Tapio Puolimatka

Sukupuolineutraali yhteiskuntakoe politisoi tieteen

Sukupuolineutraalin avioliittolain perusoletuksena on, ettei perherakenteella ja vanhempien sukupuolidynamiikalla ole merkitystä lapsen hyvinvoinnin ja kehitysmahdollisuuksien kannalta. Tältä pohjalta oletetaan, että lapset voivat yhtä hyvin riippumatta siitä kasvavatko he biologisen isänsä ja äitinsä eheässä avioliitossa tai samaa sukupuolta olevan parin perheessä, jonka perherakenne erottaa lapsen aina joko biologisesta isästään tai äidistään.

Tämä perusoletus on vastakkainen yhteiskuntatieteelliselle tutkimukselle, jonka mukaan lapset voivat parhaiten biologisen isänsä ja äitinsä eheässä avioliitossa. Biologisen isänsä ja äitinsä kodissa kasvaneilla nuorilla aikuisilla on vähiten ongelmia ainakin seuraavilla ulottuvuuksilla: (a) terveys, kuolleisuus ja itsemurhariski, (b) tunne-elämän terveys (ahdistuneisuus, masennus), (c) huumeiden ja alkoholin käyttö, (d) rikollisuus ja pidätykset, e) köyhyys, (f) koulutus ja työelämään osallistuminen, (g) seksuaalisen identiteetin kehitys, teiniraskaudet, avioliiton ulkopuoliset raskaudet, altistuminen seksuaaliselle hyväksikäytölle, (h) avioerojen määrä. (Marks 2012: 735−736.)

Mistä sitten johtuu, että julkisuudessa yhä useammin kuulee väitettävän, ettei perhemuodolla ole merkitystä lapsen kehityksen ja hyvinvoinnin kannalta.?

 

Perhetutkimuksen ideologisoituminen

 

Kanadalaisen Simon Fraser yliopiston professori Douglas Allen on artikkelissaan (2015) analysoinut yksityiskohtaisesti sitä prosessia, jolla viimeisen 40 vuoden aikana on perhetutkimuksessa luotu näennäisperustelut väitteelle, ettei lapsi tarvitse biologista isäänsä ja äitiään, vaan että heidät voidaan korvata kahdella lapsesta kiinnostuneella aikuisella ilman, että lapsi kärsii vahinkoa.

Allen (2015) tutkii sukupuolineutraalin avioliittokäsityksen tueksi vuosina 1995−2013 tehtyjä tutkimuksia ja argumentoi, että niissä olevat heikkoudet ovat niin suuria, ettei niistä voida tehdä yleistyksiä eikä niiden pohjalta voida perustellusti tehdä suosituksia sukupuolineutraalia avioliittoa koskevaa lainsäädäntöä varten.

Allen kiinnittää huomiota ensinnäkin siihen, että nämä tutkimukset ovat suureksi osaksi poliittisesti motivoituneiden aktivistien tekemiä. Myös tutkittavat värvätään usein tavoilla, jotka johtavat siihen, että tutkittavienkin joukkoon valikoituu suuri määrä samalla tavalla suuntautuneita aktivisteja, jotka ovat tietoisia tutkimusten poliittisesta merkityksestä. Näin tietyt poliittisesti motivoidut kannanotot tulevat yliedustetuiksi itse tutkimusaineistoon.

Koska useat perhetutkijat ovat poliittisia aktivisteja, jotka taistelevat sukupuolineutraalin avioliittokäsityksen puolesta, heille on tärkeää osoittaa, että lapset voivat yhtä hyvin samaa sukupuolta olevan parin kotitaloudessa kuin biologisen isän ja äidin muodostamassa avioperheessä. Siksi tutkijat ovat pyrkineet häivyttämään näkyvistä sellaisia tosiasioita, jotka osoittaisivat eheän ydinperheen olevan paras vaihtoehto lapsen kasvatuksen näkökulmasta. Poliittisesti motivoituneet tutkijat ovat toistuvasti saaneet tulokseksi, ettei eri perhemuotojen välillä ole tässä suhteessa eroja.

Sukupuolineutraalin avioliittolain kannattajat Stacey ja Bibliarz (2001: 160) myöntävät, että perhetutkimuksen alueella ”ideologiset paineet rajoittavat älyllistä kehitystä”. Koska monet tutkijat ovat sitoutuneet feministiseen ideologiaan, he eivät pidä ydinperhemallia ihanteena, joka olisi lapsen paras kasvuympäristö. Heidän ideologiansa kanssa sopii paremmin yhteen uskomus, että samaa sukupuolta olevien perheet ovat yhtä hyviä viitekehyksiä lapsen kehitykselle. Tältä pohjalta he pitävät tavoitteenaan avioliittokäsityksen ja avioliittolainsäädännön muuttamista sukupuolineutraaliksi. Tutkijat usein rakentavat tutkimuksensa niin, että he voivat saada tuloksia, jotka palvelevat heidän tärkeinä pitämiään poliittisia päämääriä ja yhteiskunnallisia toimintasuosituksia.

”Tällä tutkimusalueella poliittiset panokset ovat niin korkeita, että tutkijoiden ideologiset ’perhearvot’ vaikuttavat tavallista enemmän siihen, miten he suunnittelevat, toteuttavat ja tulkitsevat tutkimuksensa. −− Tämän tutkimusalan väistämättömän ideologinen ja tunteenomainen luonne velvoittaa tutkijoita tunnustamaan omat henkilökohtaiset vakaumuksensa, jotka he tuovat mukaan keskusteluun.” (Stacey & Biblarz 2001: 160−161.)

Staceyn ja Biblarzin mukaan on luultavaa, että erilaiset perhemuodot johtavat erilaisiin kasvatusvaikutuksiin ja on vaikeaa, jollei mahdotonta, löytää sellaista teoriaa, joka tukisi vastakkaista oletusta. He kiinnittävät huomiota siihen, että tutkijat ovat itse asiassa löytäneet eroja esimerkiksi heteroseksuaalisten ja homoseksuaalisten kotien kasvatusvaikutuksissa, mutta pyrkivät vähättelemään niiden merkitystä ja saattavat jättää ne pois johtopäätöksistään, koska he pitävät erojen häivyttämistä poliittisesti tarkoituksenmukaisena.

Staceyn ja Biblarzin mukaan tosiasioiden peittäminen johtaa siihen, ettei tieto erilaisten perhemuotojen kasvatusvaikutuksista pääse kehittymään, koska tutkijat tietoisesti peittävät perhemuotojen eron estääkseen tämän tiedon vaikutusta poliittisiin päätöksiin. Tutkijoiden haluttomuus tehdä oikeutta eri perhemuotojen välisille eroille ”ei heikennä tiedon kehitystä pelkästään lasten kehityksestä ja psykologiasta, vaan myös seksuaalisuuden ja perheen psykologiasta laajemmin ymmärrettynä” (Stacey & Biblarz 2001: 162).

 

Tutkimusten rakenteellisia heikkouksia

 

Allen (2015) kiinnittää huomiota siihen, että muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta sukupuolineutraalia avioliittokäsitystä puoltavat tutkimukset ovat luonteeltaan alustavia. Ne eivät ole tilastollisesti edustavia. Otokset ovat pieniä (keskimäärin 30−60 haastateltavaa).

Tässä tutkimuskirjallisuudessa kiinnitetään huomio lapsen ja perheen suoriutumisen ”pehmeisiin” mittareihin, joiden julkinen todentaminen on vaikeaa tai mahdotonta. Tällaisia pehmeitä mittareita ovat tutkittavien omat kertomukset asenteistaan, tietoisuudestaan, psykologisesta hyvinvoinnistaan, suhteestaan lapsiinsa, kokemastaan leimaamisesta ja itsearvostuksesta.

Esimerkiksi lasten hyvinvointia arvioidaan useimmiten sen perusteella, mitä vanhemmat itse kertovat lastensa hyvinvoinnista. Tällaisen haastattelututkimuksen ongelmat ovat suuria: haastateltavilla on taipumus antaa ihanteellinen kuva omasta ja lastensa tilanteesta.

Alaikäisiä lapsia haastatellessaan tutkijat ovat tarkkojen eettisten sääntöjen rajoittamia: he eivät voi esittää lapsille kysymyksiä, jotka voisivat aiheuttaa lapsissa stressiä tai vieraannuttaa heidät vanhemmistaan. Nämä rajoitukset tekevät vaikeaksi tai mahdottomaksi saada lapsilta sellaista tietoa, joka kertoisi heidän mahdollisesti kokemistaan ongelmista.

Homoseksuaalisten miesparien perherakenteen kasvatusvaikutuksia on tuskin ollenkaan tutkittu.

 

Sukupuolineutraali kanta ei perustu tieteeseen

                                            

Niinpä sukupuolineutraalin avioliittokäsityksen tueksi käytetty tutkimuskirjallisuus on alustavaa ja jää paljon jälkeen normaalin yhteiskuntatieteellisen tutkimuksen laatuvaatimuksista. Parhaimmillaan tämä tutkimus tarjoaa joitakin mielenkiintoisia ideoita, joita voidaan käyttää tulevien tutkimusten perustana. Pahimmillaan kyse on puolueellisesta yrityksestä muokata yleistä mielipidettä ja vaikuttaa lainsäätäjiin ja tuomareihin. Viime mainittu syy voisi selittää sen, että huolimatta heikosta tieteellisestä laatutasostaan, kyseinen tutkimuskirjallisuus sisältää voimakkaita toimenpidesuosituksia ja ehdotuksia perhe-elämää säätelevien lakin muuttamiseksi. Julkisuudessa tämä tutkimuskirjallisuus esitetään usein lähes vastaansanomattomana todisteena tiettyjen poliittisten toimintasuositusten oikeutuksesta.

Loren Marks (2012) kommentoi niitä 59 tutkimusta, joiden pohjalta American Psychological Association päätteli, ettei vastakkaista sukupuolta ja samaa sukupuolta olevien perheiden kasvatusvaikutuksissa ole eroa: ”Käytettävissä oleva todistusaineisto, joka on hankittu pienistä otoksista, on riittämätön vahvojen yleistävien väitteiden tueksi −− Tällaiset väitteet eivät perustu tieteeseen. Yleistävää väitettä varten tarvitsemme laajan edustavan otoksen − monia sellaisia.” (Marks 2012: 748.)

