilaisia uskonnollisia merkityksiä.
Avioliittoinstituution historian kehityskaarta olen käsitellyt kirjoituksissani Avioliitto on kuollut – eläköön avioliitto! I ja II.
Aitoavioliittolaiset eivät ole ajaneet vammaisten, eivätkä yli 50-vuotiaiden naisten avioitumisen kieltämistä. Jään odottamaan kansalaisalotetta siihen lakimuutokseen.
Ilmoita asiaton viesti
Avioliiton ja lastensaamisen erottaminen on epätoivoista yritystä vetää asia irti taustastaan
Ilmoita asiaton viesti
Alustuksen ensimmäinen virke on yksinkertaisesti karkea, tahallinen valhe: uusi avioliittolaki ei ”asenna ihanteeksi” minkäänlaista avioliitto- tai perhemallia.
On myös törkeän loukkaavaa suurta skottilaista moraalifilosofia Alasdair MacIntyrea kohtaan väittää, että hänen perhettä ja klaania koskeva ajattelunsa ottaisi jotakin kantaa avioliittolainsäädännön teknisiin kysymyksiin.
Ilmoita asiaton viesti
***Alustuksen ensimmäinen virke on yksinkertaisesti karkea, tahallinen valhe: uusi avioliittolaki ei ”asenna ihanteeksi” minkäänlaista avioliitto- tai perhemallia.***
Avioliitto on jo ihanneperhemalli ja se on ollut sitä aina. Siksi yhteiskunta on myös tukenut sitä ihannemallina. Jos avioliiton määritelmä muutetaan niin tämä uusi määritelmä (uusi avioliittolaki) edustaa silloin tätä ihannetta – ainakin yleisellä tasolla.
Mikäli avioliitto ei olisi ihanne niin eivät homoseksuaalit sen muuttamista vaatisi vaan he ajaisivat vain puuttuvia oikeuksia heidän jo olemassa olevaan rekisteröityyn parisuhdelakiin. Nyt he eivät kuitenkaan ole ”ylpeitä” – heille varta vasten tehdystä rekisteröidystä parisuhdelaista vaan he ehdoin tahdoin haluavat muuttaa avioliitto käsitteen. Näin siksi että avioliitto edustaa yhteiskunnassa ihanneperhemallia.
Ilmoita asiaton viesti
Homoseksuaalit eivät vaadi miehen ja naisen väliseen avioliittoon minkäänlaista muutosta,miksi vaatisi???
Kun on omien uskojensa ja ajatustensa kanssa noin sekaisin,niin voisi olla ihan hyvä välttää julkituloja.
Ilmoita asiaton viesti
Valjakka: ***Homoseksuaalit eivät vaadi miehen ja naisen väliseen avioliittoon minkäänlaista muutosta,miksi vaatisi???***
Kirjoitin avioliiton joka on yhteiskunnan ihanneperhemalli muuttamisesta. Vaativatko homoseksuaalit tällä hetkellä voimassa olevaan avioliittolakiin muutosta? Kyllä vaativat. He haluavat aukaista koko avioliitto-käsitteen ja muuttaa sen merkityksen sukupuolineutraaliksi. He pyrkivät saamaan miehen ja miehen ja naisen ja naisen liitot tämän yhteiskunnallisen ihanneperhemallin piiriin. Tästä on kyse ja tämä avioliitto-käsitteen muutos tulee vaikuttamaan ikävästi joidenki lasten ihmisoikeuksiin – suhteessa heidän biologisiin vanhempiin.
Kun yhteiskunnan ihanneperhemallin piiriin tuodaan aate ettei lasten tarvitse lähtökohtaisesti tuntea ja kasvaa biologisten vanhempiensa kanssa niin se tulee oletettavasti lisäämään sellaisia toimia joidenka johdosta useammat lapset joutuvat kasvamaan erillään biologisista vanhemmistaan.
Tapio Puolimatka on kertonut blogeissaan näistä monista ongelmista – jotka tulevat sukupuolineutraalin avioliittolain myötä. Tapion blogit ovatkin erittäin ajankohtaisia, asiantuntevia sekä rakentavia ja keskustelua herättäviä.