Ne harvat satunnaisotantaan perustuvat tutkimukset, joita tähän mennessä on tehty (esimerkiksi haastattelemalla nuoria aikuisia tai tukeutumalla julkisiin väestörekisteritietoihin), antavat syyn olettaa, että perheenukupuolirakenteella on monimutkaisella tavalla merkitystä lapsen hyvinvoinnin kannalta niiden lasten eduksi, jotka saavat kasvaa biologisen isänsä ja äitinsä muodostamassa eheässä avioliitossa.

 

Tutkijoihin kohdistuva painostus

 

Ne tutkijat, jotka ovat saaneet vallitsevalle muotikäsitykselle vastakkaisia tutkimustuloksia, ovat joutuneet voimakkaan julkisen painostuksen kohteeksi sekä joukkotiedotusvälineissä että akateemisessa maailmassa. Niinpä jokainen tutkija tietää tutkimusta tehdessään, että hänen akateeminen uransa vaarantuu, hidastuu tai pysähtyy kokonaan, jos hän julkistaa vallitsevaa sukupuolineutraalia käsitystä kritisoivia tutkimustuloksia. Tutkijat tekevät tavallisesti tutkimusta pätevöityäkseen ja edetäkseen urallaan, etakseen omaa urakehitystään. Niinpä kenelläkään ei ole motivaatiota julkaista tutkimustuloksia, jotka kyseenalaistaisivat vallitsevan käsityksen. Ei ole perusteltua luottaa tällaisen julkisen painostuksen ilmapiirissä saatuihin tutkimustuloksiin.

Tieteenhaaran kehitys voi muokkautua poliittisten voimien vaikutuksesta, vaikka kyseisen tieteenhaaran edustajat eivät olisi tietoisia tästä vaikutuksesta. Tutkijoiden ei tarvitse olla poliittisesti tietoisia tutkimusta tehdessään; silti vallitsevat poliittiset voimat voivat ohjata heidän tutkimusasetelmiaan ja tulkintojaan.

Sikäli kuin perhetutkimusta tehdään ideologisista lähtökohdista, tämä ideologinen panos siirtyy tutkimustulosten välityksellä joukkotiedotukseen ja lainsäädäntöön. Tieteen nimissä esitetyt käsitykset voivat perimmältään saada motivaationsa tutkijoiden edustamasta ideologiasta ja palvella sellaisia muutoksia, joilla ei ole perustaa tosiasioissa. Ideologisesti muokattuihin tosiasioihin perustuvat yhteiskunnalliset ratkaisut voivat tulla yhteiskunnalle kalliiksi sekä rahassa että ihmisten kärsimyksissä mitattuna.

 

Kirjallisuus

 

Allen, Doug (2015) More Heat than Light: A Critical Assessment of the Same-Sex Parenting Literature, 1995−2013, Marriage & Family Review, 51:2, 154−182. http://www.tandfonline.com/doi/abs/10.1080/01494929.2015.1033317

 

Marks, Loren (2012) “Same-sex Parenting and Children’s Outcomes: A Closer Examination of the American Psychological Association’s Brief on Lesbian and Gay Parenting”, Social Science Research 41 (2012): 735−751.

 

Puolimatka, Tapio (2014) Lapsen ihmisoikeus: oikeus isään ja äitiin. Helsinki: Suunta kirjat. (Tässä teoksessa käsittelen tarkemmin asiaa koskevaa tutkimusaineistoa ja Allenin kritiikkiä, joka oli alustavassa muodossa netissä jo vuonna 2014) http://www.nettikirjakauppa.com/lapsen-ihmisoikeus-oikeus-isaan-ja-aitiin.html 

 

Stacey, Judith & Biblarz, Timothy (2001) “(How) does the sexual orientation of parents matter?” American Sociological Review 66: 159−183.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

8Suosittele

8 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (102 kommenttia)

Käyttäjän jiihooantikainen kuva
Juho Antikainen

Tiesitkö, että peruskoulujen on laadittava tämän vuoden loppuun mennessä vuoden 2015 alusta voimaan astuneiden uudistettujen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuslakien mukaiset tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmat?

Tasa-arvosuunnitelmassa on huomioitava sukupuoleen (mikä sisältää sukupuoli-identiteettiin ja sukupuolen ilmaisuun) perustuvan syrjinnän torjuminen ja toiminnallinen yhdenvertaisuussuunnitelma kattaa sitten muut syrjintäperusteet.

Yhdenvertaisuuslain ja tasa-arvolain syrjintäsuojien ulottaminen peruskouluihin tarkoittaa sitten sitä, että opettajalla ei ole oikeutta opettaa oppilaille esimerkiksi sellaista, että "perheen voivat perustaa vain mies ja nainen yhdessä" tai että "homoseksuaalisuus on synti, jonka toteuttamisesta joutuu kadotukseen".

Näin siis tarkentuva lainsäädäntö käytännössä tukee inkluusiota ja tosiasiallisen kansalaisyhteiskunnan kehittymistä...

Käyttäjän petrikivenheimo kuva
Petri Kivenheimo

Mielenkiintoisella ja paljastavalla tavalla tämä kommentti vahvistaa blogitekstin sanoman: poliittisella ja lainsäädännöllisellä tasolla on jo meidänkin maassamme (kommentin mukaan) saatu aikaan asiaintila, joka institutionalisoi prof. Puolimatkan toteaman poliittisten tavoitteiden ehdoilla toteutetun ennaltapäätettyihin yhteiskunnallisiin tavoitteisiin tähdänneen tendenssitutkimus-julkisuusrummutus-päättäjälobbaustoiminnan muutospäämääriä.

Koulu on (kommentista saatavan informaation mukaan) siis saatettu maassamme tilaan, jossa esim. parasta tieteellistä tietoa ei nimenomaan saisi oppilaille välittää vaan utooppiset poliittiset tavoitteet ovat jyränneet sekä parhaimpaan saatavilla olevaan tieteelliseen tutkimukseen perustuvat tiedolliset että pätevän argumentoinnin tunnistamiseen perustuvan kriittisen ajattelun kehittämiseen tähtäävät toimintavalmiudelliset kasvatustavoitteet alleen.

Kiinassa puhemies Maon aikana toteutettu kulttuurivallankumous politisoi koulut paikoiksi, joissa ei enää opiskeltu vaan aika käytettiin suoraan poliittiseen toimintaan, tietenkin Maon haluamien yhteiskuntamuutosten toteuttamiseksi. Tämän verisen ja sekasortoisen vaiheen jälkeen nyky-Kiinassa on vakiintunut "kadotetun sukupolven" käsite: ne ikäluokat, joiden koulunkäynti ajoittui kulttuurivallankumouksen aikaan, ovat jääneet kunnon koulutuksetta, mikä on tilastollisesti katsoen lyönyt kielteisen leimansa koko heidän myöhempään elämäänsä.

Juho Antikainen puhuu "inkluusiosta ja tosiasiallisen kansalaisyhteiskunnan kehittymisestä". Hyvältä kuulostavista iskulauseista (ja niitä sisältävistä julisteista, artikkeleista tai palopuheista) ei ollut kulttuurivallankumouksen aikanakaan puutetta. Lyhyellä tähtäimellähän sellaisiin uskominen onkin kiehtovaa ja mukaansatempaavaa: "Ajatella, että juuri me saamme olla se sukupolvi, jonka kouluaikana tällainen suunnaton yhteiskunnallinen edistys tekee läpimurtonsa!" Lasku siis lankesi maksettavaksi myöhemmin, ja sitä maksetaan Kiinassa yhä.

"Viisas oppii virheistään, vielä viisaampi toisten virheistä." Ihmistekoiset säädökset ovat myös ihmisten muutettavissa, ja mitä pikemmin niihin päässeet virheet ja vahingollisuudet havaitaan ja tulevat tunnetuiksi, sitä pikemmin ne ovat korjattavissa. Toivottavasti päästään vielä siihen, etteivät meidän aikanamme tapahtuneet koulupolitiikkasekoilut tuottaisi tulevaisuuden Suomeen tarvetta puhua kokonaisesta "kadotetusta sukupolvesta".

Käyttäjän jiihooantikainen kuva
Juho Antikainen

Nimenomaisesti mainittu Loren D. Marks on näitä poliittisesti motivoituneita "tutkijoita", joiden tavoitteet ovat selkeästi löydettävissä rahoittavien sidosryhmiensä intresseistä, vrt. Regnerus.

Mistään varteenotettavalta taholta ei myöskään ole saatavana kattavaa tutkimustietoa, joka kiistatta osottaisi hblti-vanhempien olevan poikkeuksetta seksuaali- tai sukupuolisen orientaationsa vuoksi kelvottomia vanhempina tai että sateenkaariperheiden lapset vääjäämättä kärsisivät elämässään nimenomaisesti vanhempiensa ominaispiireiden vuoksi.

Sateenkaariperheet ja niissä elävät henkilöt kuten myös muut hblti-ihmiset toki kohtaavat eriasteista syrjintää, mikä järjestelmällisenä rakenteisiin liittyvänä piirteenä on tietenkin yhteiskunnan velvollisuus korjata. Ja Suomessa tämä korjaaminen tapahtuu valvotusti yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolakien avulla.

"Mielenkiintoisella ja paljastavalla tavalla" kommenttisi ilmentää halua olla puuttumatta kouluissa tapahtuvaan syrjintään sukupuolen tai seksuaalisen suuntautuneisuuden perusteella...

Käyttäjän sariweckroth1 kuva
Sari Weckroth Vastaus kommenttiin #7

"Mistään varteenotettavalta taholta ei myöskään ole saatavana kattavaa tutkimustietoa, joka kiistatta osottaisi hblti-vanhempien olevan poikkeuksetta seksuaali- tai sukupuolisen orientaationsa vuoksi kelvottomia vanhempina tai että sateenkaariperheiden lapset vääjäämättä kärsisivät elämässään nimenomaisesti vanhempiensa ominaispiireiden vuoksi."

--------
Edelleen kärjistät. Kukaan ei esitä, että kukaan olisi sukupuolisen orientaationsa vuoksi kelvoton vanhempi. Tämä on jo kulunut loukkaantumisen aihe, ja vailla pohjaa. Sateenkaariperheen lapset eivät myöskään kärsi vanhempiensa ominaispiirteiden vuoksi, vaan siksi, että he eivät tunne sukuaan ja juuriaan, ja sitä kautta itseään toisen biologisen vanhempansa ja tämän suvun kautta.

Jäin miettimään aiemmin sitä miten luja usko sinulla on jonkin artikkelin pohjalta esitettyyn asiaan, joka kuulostaa tieteelliseltä. (Sukupuolen moninaisuus ja siihen liittyvä epämääräinen ja tarkoitushakuinen retoriikka.)

Tänä aikana harvoilla tuntuu olevan tervettä skeptisyyttä, tarvetta asioiden tarkistamiseen, itsenäiseen ajatteluun tai kyseenalaistamisen kykyä tai halua. Useimmille tuntuu riittävän pelkkä artikkeli tai sen otsikko, jonka alla on tieteelliseltä ja viisaalta kuulostavaa epämääräistä asian pyörittelyä. Tällöin katsotaan, että asia on "todistettu", ja artikkeli tai linkki siihen, esitetään absoluuttisena todisteena asiasta.

Homoseksuaali- ja sateenkaarivallankumouksen alullepanijoiden suunnitelmassa oli erikseen mainittu "tieteellinen sanahelinä". Se on vahva ase ja väline nykyihmisen vakuuttamiseen, jolla saadaan massat uskomaan melkein mitä vain.

Käyttäjän jiihooantikainen kuva
Juho Antikainen Vastaus kommenttiin #11

Avioliiton rajaaminen pelkästään "miehen" ja "naisen" keskenään solmimaksi sopimukseksi kyseenalaistuu jo tuohon mainitsemaasi sukupuolen moninaisuuteen - esimerkiksi Marja-Sisko Aalto pelkällä olemassaolollaan pystyy tämän kulttuurisen rajauksen tekemään epäluotettavaksi. Hänhän on kieltämättä miestyypillisestä anatomiastaan huolimatta ollut koko ikänsä nainen (ja elämänsä varrella tullut useita kertoja isäksi).

Hän ei siis ole naisena esiintyvä tai naiseksi itsensä kokeva mies (näyttelijä tai transvestiitti, vaan hän on transsukupuolinen) - tämä sanottuna yhtään vähättelemättä näyttelijöiden tai transvestiittien persoonia.

Kyllä, useimmille näköjään riittää se tieteelliseksi todisteeksi omien käsitysten vahvistajana, että mielipiteen kirjoittaja on professori tai muun akateemisen tittelin omaava henkilö...

Käyttäjän petrikivenheimo kuva
Petri Kivenheimo Vastaus kommenttiin #23

Mahtaneeko JA itsekään tietää, montako sukupuolta tässä uljaassa uudessa "inklusiivi-Suomessa" itse asiassa kouluopetuksessa väitettäisiin kaiken kaikkiaan olevan olemassa ja miten tämä väite perusteltaisiin?

Käyttäjän petrikivenheimo kuva
Petri Kivenheimo Vastaus kommenttiin #7

Juho Antikainen (JA): "Nimenomaisesti mainittu Loren D. Marks on näitä poliittisesti motivoituneita 'tutkijoita', joiden tavoitteet ovat selkeästi löydettävissä rahoittavien sidosryhmiensä intresseistä, vrt. Regnerus." – Tämä henkilöön käyvä hyökkäys näyttäisi sopivan saumattomasti yhteen tämänkertaisen blogitekstin antaman informaation kanssa: "Ne tutkijat, jotka ovat saaneet vallitsevalle muotikäsitykselle vastakkaisia tutkimustuloksia, ovat joutuneet voimakkaan julkisen painostuksen kohteeksi sekä joukkotiedotusvälineissä että akateemisessa maailmassa."

Tilanteessa, jossa poliittisesti motivoituja tendenssitutkimuksia väitetään tehtaillun milloin milläkin taholla, olisi erityisen tarpeellista pureutua kylmäpäisesti itse asioihin. Tässä tarkoituksessa esitän muutaman mielestäni olennaisen kysymyksen:

(1) Jos jonkin lakimuutoksen puolesta puhuvana esitetty tutkimus on tieteellisesti pätevän tutkijayhteisön keskuudessa ilmeisen kiistanalainen ja lakimuutokseen liittyy kysymys lapsen edun mahdollisesta vaarantumisesta ja siihen liittyvä lapsivaikutusten selvitystarve, niin onko vastuullista politiikkaa runnoa lakimuutos kiireellä läpi sen lapsivaikutuksia ensinkään selvittämättä (vrt. http://tapiopuolimatka.puheenvuoro.uusisuomi.fi/18...)?

(2) Jos asetelma on sellainen, että yhtäällä on monia tutkijoita ja monia tutkimuksia, jotka näyttävät tukevan jotakin lakimuutosta, kun taas vastapuolella on muutamia tutkijoita, joiden mukaan edellämainitut tutkimukset ovat systemaattisesti yksipuolisia ja asianmukainen tutkimusote tuottaakin siitä olennaisesti poikkeavia tuloksia, niin mitä voidaan olettaa enemmistötutkijoiden kannattajien tekevän tilanteessa, jossa he joko

(A) aidosti luottavat enemmistötutkimusten laadulliseenkin paremmuuteen
tai toisaalta
(B) eivät luota enemmistötutkimuksen laadulliseen paremmuuteen mutta haluavat silti lakeja muutettavan sen mukaisesti:
(a) he suostuvat siihen, että sekä laadultaan epäilyksenalaisiksi joutuneita enemmistötutkimuksia että vähemmistötutkijoiden esiin tuomia niille päinvastaisia tuloksia antaneita tutkimuksia verrataan tieteellisin kriteerein huolellisesti toisiinsa ja vertailuraportit asetetaan julkisesti arvioitaviksi ennen mahdollisten lakimuutosten läpiajoa (tai ainakaan niiden käyttöönottamista);
(b) he pyrkivät torjumaan asiasta käytävän julkisen keskustelun leimaamalla vähemmistötutkijat tuloksineen kelvottomiksi ja suhtautumalla mahdollisesti jo tehtyihin lakimuutoksiin "saavutettuina etuina, joista ei missään tapauksessa olla valmiita luopumaan"?

Kysymys on siis ensinnäkin siitä, kumpi kenenkin mielestä on luontevampi yhdistelmä: (Aa) & (Bb) vaiko (Ab) & (Ba). Toiseksi kysymys on siitä, vastaako lakimuutoksen innokkaimpien julkisten kannattajien esiintyminen pikemminkin (a)- vaiko sittenkin (b)-kohtaa. Kolmanneksi ja viimeiseksi kysymykseksi tässä lähestymistavassa jää se, mitä edelläoleviin kysymyksiin saaduista vastauksista olisi sitten kaiken kaikkiaan pääteltävä ja millaisiin jatkotoimenpiteisiin nämä päätelmät näyttäisivät antavan aihetta.

En yritä vastata noihin kysymyksiin lukijoiden puolesta, vaan toivon, että itse kukin tekee tämän ajatustyön itsenäisesti.

Tämän jälkeen pitäisi olla mahdollista myös itsenäisesti arvioida, mikä merkitys JA:n seuraavalle kappaleelle on keskustelun kokonaisuudessa annettava:

"Mistään varteenotettavalta taholta ei myöskään ole saatavana kattavaa tutkimustietoa, joka kiistatta osottaisi hblti-vanhempien olevan poikkeuksetta seksuaali- tai sukupuolisen orientaationsa vuoksi kelvottomia vanhempina tai että sateenkaariperheiden lapset vääjäämättä kärsisivät elämässään nimenomaisesti vanhempiensa ominaispiireiden vuoksi."

Tähän liittyviä kysymyksiä:

(i) Prof. Puolimatkan mukaan "sukupuolineutraalin avioliittokäsityksen tueksi käytetty tutkimuskirjallisuus on alustavaa ja jää paljon jälkeen normaalin yhteiskuntatieteellisen tutkimuksen laatuvaatimuksista". Onko tällaisessa tilanteessa ylipäänsäkään mahdollista täyttää JA:n yllesiteeraamassani kappaleessa esittämät vaatimukset?

(ii) Onko kukaan lakimuutoksen tunnettu vastustaja vedonnut tällaisiin väitettyihin tutkimuslöytöihin? Olisiko pitänyt vedota?

(iii) Ellei niihin ole muutoin vedottu eikä se ole ollut tarpeenkaan, niin mistä ne nyt tähän keskusteluun oikein "pullahtivat"?

JA:

"Sateenkaariperheet ja niissä elävät henkilöt kuten myös muut hblti-ihmiset toki kohtaavat eriasteista syrjintää, mikä järjestelmällisenä rakenteisiin liittyvänä piirteenä on tietenkin yhteiskunnan velvollisuus korjata. Ja Suomessa tämä korjaaminen tapahtuu valvotusti yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolakien avulla.

"'Mielenkiintoisella ja paljastavalla tavalla' kommenttisi ilmentää halua olla puuttumatta kouluissa tapahtuvaan syrjintään sukupuolen tai seksuaalisen suuntautuneisuuden perusteella..."