Ilmoita asiaton viesti
Naisen ja miehen välisen avioliiton muuttamista ei kukaan homo vaadi,eikä sitä vaadi uusi tuleva lakikaan.
Miehet ja naiset saavat solmia avioliittonsa kaikilla niillä tavoin ja niillä perusteilla ja säädöksillä,kuten tähänkin saakka,silloi kun ja jos haluavat näin menetellä..mikä tässä on niin vaikeaa ymmärtää?
Älä Mikael olettele mitään ja kun/jos olettelet tee se itseksesi tai saman mielisten kanssa.
Mitä Puolimatkan blogeihin tulee,niin se on ainoastaan kreatonistista ja perus Patmoslaista propagandaa ja se on asetettava sille kuuluvaan asemaan asioitten tärkeysjärjestyksessä vähäisimpänä.Lasten ihmisoikeudet ja lasten oikeudet ovat tässä tapauksessa vain härski sumuverho..Oikeat huolenaiheet lasten oikeuksista tai ihmisarvosta on vakava juttu josta pitää puhua muualla ja muissa yhteyksissä,eikä käyttää keppihevosena omalle homovastaisuudelleen.
Ilmoita asiaton viesti
Masha Gessen, kansainvälisen lgbt-liikkeen yksi keulakuva lausuu julki: Homot valehtelevat, kun sanovat että avioliito ei muutu. se ei pidä paikkaansa. mutta tämä valehteleminen kuuluu asiaan.
Ilmoita asiaton viesti
Avioliiton historia:
https://en.m.wikipedia.org/wiki/Marriage#History_o…
Ilmoita asiaton viesti
MacIntyrella ei ole minkäänlaista kantaa noita asioita koskevaan lainsäädäntöön. Ei minkäänlaista. Häntä kiinnostaa, miten aristotelista ja akvinolaista moraalia kannattavat yhteisöt pärjäävät nykymaailmassa, joka saa säädellä lakejaan rauhassa.
Ilmoita asiaton viesti
Ehkä kannattais kuitenkin tutkia asia, ennenkuin hutkit!
Ilmoita asiaton viesti
No, minä olen lukenut MacIntyrea 40 vuotta, ensin hänen analyyttis-individualistisella kaudellaan, sitten hänen aristotelis-katolisella kaudellaan ja tällä vuosituhannella hänen biologistis-akvinolaisella kaudellaan.
Kuten sanottu, hänellä itsellään ei ole avioliittolainsäädäntöön kantaa. Hänen moraalifilosofiaansa voidaan tietenkin käyttää perustelemaan monenlaisia kantoja, muun muassa tasa-arvoisen avioliittolain kannattamista tällä tavoin:
http://lallandspeatworrier.blogspot.fi/2012/06/sam…
Ilmoita asiaton viesti
No tässä ei olis pahitteeks että Tapio voisi itse kommentoida, on sen verran filosofian puolella.
Ilmoita asiaton viesti
Muistan lapsuudestani, että perheessämme jostain syystä tuli puhetta siitä, että olisinkohan minut annettu synnytyslaitoksella väärien vanhempien mukaan. Kyseessä oli toki ihan vain leikkimielinen höpötys, mutta muistan kuitenkin jääneeni pohtimaan asiaa. Mitä, jos olisinkin oikeasti joidenkuiden toisten lapsi, ja asian paljastuttua minut siirrettäisiin biologisten vanhempieni kasvatettavaksi? Ajatus tuntui pienestä lapsesta kammottavalta. Että joutuisin jättämään tutun ja rakkaan perheeni ja muuttamaan minulle täysin vieraiden ihmisten joukkoon. Noissa kauhukuvitelmissa ei biologinen vanhemmuus merkinnyt tuon taivaallista, ja olisin tehnyt mitä tahansa saadakseni jäädä oman (tai omaksi kokemani) perheen luokse.