PK: Nämä kappaleet kopioin tähän saadakseni täsmällisesti kohdistetuksi seuraavan kommentin: JA:n tapaiset aktiivikeskustelijat ovat verbaalikäyttäytymisestään päätellen asettaneet siteeratulla tavoin määritellyn "yhteiskunnan velvollisuus" -näkemyksen kaiken muun yläpuolelle. Tästä agendasta (poliittisesta vaatimuslistasta ja siihen liittyvästä toimintaohjelmasta) todellakin olen heidän kanssaan perustavasti eri mieltä: pidän jo saavutettuja yhteiskunnallisia etuja (sananvapaus, uskonnonvapaus, tutkimuksen ja opetuksen vapaus, lapsen edun ensisijaisuus häneen liittyvien kysymysten ratkaisemisessa) ratkaisevasti tärkeämpinä kuin hblti-totalitarismiin siirtymisen myötä saavutettaviksi väitettyjä ryhmäkohtaisia etuja: vaikka ne olisivatkin etuja ja vaikka ne voitaisiinkin saavuttaa (mihin liittyvät kiistakysymykset muodostavat oman aihepiirinsä), niiden yhteiskunnallinen hinta (jo saavutettujen kaikkia koskevien vapauksien murjominen sekä erityisesti lasten oikeuksien aidon velvoittavuuden vakava rampauttaminen) olisi joka tapauksessa aivan liian korkea. Tässä jos missä voi nähdäkseni täydellä syyllä todeta, että vaikka onkin aivan paikallaan, että koira toisinaan heiluttaa häntäänsä, siitä ei kuitenkaan seuraa, että hännän pitäisi vastavuoroisesti päästä missään tilanteessa heiluttamaan koiraansa.

Käyttäjän jiihooantikainen kuva
Juho Antikainen Vastaus kommenttiin #14

Lapsivaikutusten arviointi LAVA on tosiasiallisesti tehty tämän kyseessä olevan lakimuutoksen kohdalla - keskeisten lastensuojelujärjestöjen lakivaliokunnalle antamat asiantuntijalausunnot toimivat tässä ex ante -arvioina ja laaja-alainen kotimainen perhetutkimus tuottaa jatkuvasti seurantatietoa. Esimerkiksi UNICEFin Suomen osaston antama lausunto asettuu täysin tukemaan tasa-arvoista avioliittolakia ja ko. järjestö on mitä parhain asiantuntija koskien Suomea sitovaa lapsen oikeuksien sopimusta.

MItä tulee näihin nyt puheena oleviin lähinnä Yhdysvalloissa tehtyihin vertaileviin tutkimuksiin (juridisesti) samaa ja (juridisesti) eri sukupuolta olevien vanhempien muodostamien lapsiperheiden hyvinvointiin ja erityisesti koskien niissä elävien lasten edun ja hyvinvoinnin toteumaa, niin ne kaikki ovat riippumatta tutkijan omasta poliittisesta tai yhteiskunnallisesta positiosta tosiaan jollain tavoin joko tutkimusnäytteidensä osalta vajaita (otoskoot pieniä) tai niissä käytetyt perhemuotoluokittelut ovat kyseenalaisesti valittuja/karkeistettuja. KOnsensus tutkijoiden keskuudessa on kuitenkin se, että perhemuotojen välillä ei merkittäviä hyvinvointieroja periaatetasolla ole - no difference siis. Huomion arvoista on sekin, että Yhdysvalloissa perhemuotojen hyvinvointieroa pienentävää yhdenvertaista lainsäädäntöä ollaan vasta ajamassa sisään - homopariskuntien oikeudellisen aseman heikkous ilmentyy välittömästi näissä jo toteutetuissa perhetutkimuksissa.

"(i) Prof. Puolimatkan mukaan "sukupuolineutraalin avioliittokäsityksen tueksi käytetty tutkimuskirjallisuus on alustavaa ja jää paljon jälkeen normaalin yhteiskuntatieteellisen tutkimuksen laatuvaatimuksista". Onko tällaisessa tilanteessa ylipäänsäkään mahdollista täyttää JA:n yllesiteeraamassani kappaleessa esittämät vaatimukset?

(ii) Onko kukaan lakimuutoksen tunnettu vastustaja vedonnut tällaisiin väitettyihin tutkimuslöytöihin? Olisiko pitänyt vedota?

(iii) Ellei niihin ole muutoin vedottu eikä se ole ollut tarpeenkaan, niin mistä ne nyt tähän keskusteluun oikein "pullahtivat"?"

Kyse on siitä, ettei saatavilla oleva tutkimustieto eri perhemuotojen hyvinvointieroista aseta estettä tasa-arvoiselle avioliittolaille. Samoin voidaan todeta lähihistoriaa peilaten, että keskustelu avioliiton olemuksesta ja sukupuolineutraalista avioliittolaista on kestänyt Suomessa yhtäjaksoisesti reilut viisi vuotta, minä aikana ei ole ilmennyt mitään sellaista uutta tietoutta (kumpaankaan suuntaan) huolimatta siitä, että ajoittain pinnalliseksi jääneen keskustelun ohella kaikki kivet ja kannot on jo käännetty lain tueksi tai sitä vastaan - tämän olevan tietämyksen ja jokaisen henkilökohtaisten arvojen ja elämänkokemusten valossa tasa-arvoinen avioliittolaki viimein päätettiin hyväksyä l. sitä päätöstä ei tarvitse enää viivyttää "tarkempia ja laadullisesti parempia tutkimustuloksia" odotellessa.

Alankomaissa sukupuolineutraali avioliittolaki on ollut voimassa jo 15 vuotta ja käsittääkseni sielläkään ei olla havaittu mitään dramaattista tapahtuneen perherintamalla.
Pelkkä ideologinen väite siitä, että lapsen etu (tai että peräti YK:n lapsen oikeuksien sopimus tätä edellyttäisi) vaatisi hänen kasvamistaan biologisten isänsä ja äitinsä hoivissa ei vielä riitä rajoittamaan avioliittoa kahden "toisilleen vastakkaisen" sukupuolen edustajan keskinäiseksi sopimukseksi etenkin, kun

i) avioliitto on juridinen instituutio, jolla määritellään aviopuolisoiden keskinäinen taloudellinen asema. suoranaisesti se ei siis vaikuta lapsen etuun tai oikeuksiin, koska lapsen etu ja esimerkiksi perintöoikeus tulevat suojatuiksi muiden lakien kautta.

ii) lasten hankkimisen ehtona ei ole avioituminen - avoparit ja itselliset henkilöt voivat hoitaa omaa lisääntymisterveyttään ilman lain asettamia rajoitteita keskinäisissä kanssakäymisissään. hedelmöityshoitolaissa taas lääketieteellisesti avustettuun raskauteen liittyy kaikkien osapuolten oikeusturvaa vahvistavia ehtoja, mikä on toki ymmärrettävää.

iii) yksin elävä henkilö voi adoptiolain mukaisesti hakea adoptiota riippumatta seksuaalisesta orientaatiostaan.

"Isä, äiti ja lapset" ei siis ole mitenkään yhteiskunnallisesti asemoitu ideaali tai normi.

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolakien mukaisia syrjinnänvastaisia velvoitetoimia ei tietenkään ihanneyhteiskunnassa tarvita, mutta käytännössä ne ovat lähes ainoita keinoja ehkäistä vähemmistöryhmien kokemaa syrjintää, tuoda ko.ryhmät oikeussuojan piiriin ja myös vahvistaa inkluusiota.

Käyttäjän jiihooantikainen kuva
Juho Antikainen Vastaus kommenttiin #17

Ja jos mietitään hypoteettisesti tilannetta, että tämän ko. 1.3.2017 kokonaisuudessaan voimaan tulevan lain kohdalla kuitenkin tehtäisiin vielä viime hetkellä varmuuden vuoksi lapsivaikutusten arviointi, niin ainoa taho, joka tällaisen lakimuutoksen yhteydessä tehtävän arvioinnin voisi suorittaa riippumattomasti, olisi tietenkin lapsiasiavaltuutetun sidosryhmään kuuluvan lapsiasianeuvottelukunnan LAVA/lapsibudjetoinnin työryhmä.

http://lapsiasia.fi/lapsiasiavaltuutettu/neuvottel...

Heilläkään ei kuitenkaan ole muuta tutkimustietoutta käytettävissän kuin se sama materiaali, mitä ollaan jo julkisuudessa esitetty...

Käyttäjän petrikivenheimo kuva
Petri Kivenheimo Vastaus kommenttiin #18

Tässäpä tämä JA-retoriikka rehottaakin taas kukkeimmillaan: "Lapsivaikutusten arviointi LAVA on tosiasiallisesti tehty tämän lakimuutoksen kohdalla" (http://tapiopuolimatka.puheenvuoro.uusisuomi.fi/21...), mikä ei silti estä miettimästä "hypoteettisesti tilannetta, että tämän ko. 1.3.2017 kokonaisuudessaan voimaan tulevan lain kohdalla kuitenkin tehtäisiin vielä viime hetkellä varmuuden vuoksi lapsivaikutusten arviointi". Tällainen verbalointihan onkin omiaan hämärtämään koko "lapsivaikutusten arviointi" -käsitteen lukijoiden mielessä epämääräiseksi asiaksi, jolla ei käytännössä ole juuri mitään merkitystä, oli se sitten jo tehty tai vielä tehtäisiin tai ei koskaan tehtäisikään.

Varsinainen argumentointi on hänellä keskittynyt mainostamaan sitä, miten lakimuutoksen kannattajat ovat päässeet miehittämään useimpien lausuntotahojen avainasemat, joten kirjoittaessaan mahdollisia lapsivaikutusselvityksiä he eivät kuitenkaan löytäisi lakimuutoksesta mitään ongelmaa, kuten eivät ole löytäneet asiaan liittyneissä aiemmissa lausunnoissaankaan. Juuri tämä tällainen lähestymistapa itse asiassa vahvistaa prof. Puolimatkan analyysin: sukupuolineutraali yhteiskuntakoe vaatii tieteen politisointia ja on jo päässytkin tämän tavoitteen toteuttamisessa pitkälle, niin että esim. JA:n päähän ei pälkähdäkään kysyä, mihin nämä annetut arviot perustuivat, vaan riittää vedota niiden antajien asema-auktoriteettiin.

Aito lapsivaikutusselvityshän ei kuitenkaan merkitsisi pelkkää "virallisten asiantuntijoiden keskinäistä äänestyspäätöstä lain lapsivaikutuksista" vaan vähintäänkin huolellista pureutumista niihin argumentteihin, joita asian yhteydessä, niin puolesta kuin vastaankin, on esitetty, niiden harkitsevaa ja tieteellisesti informoitua keskinäispuntarointia sekä työn tulosten ja niiden lainsäädännöllisesti olennaisen merkityksen selkokielistä esittämistä − kaiken kaikkiaan siis koko avioliittolakimuutosprosessille annettavaa aikalisää ja tervejärkisen kiihkotonta "jäitä hattuun" -otetta koko asiaan.

Juuri tämä on koko ajan näköjään ollutkin lakimuutoksen ajajien pahin painajainen: jos asia pitkittyisi, kun sitä tarkasteltaisiin huolellisesti ja pahin kannatusrummutusjälkivaikutus ehtisi hälvetä, niin järki voisi voittaa ja mielipidetulvilla nostatetut tunnekuohut jäädä sille alisteisiksi. Tällöin näet voitaisiin päästä nykyistä laajemmin tajuamaan, että koko yhteiskuntamme perusteita ollaan nyt horjuttamassa, niin että kyseessä on viime kädessä uuden, mainosdynamiikalla tunnetasolle masinoidun ideologisen todellisuuskäsitystavan virallistaminen ja siirtyminen tietynmuotoiseen "ohjattuun demokratiaan", jossa virallinen ideologia paukutetaan koululaisten päähän ja täyttä kansalaisluottamusta pääsee viime kädessä nauttimaan vain "taatusti poliittisesti korrekteja" iskulauseita toistellen.

Timo Lehtonen Vastaus kommenttiin #17

Juho Antikainen kirjoitti 3.6.2016 17:31: ”Lapsivaikutusten arviointi LAVA on tosiasiallisesti tehty tämän kyseessä olevan lakimuutoksen kohdalla…”

Juho, näytä toteen mitkä asiakirjat osoittavat, että asianmukainen lapsiin kohdistuvien vaikutusten arviointi koskien avioliittolain muutoslakia 156/2015 on tehty.
Ennen kuin vastaat, niin lue mm. tämä: Aloite avioliittolain muuttamisesta - Tarvitaan vaikutusarviointi
http://timolehtonen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/1788...

Muuta aiheeseen liittyvää luettavaa: http://timolehtonen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi

Käyttäjän samimollgren kuva
Sami Mollgren Vastaus kommenttiin #27

Kun viime vuosikymmenen lopulla säädettiin laki rekisteröidyssä parisuhteessa elävien sisäisestä adoptio-oikeudesta, tehtiin myös "ihan oikea" lapsivaikutusarvio. Silloin selvitettiin mm. seuraavia aiheita: vaikutukset lapsen oikeudelliseen asemaan, vaikutukset lapsen kehitykseen ja vanhemmuuden käsitteen muuttuminen. Lapsen asemassa ei ole tapahtumassa sellaista muutosta, johon vuonna 2008 tehty vaikutusarvio ei antaisi vastauksia.

Käyttäjän petrikivenheimo kuva
Petri Kivenheimo Vastaus kommenttiin #31

SM: "Lapsen asemassa ei ole tapahtumassa sellaista muutosta, johon vuonna 2008 tehty vaikutusarvio ei antaisi vastauksia."

PK: Mihin selvitykseen tämä kanta perustuu? Ainakin prof. Puolimatkan oma asiantuntijalausuntohan (http://tapiopuolimatka.puheenvuoro.uusisuomi.fi/18... [tarkemmin sanoen kyseisen puheenvuoron sisältämät linkit]) on tunnetusti ja ilmeisen perustellusti päätynyt aivan päinvastaiseen tulokseen.

Käyttäjän samimollgren kuva
Sami Mollgren Vastaus kommenttiin #52

Millaista selvitystä tarvitaan sen toteamiseen, että avioliittolain uudistus ei vaikuta sellaisiin lakipykäliin, joiden seurauksena lapsen asema jotenkin muuttuisi?

Käyttäjän petrikivenheimo kuva
Petri Kivenheimo Vastaus kommenttiin #53

Et sitten kuitenkaan vaivautunut tutustumaan edellisviestissäni viittaamaani prof. Puolimatkan asiantuntijalausuntoon, josta kyseinen asiayhteys olisi selvinnyt, joten laitan tarkempaa tietoa tähän. Ehkäpä luet nuo pointit edes nyt, kun ne ovat ihan nenäsi edessä.

Puolimatkan alkuperäinen asiantuntijalausunto (http://www.tapiopuolimatka.net/asiantuntijalausunto) lisäyksineen (http://www.tapiopuolimatka.net/99) sekä hänen vastineensa asiantuntijalausunnon lähteistökritiikin johdosta (http://www.tapiopuolimatka.net/jyvaskylan-yliopist...) antavat varsinaiset perustelut; tässä nyt kuitenkin maistiaisiksi Puolimatkan asiantuntijalausuntonsa loppuun liittämä tiivistelmä sen pääsisällöstä (mainitussa lisäyksessä on lisänäkökohtiakin).

TP: Pääteesini ovat seuraavat:

A. Heteroseksuaalinen ja homoseksuaalinen parisuhde ovat ominaisluonteeltaan ja normatiiviselta rakenteeltaan niin erilaisia, että niiden sovittaminen yhden ja saman instituution alaisuuteen haittaa niiden molempien kehittämistä myönteisellä tavalla.

B. Sukupuolineutraali avioliittolaki loukkaa lapsen oikeutta kasvaa perheessä, jossa hän saa rakentaa identiteettiään läheisessä vuorovaikutuksessa biologiseen isäänsä ja äitiinsä.

C. Sukupuolineutraali avioliittolaki johtaa harhaanjohtavaan sosialisaatioon, jossa nuoria estetään tiedostamasta omien sukupuolisten valintojensa merkitystä tulevien lastensa hyvinvoinnin näkökulmasta.

D. Sukupuolineutraali avioliittolaki ei tee avioliitosta tasa-arvoista. Avioliitto on nykymuodossaan jo tasa-arvoinen. Sukupuolineutraali avioliittolaki muuttaisi avioliiton merkitystä ja tekisi sen epätasa-arvoiseksi tämän uuden avioliittokäsityksen sisäisen logiikan perusteella, jos sitä ei laajennettaisi koskemaan monia muitakin erilaisia intiimissä suhteessa eläviä ihmispareja ja ryhmiä. Tästä olisi kuitenkin seurauksena avioliiton merkityksen heikkeneminen.

E. Sukupuolineutraalin avioliiton johdonmukainen soveltaminen saattaa johtaa avioliiton merkityksen trivialisoitumiseen ja sen myötä avioliiton yleisen arvostuksen laskuun. Näin se heikentäisi lapsen mahdollisuutta kasvaa vakaassa perheessä biologisen isänsä ja äitinsä hoidossa.

PK: Lapsen oikeuksien toteutumismahdollisuuksien heikennyksiä siis esitetään edellä lähinnä kohdissa B., C. ja E. Tarkemmat perustelut voi helposti katsoa ylläolevia linkkejä seuraamalla. Kun asiasta siis on julkinen asiantuntijalausunto, niin pelkkä "avioliittolain uudistus ei vaikuta sellaisiin lakipykäliin, joiden seurauksena lapsen asema jotenkin muuttuisi" -väite ei oikein riitä päinvastaisen näkemyksen perusteeksi, vaan sille pitäisi esittää jotenkin vakuuttavammat (tai edes samantasoiset) perustelut kuin mitä Puolimatka on esittänyt omien teesiensä tueksi. Tämä taas tuskin voi onnistua ottamatta ensin selvää Puolimatkan sanottavasta.

Käyttäjän samimollgren kuva
Sami Mollgren Vastaus kommenttiin #54

A. Heteroseksuaalinen ja homoseksuaalinen parisuhde ovat ominaisluonteeltaan täysin yhteneväiset. Heteroseksuaalisessa parisuhteessa on suurempi todennäköisyys biologisille jälkeläisille. Käsite "normatiivinen rakenne" tässä yhteydessä on Puolimatkan suosimaa hölynpölyistä pseudotiedettä. Eri instituutioiden ylläpitäminen ei tuo mitään lisäarvoa; yhteinen instituutio ei haittaa kummankaan "kehittämistä myönteisellä tavalla", koska mikä on hyväksi toiselle, on yhtäläisesti hyväksi toisellekin.

B. Sukupuolineutraali avioliittolaki ei mitenkään vaikuta lapsen oikeuteen kasvaa tietynlaisessa perheessä.

C. Sukupuolineutraali avioliittolaki auttaa seksuaalivähemmistöihin kuuluvia lapsia/nuoria hyväksymään oman seksuaalisen suuntautuneisuutensa ja ymmärtämään, että yhteiskunta ei suhtaudu torjuvasti, vaikkei yritäkään kätkeä omaa seksuaalista suuntautuneisuutta.

D. Sukupuolineutraali avioliittolaki (joka astuu voimaan 1.3.2017) tuo homoseksuaalit ja näiden parisuhde- ja perhe-elämän samalle viivalle heteroseksuaalien kanssa.

E. Sukupuolineutraalin avioliittolain "soveltaminen" ei heikennä lapsen mahdollisuutta kasvaa vakaassa perheessä, eikä vaikuta mahdollisuuteen kasvaa tietynlaisten vanhempien hoidossa.

Aiemmassa viestissäsi linkkasit omaan kirjoitukseesi (jossa on niitä linkkejä Puolimatkan tuotoksiin). Parasta antia tuon linkin takana on kuitenkin Timo Kohon vastaus tuohon kommenttiisi.

Noin yleisesti ottaen suosittelisin sinulle ja miksen Tapio Puolimatkallekin myönteisempää suhtautumista samaa sukupuolta olevien parisuhteisiin ja samaa sukupuolta olevien vanhemmoimiin perheisiin. Aiheuttaisitte siten huomattavasti vähemmän harmia vaikkapa nyt nuorten kehitykselle.

Timo Lehtonen Vastaus kommenttiin #55

Sami Mollgren kirjoitti 7.6.2016 22:43: ”…Heteroseksuaalinen ja homoseksuaalinen parisuhde ovat ominaisluonteeltaan täysin yhteneväiset. Heteroseksuaalisessa parisuhteessa on suurempi todennäköisyys biologisille jälkeläisille.”