Ilmoita asiaton viesti
Mielestäni Aito avioliitto -poppoon puheiden ympärillä kiertää vähän omituinen ja huolestuttavakin käsitys perhekäsityksestä: aivan kuin adoptiolapsella ei muodostuisi samankaltaista ”tervettä” ja ”aitoa ™” perhesuhdetta hänen vanhempiinsa kuin biologisten vanhempien kasvattamalla lapsella, ja että hänen kokemuksensa perhesuhteestaan, itsestään ja suhteestaan yhteiskuntaan olisi jotenkin väärinmuotoutunutta tai ei-oikeaa.
Ilmoita asiaton viesti
Aivan turha yrittää vääntää aidon avioliiton kannattajia miksikään ”poppooksi”, enhän minäkään väännä teistä spn-avioliittolain kannattajista mitään poppooporukkaa.
Aidon avioliiton kannattajia on Suomessa paljon. Paljon enemmän kuin ne 106195, jotka allekirjoittivat aitoavioliitto-kansalaisaloitteen. Jos aa-aloite olisi saanut vähintään yhtä paljon mediahuomiota ja mainontaa kuin Tahdon2013-aloite, olisimme saaneet moninkertaisen määrän allekirjoituksia. Tätä on turha yrittääkään vääntää mihinkään kieroon. Näin se on, että suomalaiset saadessaan mahdollisuuden valita kumman avioliittolain haluavat, spn-lain vai aidon avioliittolain, enemmistö valitsisi jälkimmäisen.
Mutta mitä adoptio-oikeuteen tulee, on aivan selvää, että lapselle on paras perhemalli sellainen, jossa on sekä isä että äiti. Adoptiotilanteessa kun nyt vaan ei ole mahdollista antaa lapsen kasvaa niiden biologisten vanhempiensa kanssa, niin paras mahdollinen ”korvike” on miehen ja naisen muodostama perhe.
Ja miksi näin? No siksi, koska silloin lapsi saa mahdollisuuden kokea sekä miehen (isän) että naisen (äidin) rakkautta ja huolenpitoa. Ne kun ovat erilaisia. Siitähän Tapio Puolimatkakin on kirjoissaan kirjoittanut.
Eikä tätä tosiasiaa pysty millään vippaskonstilla muuksi muuttamaan, sillä miehet ja naiset ovat erilaisia, psyykeltään, fyysiseltä rakenteeltaan, etc.
Tottakai adoptiolapselle voi muodostua samanlainen terve ja aito perhesuhde, kun hän saa adoptiovanhemmikseen sekä isän että äidin. Ja tottakai lapsi, joka myöhemmin tulee tietämään, että omat vanhempansa jostain syystä eivät voineet häntä kasvattaa, ymmärtää sen ja voi jopa hyväksyäkin. Adoptiovanhempina mies ja nainen, jotka elävät avioliitossa, voivat olla aivan yhtä hyvät vanhemmat kuin omat biologiset.
Kaksi eri sukupuolta olevaa aikuista antavat lapselle kokemuksen, jota eivät kaksi miestä, tai kaksi naista, tai edes yksi yksittäinen aikuinen, voi antaa. Siksi lähinnä omia biologisia vanhempia on kaksi eri sukupuolta olevaa aikuista kasvattajaa.
Ilmoita asiaton viesti
Vai olisitte saaneet. Mielenkiintoista spekulointia. Poppoo on muuten ”ryhmä, joukko”.
Annahan tulla tutkimuksia joissa todistetaan, että lapsi joka kasvaa kahden samaa sukupuolta olevan vanhemman kanssa on ratkaisevalla tavalla kehityksessään erilainen kuin samaa sukupuolta olevissa perheissä kasvanut lapsi.
Niin, millä tavala miehet ja naiset tosiaan eroavatkaan? Miehet ovat aggresiivisempia ja masturboivat enemmän ja tiheämmin. Lisäksi miehet voivat heittää asioita tehokkaammin. Nämä ovat miehen ja naisen psyykkisten erojen tärkeimmät eroavaisuudet, mutta en menisi sanomaan että nämä ovat niin merkittäviä eroja että niillä olisi väliä.