Sami, tarkoitatko, että eri sukupuolta olevien henkilöiden parisuhteessa on suurempi todennäköisyys biologisille jälkeläisille kuin samaa sukupuolta olevien parisuhteessa?
Jos et tarkoita tuota, niin selvennä mitä tarkoitat.
Jos tarkoitat tuota, niin kuinka suuren arvelet olevan todennäköisyyden, että samaa sukupuolta edustavien henkilöiden parisuhteessa oleville syntyy yhteinen lapsi?
Mitä tarkoitat biologisella jälkeläisellä?

Käyttäjän samimollgren kuva
Sami Mollgren Vastaus kommenttiin #56

Tarkoitan, että heteroseksuaalisessa parisuhteessa on suurempi todennäköisyys biologisille jälkeläisille.

Minusta oma arvioni todennäköisyyksistä ei ole merkityksellinen asia. Sen paremmin lapset eivät ole edellytyksenä avioliitolle - eikä toisaalta avioliitto ole edellytyksenä jälkikasvulle. Lapset eivät määritä heteroseksuaalisen parisuhteen ominaisluonnetta - eikä toisaalta homoseksuaalisen parisuhteen luonnetta määritä lapsettomuus. Koko lapsiasia on siis avioliittokeskustelun kannalta ulkoinen asia.

Tarkoitan biologisella jälkeläisellä sitä, että on biologinen jälkeläinen.

Käyttäjän petrikivenheimo kuva
Petri Kivenheimo Vastaus kommenttiin #55

Eipä siis taaskaan ollut otettu selvää siitä, mitä Puolimatka on todella sanonut.

Enkä tuota suuremmin ihmettelekään, sillä tämän professorin teesejähän ei voi kumota pätevämmillä argumenteilla, kun sellaisia ei yksinkertaisesti ole olemassa: kaiken, minkä on sanonut, Puolimatka on perustanut parhaaseen käytettävissä olevaan yhteiskuntatieteelliseen tietoon. Siksi tuossa Sami Mollgreninkin (SM) oli pakko vain omaan auktoriteettiinsa nojautuen väittää vastaan ikään kuin suurenakin asiantuntijana, joka voi tuosta vain, mihinkään tutkimuksiin vetoamatta, "oikaista" Puolimatkan sanottavan.

Mutta mitä nuo vastaväitteet sitten itse asiassa sisältävät, ja mihin ne perustuvat?

Jokainen asiasta kiinnostunut voi http://library.gayhomeland.org/0018/EN/EN_Overhaul... -tekstiin tutustumalla todeta, että SM noudattaa kohta kohdalta jo v. 1987 julkaistun homoseksualistisen agendan ohjeistuksia. Laitan tähänastisista kokemuksista viisastuneena kyseisen agendan numeroidut pääkohdat tähän näkyville, niin itse kukin voi sitten verrata niitä tässä kommentoimani tekstin sisältöön:

[1] TALK ABOUT GAYS AND GAYNESS AS LOUDLY AND AS OFTEN AS POSSIBLE.
* tämän kohdan tavoitteena on suuren yleisön turruttaminen siihen määrään, että homosuhteissa elämistä alettaisiin pitää aivan epäolennaisena asiana – tuttua tv:stä?

[2] PORTRAY GAYS AS VICTIMS, NOT AS AGGRESSIVE CHALLENGERS.

[3] GIVE PROTECTORS A JUST CAUSE.
* vedotaan "samoihin oikeuksiin kaikille" -- näinhän avioliittolakimuutoksessakin

[4] MAKE GAYS LOOK GOOD.

[5] MAKE THE VICTIMIZERS LOOK BAD.
* tähän kohtaan siirrytään suunnitelman mukaan vasta tämän vaiheittaisen mediakampanjan loppuvaiheessa, ja sehän selittää mm. sen, miten prof. Puolimatkallekin heitetään näissä keskusteluissa "lunta tupaan" joka käänteessä: tämmöinen loanheitto on kuulunut suunnitelmaan jo alun pitäenkin, ja sen käytännön toteuttaminen osoittaa, miten pitkälle asioissa on jo päästy

[6] SOLICIT FUNDS: THE BUCK STOPS HERE
* rahaa on tarvittu ja koottu jo vuosikymmeniä – ja tulokset ovat yleisesti nähtävissä

Olennaista on huomata agendan kirjoittajien ammattipätevyys: siinäpä on psykologian tohtorilla (https://en.wikipedia.org/wiki/Marshall_Kirk) ja (todennäköisin syin päätellen, siinä vaiheessa salanimellä esiintyneellä) myyntitekniikka-ammattilaisella (https://en.wikipedia.org/wiki/Blue_Kangaroo#History) tosiaan ollut oikein koulutustaan vastaavaa tekemistä! Tekstiä lukiessa on koko ajan selvää, että siinä pyritään tiettyyn, etukäteen asetettuun päämäärään, joka ei todellakaan ole tiedon ja parhaiden argumenttien varaan perustuva järkevä ja vastuullinen, yhteisen hyvän maksimointiin pyrkivä päätöksenteko vaan nimenomaan ihmisten ja yhteiskuntien (siinä vaiheessa Yhdysvaltojen) manipulointi ennalta asetettuihin päämääriin pääsemiseksi. Kyseessä onkin viime kädessä poliittisten aivopesu- ja kaupallisten myyntitekniikoiden räätälöity yhdistelmä (https://en.wikipedia.org/wiki/Homosexual_agenda#Af...).

Tällaiseen "liukumiinaan" olemme siis me nykysuomalaisetkin yhteiskuntana sortuneet. Oikein hävettää ajatella, ettemme ole keskimäärin parempia päättäjiä pystyneet valitsemaan – emmekä siis ansainneetkaan. Demokratian huonoihin puoliinhan kuuluu se, että aina silloin, kun yhteiset asiat, etenkin lainsäädäntömuutokset, menevät päin prinkkalaa, joudumme katsomaan peiliin: poliittinen valta Suomessa on kaiken aikaa kuulunut kansalle, jota on edustanut sen itse valitsema ja valtiopäiville kokoontunut eduskunta. Tästä itse aiheuttamastamme sekasotkusta tuleville suomalaissukupolville aiheutuvaan vahinkoon olemme siis viime kädessä kaikki syyllisiä – vähintäänkin kaikki ne, jotka tietävät, mistä on kysymys, ja silti antavat vahingon tapahtua.

Käyttäjän samimollgren kuva
Sami Mollgren Vastaus kommenttiin #59

Olen kyllä ihan "virkani" puolesta lukenut Puolimatkan kirjallista tuotantoa ihan kylliksi, mukaan lukien asiantuntijalausuntona valiokunnalle lähettämänsä kirjoituksen ynnä nuo pari muuta linkattua.

En käy kiistämään, etteikö Puolimatkalla ole ollut ulottuvillaan paras käytettävissä oleva yhteiskunnallinen tieto - ja kenties paljon enemmänkin. Eri asia on sitten tekemänsä tulkinnat ja niitä mahdollisesti värittävät henkilökohtaiset taustamuuttujat.

Ja jytkähtäen iskeytyi *homoagendakortti* pöytään. Vaan missä on foliohattu?

Käyttäjän petrikivenheimo kuva
Petri Kivenheimo Vastaus kommenttiin #60

Jos olet todella lukenut (ja ymmärtänyt) prof. Puolimatkan tekstit mutta omat samaan aihepiiriin liittyvät tekstisi eivät ota niitä asianmukaisella tavalla huomioon, niin tämä tämmöinen asiahan toki vaatii jonkinlaista selitystä.

Selitystä ei kuitenkaan ole mahdollista saada ottamatta huomioon mahdollisuuksia, jotka tulevat käytävän keskustelun välittömän kontekstin ulkopuolelta. Nettiaikana onneksi onkin mahdollista hakea selitysaineksia varsin laaja-alaisesti.

Olennaista selityksen laadun arvioinnissa on sen selittävyys: Jos asia perimmältään todella onkin niin kuin se tämän ja tämän selityksen mukaan olisi, niin sittenhän tehdyt havainnot ovatkin (siis juuri kyseisen selityksen valossa) aivan odotettuja ja ymmärrettäviä. Jos taas tuo ja tuo selitys antaisi odottaa jotakin ihan muuta kuin mitä havainnot osoittavat, niin sittenhän se ei selitäkään sitä, mitä nyt oli tarkoitus ymmärtää, eli kyseessä ilmeisesti olisikin väärä selitys.

Otan esimerkin: Nykyään yleisesti Hitlerin ja Stalinin hallintojen välisissä neuvotteluissa todella sovituksi myönnetty Molotov–Ribbentrop-sopimuksen salainen lisäpöytäkirja oli aikanaan pitkään kovan itäisen kritiikkikampanjan alaisena: tällaista salasopimusta ei Neuvostoliitto kuulemma ollut koskaan solminut, vaan se oli kuulemma pelkkää neuvostovastaista propagandaa. Ainoa esitettävissä oleva konkreettinen todistuskappalekin asiasta oli pelkkä natsi-Saksan jälkeenjääneistä papereista löydetty (tai ainakin läntisten tutkijoiden piirissä löydetyksi väitetty!), koneella kirjoitettu, mitättömän näköinen paperiarkki. Sopivaa foliohattuainesta siis: "Uskokoon, ken tahtoo!" No, joskus Neukkulan yhä pystyssä ollessa ja asian kiistäessä muistan kuulleeni radiosta tähän kysymykseen pureutuvan (mahdollisesti Maailmanpolitiikan arkipäivää-)ohjelman. Kyseisessä ohjelmassa haastateltu, salaisen lisäpöytäkirjan historiallisuudesta vakuuttunut, asiantuntija myönsi kyllä löydetyn paperin visuaalisen mitättömyyden mutta totesi, että sehän epäilemättä oli laadittukin vain muistioksi suljettujen ovien takana käytyjen keskustelujen aikana sovituista asioista, ei siis mihinkään "viralliseen juhlakäyttöön". Varsinaisesti olennaista hänen mukaansa kuitenkin oli, että sittemmin toteutunut historia todella noudatti tämän paperilappusen sisältöä. Ellei tällaista sopimusta olisi koskaan tehtykään, niin mikä muu sitten voisi selittää, että sen mukaan puolin ja toisin kuitenkin käytännössä toimittiin?