Totta, kaksi miestä ei voi antaa kokemusta ”äidistä”, eikä kaksi naista kokemusta ”isästä”. Sen sijaan he voivat antaa kokemuksen ”vanhemmuudesta” ja ”turvasta”, samoin kuin heteroparivanhemmatkin. On loistavaa kuinka tähän asiaan aina tartutaan: ”kaksi isää ei voi olla äiti”. Miksi kahden isän tulisi olla äiti? Tai kahden äidin isä?
Ilmoita asiaton viesti
Aika kiusallinen asia homoille tämä Äiti ja Isä juttu. Lapset ovat kasvaessaan uteliaita ja tekevät havaintoja ympäröivästä maailmasta ja sen pohjalta luovat käsityksen siitä. Adotiolapset ja keinotekoisesti tuotetut lapset tulevat tulevaisuudessa kertomaan, miten he ovat kokeneet asioita.
Ilmoita asiaton viesti
Puhumattakaan siitä,että hän käyttää lähteenään myös itseään :))))))
Ilmoita asiaton viesti
On kanttia käyttääkkin lähteenä omaa laajaa aineistoa.
Tapio on sekä kasvatustieteen että valtiotieteen tohtori.
Ja kasvatusfilosofia on ilmeisesti se likeisin.
Ilmoita asiaton viesti
Blogisti kirjoittaa: ”Inhimillisinä olentoina lapset etsivät identiteettiään ja elämänsä tarkoitusta. Siksi heillä on erityinen tarve tuntea biologinen isänsä ja äitinsä ja elää heihin persoonallisessa suhteessa.”
ja
”Jokainen lapsi on ainutlaatuinen persoona, jolla on oikeus löytää identiteettinsä ja ainutlaatuisen kutsumuksensa yksilönä. Tätä varten hänellä on kolme ihmisoikeutta, jotka koskevat hänen suhdettaan alkuperäänsä eli siihen, miten hän on saanut olemassaolonsa:
(1) oikeus tuntea biologinen alkuperänsä, isänsä ja äitinsä;
(2) oikeus olla biologisten vanhempiensa kasvatettavana ja kasvaa oman biologisen sukunsa yhteydessä;
(3) oikeus omata vanhempi molemmista sukupuolista.”
Jokaisella maailmaan syntyvällä lapsella oleva synnynnäinen oikeus olla syntymästään lähtien biologisen isänsä ja äitinsä yhdessä hoidettavana ei milloinkaan voi toteutua sellaisessa parisuhteessa, jossa lapsi on joko kahden miehen tai kahden naisen hoidettavana – siis ilman isää tai äitiä.
Mitään ihmisen synnynnäistä oikeutta ei voi kukaan milloinkaan ottaa ihmiseltä pois. Vaikka synnynnäinen oikeus ei aina käytännössä toteudu, se ei poista oikeuden olemassaoloa (vrt. ihmisen oikeus omaan omaisuuteensa ei katoa, jos se varastetaan).
Jokaisella lapsella on tuo oikeus olemassa synnynnäisesti (hänelle kuuluu ko. etu), mutta jokaisen lapsen kohdalla oikeuden tarkoittama asia ei syystä tai toisesta toteudu. Jos jonkun lapsen kohdalla kyseisen oikeuden tarkoittama asia ei syystä tai toisesta toteudu, niin siinä tapauksessa lapsella on oikeus saada olla muiden aikuisten hoidettavana (esimerkiksi adoptoidun lapsen kohdalla on tuollainen tilanne).
YK:n yleissopimuksen lapsen oikeuksista tekstin sanoma, sekä sitä tulkitsevan teoksen ”Lapsen oikeuksien sopimuksen käsikirja” tekstin sanoma, tukee hyvin näkemystä, että jokaisella maailmaan syntyvällä lapsella on synnynnäinen oikeus olla syntymästään lähtien biologisen isänsä ja äitinsä yhdessä hoidettavana.