Jos nyt sitten "pannaan jäitä siihen foliohattuun", katsotaan 1980-luvun lopulta alkaen nykyhetkeen asti toteutunutta historiaa ja verrataan sitä tuohon 1987-vuoden tekstiin – niin tuntuupa suorastaan siltä kuin vertaisi näytelmäesitystä käsikirjoitukseensa. Tämä yhdenmukaisuus itse asiassa hämmästyttää itseäni vielä sen jälkeenkin, kun olen hyväksynyt, että tämä homoseksualistinen agenda (lyhyesti "homoagenda") nyt sitten todellakin on ilmeisen oikea selitys näihin havaintoihin: länsimainen yhteiskuntamme on näköjään ajautunut ilman homoagendaakin niin syvälle tylsistyneen mukavuudenhaluiseen itsekritiikittömyyteen, että meitä voidaan nykyään tarpeeksi sinnikkäällä yrityksellä "viedä kuin pässiä narusta"; elleivät asialla olisi olleet juuri homoagenda-aktivistit, sen olisivat voineet tehdä jotkut muutkin (ja ovat kenties joissain muissa asioissa tehneetkin).

Pidän tätä homoagendaselitystä oikeana siksikin, että oma käyttäytymisesi vielä tässä kommentoimassani vastauksessasikin sopii siihen kuin nenä päähän: yrität yhä, argumentum ad hominem & "kaivon myrkyttäminen" -argumentointivirheitä kaihtamatta, mustamaalata prof. Puolimatkaa (vaikkakin tällä kertaa varovaisehkoon vihjailutyyliin vetäytyen) ja pyrit kuittaamaan koko homoagendakysymyksen pelkällä naurettavuuteen vetoamisella, vaikka epäilemättä tiedät sellaisen argumentum ad ridiculum -nimellä yleisesti tunnetuksi argumentointivirheeksi. Toisin sanoen haluat, ilmeisen virheelliseenkään argumentointiin turvautumista kaihtamatta, pitää lukijasi mahdollisimman tietämättöminä ja välinpitämättöminä prof. Puolimatkan (omakohtaisesti tuntemasi ja tieteellisesti päteväksi tietämäsi) argumentoinnin sisällöstä.

Ellei tämän tämmöisen toimintasi syynä olisi nimenomaan noudattamasi homoagenda, niin mikä sitten olisi parempi (tai edes yhtä hyvä) selitys? Osaisitko kenties ehdottaa jotakin?

Käyttäjän samimollgren kuva
Sami Mollgren Vastaus kommenttiin #61

Minä olen ihan selvillä siitä, mitä Puolimatka "on todella sanonut". Kommentoin noita viittä esitettyä teesiä vastahuomioilla. En varsinaisesti pyrkinyt "kumoamaan" niitä. Mitä tulee kumoamiseen, niin on mielekkäämpää tarkastella laajemmin Puolimatkan käsityksiä tästä aihepiiristä, takertumatta yksittäisiin teeseihin.

Puolimatkan korttitalo tässä aihepiirissä nimittäin perustuu tahattomaan tai kenties tahalliseen väärinymmärrykseen avioliittolain uudistuksen vaikutuksista ja/tai jostain kumpuavaan irrationaaliseen uskoon lakiuudistuksen kuvitelluista seurannaisvaikutuksista. Tuo usko ei perustu tosielämän kokemuksiin tai muuhunkaan todennettavissa olevaan.

Minäpä kerron yhden tosiasian, joka kenties jo on tiedossa ja ymmärretty - tai sitten ei.

Asia, jota vastaan jotkut kovasti näyttävät olevan, toteutui jo viime vuosikymmenellä, kun rekisteröidyssä parisuhteessa elävien samaa sukupuolta olevien parien kohdalla sallittiin sisäinen adoptio. Tuo päätös nimittäin oikeasti jo ratkaisi sen, mistä vasta nyt tätä älämölöä pidetään: lapsella voi olla kaksi samaa sukupuolta olevaa juridista vanhempaa.

Tuo sisäisen adoption sallinut päätös perustui vahvasti lapsivaikutusarvioon.

Avioliittolain 1.3.2017 voimaan astuva uudistus puolestaan ei sisällä ratkaisuja, jotka muuttaisivat lapsen oikeudellista asemaa suhteessa vanhempiin millään tavalla. Ainoa tätä sivuava muutos on, että samaa sukupuolta oleva aviopari voi hakeutua adoptioneuvontaan pariskuntana. Siinä kaikki.

Huomattavaa on, että avioliittolain uudistamiseen liittymättömän äitiyslain hyväksymisessä voidaan yhtäläisesti tukeutua viime vuosikymmenellä tehtyyn lapsivaikutusarvioon, jossa selvitettiin mm. seuraavia aiheita: vaikutukset lapsen oikeudelliseen asemaan, vaikutukset lapsen kehitykseen ja vanhemmuuden käsitteen muuttuminen. Tuolloin tehdyn lapsivaikutusarvion mukaan ei ole estettä sille, että lapsella on kaksi samaa sukupuolta olevaa vanhempaa.

Äitiyslaki on lapsiin liittyen mittaluokaltaan asia, joka liittyy avioliittolakia paljon lähemmin perheen sisäisen adoption sallimiseen. Tämä äitiyslaki vain lähinnä suoraviivaistaa sen, mikä nyt joudutaan tekemään raskaan adoptioprosessin kautta - ihan kuin pienen lapsen kanssa ei olisi muuta tekemistä kuin pyörittää samalla hankalaa adoptioprosessia.

Koska lapsivaikutusarvion valossa rekisteröidyssä parisuhteessa elävät samaa sukupuolta olevat vanhemmat voidaan hyväksyä, niin on aika loogista, että avioliitossa elävät samaa sukupuolta olevat vanhemmat voidaan yhtälailla hyväksyä.

Miksi ottaa lasten oikeudet keppihevoseksi avioliittolain uudistuksen vastustamisessa, kun rekisteröidyssä parisuhteessa elävät on jo todettu kelpo vanhemmiksi?

Ihan oikeasti joka ainoa heteroavioliittoa puolustava puhe on yhtälailla puolustuspuhe samaa sukupuolta olevien avioliitolle. Joka ainoa perhettä puolustava puheenvuoro on puolustuspuhe yhtälailla kaikenlaisia perheitä kohtaan. Perheet tarvitsevat kaiken mahdollisen tuen, riippumatta vanhempien sukupuolista.

Niin... huomasinpa, että tuossa tuli myös *hitlerkortti* ja *stalinkortti* iskettyä pöytään. Aiemman *homoagendakortin* lisäksi.

Käyttäjän petrikivenheimo kuva
Petri Kivenheimo Vastaus kommenttiin #62

Tämä SM:n puheenvuoro on nähdäkseni edustava näyte ammattimaisen homoseksualistisen propagandan (lyhyesti "homopropagandan") toimintamallista: pyritään siirtymään asiasta (Puolimatkan asiantuntijalausunnon pääteeseistä) toiseen (Puolimatkan käsitysten "laajempaan tarkasteluun") niin nopeasti, että aiemmin esitetyt valheet jäävät paljastumatta ja peittyvät uusien alle jääden kuitenkin tiedostamattomalla tasolla vaikuttamaan niille altistuneiden ajatteluun.

Jos nimittäin SM väittämänsä mukaisesti todella tietääkin, mitä Tapio Puolimatka on sanonut, niin hänen puheenvuoronsa sisältävät tietoisia valheita (tai oikeastaan emävalheita). Tämä on helposti osoitettavissa: esim. juuri tässä kommentoimassani tekstissään SM yrittää antaa ymmärtää, että Puolimatka olisi asiantuntijalausunnossaan kantanut huolta ensisijaisesti tai ainoastaan ns. sateenkaariperheiden lasten ehdotetun avioliittolakimuutoksen jälkeisestä asemasta. Jos nyt katsoo vaikkapa Jyväskylän yliopiston opiskelijalehden tästä aiheesta julkaisemaa Puolimatka-haastattelua (http://www.jylkkari.fi/2015/02/vastarannan-profess... − tuota artikkelia voi muuten ylipäänsäkin suositella sellaisille lukijoille, jotka haluaisivat tutustua prof. Puolimatkan asiantuntijalausunnon pääasioihin helppolukuisen lehtiartikkelin muodossa), niin siinähän tulee aivan selväksi, että professorin asiantuntijalausunnossaan esittämä päähuoli avioliittolakimuutoksen kielteisistä lapsivaikutuksista kohdistuu n. 98 %:iin kaikista tulevien sukupolvien suomalaislapsista − nimittäin nimenomaan "sateenkaariperheiden" _ulkopuolella_ eläviin lapsiin. − Kiinnipä jäit vedätysyrityksestäsi, mokomakin "Puolimatka-asiantuntija"!

Kuten hyvin tiesitkin, niin prof. Puolimatkan asiantuntijalausuntoargumentointihan on Jyväskylän yliopistolle jätetyn selvityspyynnön johdosta vielä jälkitarkastettu ja tieteellisesti päteväksi todettu (https://www.dropbox.com/s/302bfy9v9i4d9e5/JY-rehto...). Tuon "ei perustu tosielämän kokemuksiin tai muuhunkaan todennettavissa olevaan" -kaivonmyrkytysyrityksesikin siis tiesit asiallisesti ottaen todistettavasti vääräksi jo ennen kuin siihen ryhdyitkään. Kaikella tällä älämölölläsi tulet myös osoittaneeksi, _miksi_ sukupuolineutraali yhteiskuntakoe politisoi tieteen: ellei tiedettä olisi politisoitu, se olisi katkaissut koko yhteiskuntakokeen lyhyeen. Jotta homopropagandalla olisi yhteiskunnallisen menestymisen mahdollisuuksia, sen on neutraloitava kaikki kilpailevat mielipidevaikutukset (ks. http://library.gayhomeland.org/0018/EN/EN_Overhaul... -homoagenda: [1], [3] & [5]).