Tuon jokaiselle syntyvälle lapselle kuuluvan luontaisen oikeuden olemassaolo on pääteltävissä arkijärkeä käyttäen. Asian ymmärtää parhaiten, kun lapsen oikeutta olla biologisen isänsä ja äitinsä yhdessä hoidettavana ajattelee nimenomaan syntymättömän tai vastasyntyneen lapsen näkökulmasta.
Kuvittele vastasyntyneen yksittäisen lapsen näkökulmasta sellainen tilanne, jossa hän on avuttomana synnytyslaitoksella yhdessä useiden muiden vastasyntyneiden lasten kanssa. Tuolla yksittäisellä lapsella on luontainen oikeus päästä synnytyslaitoksella olevien vastasyntyneiden lasten äitien joukosta juuri sen äidin hoidettavaksi, joka hänet synnytti maailmaan. Tuolla lapsella on oikeus saada noista äideistä juuri tuon äidin (biologisen äitinsä) äidinmaitoa ravinnokseen. Tuota lasta kohtaan tehtäisiin suuri vääryys, jos synnytyslaitoksella olevien vastasyntyneiden lasten äidit tietoisesti sopisivat, että kyseistä lasta ei alkaisikaan hoitaa ja syöttää äideistä se, joka hänet synnytti, vaan joku muu kyseisistä äideistä.
Jos aikuiset toimivat tietoisesti siten, että he jo lapsen hedelmöittymisen aikaan tietävät heidän sukusoluistaan syntyvän lapsen joutuvan kasvamaan heistä jommastakummasta erossa, niin silloin nuo aikuiset toimivat tietoisesti väärin syntyvää lasta kohtaan.
Ilmoita asiaton viesti
Kiitos Tapio Puolimatka taas hyvästä kirjoituksesta!
—
”On loistavaa kuinka tähän asiaan aina tartutaan: ”kaksi isää ei voi olla äiti”. Miksi kahden isän tulisi olla äiti? Tai kahden äidin isä?”
Miksi lapsen, jolla on äiti ja isä, pitäisi luopua äidistään tai isästään -jotta naisparilla tai miesparilla voisi olla lapsia?
—
Ne, jotka kritisoivat kristillistä uskoa kun pitäisi perustella miksei perherakenteella olisi muka merkitystä -osoittavat, että argumentteja ei ole spn-avioliittokäsityksen puolustamiseksi.
—
Kahta en vaihda: toinen on äiti ja toinen on isä.
Ilmoita asiaton viesti
Ja nappiin meni Sussukka. Yks parhaimpia ja lyhimpiä!
Ilmoita asiaton viesti
Lisäksi olisi muistettava, että spermanluovuttajien motiivit ovat taloudellisia. Päämotiivina on luovutuksesta maksettava kulukorvaus. Ilman maksamista, ei sukusolujen luovuttajia olisi. Seksikauppaa tämäkin.
Ilmoita asiaton viesti
Seksikauppaa ja rodunjalostustakin voi esiintyä, koska geenit. Sitähän se raaimmillaan voi olla.
Ilmoita asiaton viesti
Minusta olisi asiallista maksaa spermanluovutuksesta tuntipalkkaa …
Ilmoita asiaton viesti
Juho, kauanko kuluu aikaa keskimäärin, että luovuttajamies saa spermansa tulemaan luovutustlanteessa? Kuinka suuri tuntipalkan pitäisi mielestäsi olla?
Ilmoita asiaton viesti
Kouluaikana ja vielä lukiossakin opettajat olivat auktoriteetteja, jotka tiesivät kaiken. Vasta yliopistossa tajusin, että opettajat eivät välttämättä tiedä kaikkea ja heidän tietojaan voi kyseenalaistaa. Sen vuoksi uskallan kyseenalaistaa myös professori Puolimatkan kirjoitukset.
Ilmoita asiaton viesti
Kyseenalaistamisesta ei ole kyllä kysymys näissä kommenteissa, niinhän täytyykin ajattelevan olennon tehdä, täällä keskustelun taso liikkuu yksinomaan torjunan tasolla.
Ilmoita asiaton viesti
Jarmo, vaikka”no fifference”-olettaman takan on paljon porukkaa, se ei tee siitä tieteellisesti yhtään sen pätevämpää. Siellä on homoliikkeen edunvalvontaryhmän tutkimuksen sisäiset, etukäteen säädetyty rajoitukset, mitä saa tulla julki (Apan sisälle kammettu lgbt-ryhmä -85 lähtien) joka diskvalifioi kaikki ”väärän ” tuloksen antavat laatututkimukset sivuun.
:
Eikä se että, että Suomessa vaikkapa lastensuojelutahot haluavat pitätytyä sosiaalisen hyväksymisen takaavaan osapuolen kantaan, kerro mistään muusta kuin hyväksytyksitulemisen tarpeen mahtavasta voimasta niellä jopa tieteellinen totuus omen edun ja yleisen hyväksynnän takia, näin raadollinen ja julma on ihmisten maailma. Ja niin vähän niitä jotka uskaltavat nousta valhetta vastaan.
Ilmoita asiaton viesti
Jarmo, tutkijat e i v ä t o l e y k s i m i e l i s i ä ,
eivät vaikka suomalainen yleisradioyhtiö, tai jopa lastensuojelujärjestö näin sanoo.
No-fifference tutkimukset itsekkin valittavat pienuuttaan ja vertailuryhmien puutetta ja monia muita puutteita.
Ilmoita asiaton viesti
Otsikkoon viitaten: Lasten oikeuksista – joita loukataan – puhuminen kasaa kuumia hiiliä niiden pään päälle, joka ovat valinneet tähän asiaan lähinnä itsekkäiden aikuisten tulokulman…
Ilmoita asiaton viesti
Koittakaapa nyt ensimmäisenä saaha se aloite vietyä eduskuntaan vai mikä siinä nyt maksaa?
Ilmoita asiaton viesti
Aika jännä ääriuskovainen mimmi sitten, on nimttäin, maailman johtavia eetikkoja, sekä lääketieteen, että oikeustieteen professori. Tämä Sommerville.
.
Tämä Jarmo Pulkkisen, huom ei l ä h d e k r i t i i k k i i n,
vaan lähdekirjoittajien kritiikkiin.
.
Henkilöön, hänen persoonallisuuteensa ja ominaisuuksiinsa kohdistuva kritiikkihän on m i t ä ?
Ilmoita asiaton viesti
En ole itse kokenut tarvetta irrottautua Humen, Kantin, Millin, Marxin, Frommin ja Rawlsin eettisestä individualismista. Minusta valistuksen projekti on hyvä asia.
Esimerkiksi kommunitaristisosiologi Amitai Etzioni ja akvinolaisfilosofi Alasdair MacIntyre katsovat, päinvastoin kuin minä, että kapitalismin vastustaminen eettisen individualismin pohjalta on mahdotonta. Sitä voi vastustaa vain pyrkimällä yhteisöihin, joissa politiikka voisi olla yhteisten asioiden hoitoa yhteisen hyveen tavoittamiseksi.
Vain poikkeuksellisen pahantahtoinen ihminen voi tulkita MacIntyren kantaa siten, että hän asettuisi polista tavoitellessaan jonkin kansallisvaltiotason lainsäädäntökamppailun osapuolen taakse.
Kukaan ei nyt varmaan ehdi tätä keskustelua varten lukemaan kokonaan MacIntyren teosta Dependent Rational Animals: Why Human Beings Need the Virtues. (Chicago: Open Court, 1999.) Tähän mainioon artikkeliin tutustuminen on kuitenkin vaivan arvoinen:
http://www.iep.utm.edu/p-macint/
Ilmoita asiaton viesti
Juu, ihan tärkeää olis tutustua sopivan ajan tullen. Entäs, suosittelisitko jotain hänen videoitua luentoaan tai keskusteluaan youtubessa, olen itse ihastunut siihen tapaan tutustua uuteen ihmiseen ja puhekielessä ei ole niin paljon myöskään käännettävää.
Ilmoita asiaton viesti