Kiitos kuitenkin tuon "hitlerkortti" ja "stalinkortti" -väitteesi hauskutusvaikutuksesta! − Vakavammin puhuen siinäkin kyllä näkyy homopropagandan pyrkimys taannuttaa kohteensa jonkinlaisten kellonkilinästä kuolaavien, refleksiehdollistettujen Pavlovin koirien tasolle: kun kerran jossain puheenvuorossa esiintyi "hitler" tai "stalin" -merkkijono, niin siitä nyt sitten muka pitäisi päätellä, että kyseessä olisi ollut jonkinlainen argumentointivirhe. Aivot siis vain narikkaan ja homopropagandaa silmistä ja korvista sisään sekä suusta ulos − sillä tavallahan sitä varmaan saadaankin Suomi nousuun ja parempi huomen kaikille!

Käyttäjän samimollgren kuva
Sami Mollgren Vastaus kommenttiin #65

Viittauksessani Puolimatkan uskoon lakiuudistuksen kuvitelluista (kielteisistä) seurannaisvaikutuksista on nimenomaan kyse Puolimatkan värkkäämästä korttitalosta, jossa avioliittolain uudistus jollain tavalla vaikuttaisi (haitallisesti) laajemmin lapsiin/nuoriin tahikka yhteiskuntaan.

Käyttäjän petrikivenheimo kuva
Petri Kivenheimo Vastaus kommenttiin #66

Erona sinun ja prof. Puolimatkan välillä on nimenomaan se, että hänen argumenttinsa ovat tieteellisiä (tutkitusti ja todistetusti hyvän tieteellisen käytännön mukaisia), kun taas itse pyrit vain pitämään suurta ääntä ja itsevarmalla esiintymiselläsi vetämään lukijoiden huomion markkinoimiesi mainosmielikuvien tasolle, siis pois tieteellisesti pätevien argumenttien homoagendanne jatkomenestyksen kannalta vahingollisesta vaikutuspiiristä.

Entäpäs, jos juuri avioliittolakimuutosperusteluiden maalailemat myönteiset välittömät ja seurannaisvaikutukset osoittautuvatkin pelkäksi ontoksi mainosrummutukseksi ja harhaiseksi toiveuneksi? Entäpäs, jos itse asuttekin korttitalossa ja yritätte houkutella sinne kaikki muutkin? Entäpäs, jos huolellisen yhteiskuntatieteellisen argumentoinnin varaan rakentunut lainsäädäntö tuottaisikin maallemme paremman tulevaisuuden kuin homopropagandistiseen seireenilauluun kriittisen järkensä ja tulevaisuusvastuunsa nukuttaneen eduskuntaenemmistömme zombitohelointi?

Käyttäjän samimollgren kuva
Sami Mollgren Vastaus kommenttiin #67

Edellisessä puheenvuorossa ei enää ole käsiteltävää aihetta edes siteeksi.

Käyttäjän PiviKopsa kuva
Päivi Kopsa Vastaus kommenttiin #68

Ei ole ihmekkään, ettei tuohon enää voi mitään vastata.
Petri nosti kissan pöydälle, Kiitos siitä!

Käyttäjän PetriFriari kuva
Petri Friari Vastaus kommenttiin #65

PK:lle tiedoksi, että Stalin-, natsi- ja homoagendakortin käyttö on täysin loppuunkulunut argumentointikeino. Se kertoo vain epätoivosta - siitä, että kaikki argumentit ovat ehtyneet. Epätoivosta ja argumenttien puutteesta kertoo myös PK:n kommentti 65, jossa ”homoagenda” otetaan vielä kertaalleen esille ja käytetään yliväritettyä kieltä (”vedätysyritys”, ”älämölö”, ”hauskutusvaikutus”, Pavlovin koirat kaikkine attribuutteineen, ”merkkijono”, ”aivot narikkaan” ja kommentin viimeinen kappale kokonaisuudessaan).

Täysin käsittämätön on väite ”päähuoli avioliittolakimuutoksen kielteisistä lapsivaikutuksista kohdistuu n. 98 %:iin kaikista tulevien sukupolvien suomalaislapsista − nimittäin nimenomaan "sateenkaariperheiden" _ulkopuolella_ eläviin lapsii”. Miten ihmeessä heteroperheissä elävät lapset tulevat kärsimään siitä, että samaa sukupuolta olevat parit saavat mennä naimisiin?

PK:n siteeraamaa “homoagenda-argumentointia” käyttävät yhtä lailla tasa-arvoisen avioliittolain vastustajat:

[1] TALK ABOUT GAYS AND GAYNESS AS LOUDLY AND AS OFTEN AS POSSIBLE.

Puolimatka ja hänen hengenheimolaisensa kirjoittavat yhtä mittaa tänne Uuteen Suomeen ja mahdollisesti muihinkin keskusteluihin.

[2] PORTRAY GAYS AS VICTIMS, NOT AS AGGRESSIVE CHALLENGERS.

Uskovaiset avioliittolain vastustajathan ovat mestareita uhriutumisessa.

[3] GIVE PROTECTORS A JUST CAUSE.

(PK: “* vedotaan "samoihin oikeuksiin kaikille" -- näinhän avioliittolakimuutoksessakin”)

Uuden avioliittolain vastustajathan väittävät, että nykyinen avioliittolaki on jo tasa-arvoinen.

[4] MAKE GAYS LOOK GOOD.

Uuden avioliittolain vastustajat väittävät olevansa totuuden puolella (esim. Susanna Koivula) sekä suojelevansa lapsen oikeuksia ja yrittävät siten saada itsensä näyttämään hyviltä ihmisiltä.

[5] MAKE THE VICTIMIZERS LOOK BAD.

Muutamat uuden avioliittolain vastustajat väittävät tai antavat ymmärtää, että uuden avioliittolain kannattajat vihaavat lapsia.

[6] SOLICIT FUNDS: THE BUCK STOPS HERE

Voisi kuvitella, että esim. Mass Resistance -järjestöllä suuri rahoitus tukenaan.

Käyttäjän petrikivenheimo kuva
Petri Kivenheimo Vastaus kommenttiin #69

Lukijoille varmuuden vuoksi tiedoksi: en ole sopinut tästä PF:n puheenvuorosta etukäteen eikä kysymyksessä tietääkseni ole mikään tahallinen temppu, jolla lukijat vain yritettäisiin vakuuttaa homoagendavaikutuksen todellisuudesta, vaan sikäli kuin tiedän, tämä todella on aito esimerkki homoagendavetoisesta kirjoituksesta. Perusteet tälle arviolleni esitän tässä puheenvuorossani:

PF: PK:lle tiedoksi, että Stalin-, natsi- ja homoagendakortin käyttö on täysin loppuunkulunut argumentointikeino.

PK: Homoagendan (http://library.gayhomeland.org/0018/EN/EN_Overhaul...) ensimmäinen kohta puhuu nimenomaan ihmisten kyllästyttämisestä: halutaan saada aikaan juuri tuollainen "loppuunkuluneisuusvaikutelma", siis työläännyttää ihmiset viemään, helpommalla päästäkseen, "aivonsa narikkaan", niin että he eivät enää kysyisi argumenttien pätevyyttä vaan ainoastaan puheenvuorojen viihdearvoa. Tähän en lähde mukaan: vaikka olisit oikeassakin siinä, että olette jo saaneetkin monet ihmiset heittämään aivonsa narikkaan, minä yhä vain kirjoitan ennen muuta sellaisia lukijoita ajatellen, joilla on aivonsa käytössä tai jotka vähintäänkin haluavat saada ne takaisin käyttöön.

PF: Se kertoo vain epätoivosta - siitä, että kaikki argumentit ovat ehtyneet.

PK: Tosi on, että kaikkien argumenttien ehtymisestä seuraa ymmärrettävästi epätoivoa − mutta tämä tilanne koskee nimenomaan homoagendisteja, joilla on vastassaan tutkitusti pätevät (https://www.dropbox.com/s/302bfy9v9i4d9e5/JY-rehto...) yhteiskuntatieteelliset argumentit (http://www.tapiopuolimatka.net/asiantuntijalausunto & http://www.tapiopuolimatka.net/99): epätoivon vimmalla yritetään julkisuudessa pyörittää höpötason "keskustelua", jotta ihmiset saataisiin niin kyllästyneiksi koko aihepiiristä, etteivät he vaivautuisi itse ottamaan selvää tutkituista tosiasioista ja niihin hyvän tieteellisen käytännön mukaisesti perustuvista, kaikkien saataville asetetuista argumenteista.

PF: Epätoivosta ja argumenttien puutteesta kertoo myös PK:n kommentti 65, jossa ”homoagenda” otetaan vielä kertaalleen esille ja käytetään yliväritettyä kieltä (”vedätysyritys”, ”älämölö”, ”hauskutusvaikutus”, Pavlovin koirat kaikkine attribuutteineen, ”merkkijono”, ”aivot narikkaan” ja kommentin viimeinen kappale kokonaisuudessaan).

PK: Epätoivosta ja argumenttien puutteesta kertoo itse asiassa PF:n kommentti 69, joka osoittaa, ettei ole uskallettu kohdata kommentoitavaa puheenvuoroani asiatasolla ensinkään, joten ainoaksi vastavetokeinoksi on jäänyt pelkkä sanontapoiminta: ”homoagenda”, ”vedätysyritys”, ”älämölö” (olin muuten aivan tarkoituksella lainannut tämän ilmaisun Sami Mollgrenin aiemmasta tämän viestiketjun kommentista − 62. http://tapiopuolimatka.puheenvuoro.uusisuomi.fi/21... [neljäs tekstikappale] − joten nimenomaan PF-päättelyn mukaan SM oli siis ollut omien argumenttiensa puutteesta epätoivoinen jo tuossa vaiheessa!), ”hauskutusvaikutus”, Pavlovin koirat kaikkine attribuutteineen, ”merkkijono” (tämähän muuten oli aivan täsmäkielinen sanavalinta: SM oli itse erehtynyt tai sitten vain yritti harhauttaa lukijoita kuvittelemaan, että tällaisten merkkijonojen esiintyminen jossain tekstissä jotenkin välittömästi osoittaisi kyseisen tekstin sisällön huonosti perustelluksi; tämän mukaan siis Hitleriin tai Staliniin liittyen ei ylipäänsäkään voitaisi sanoa mitään hyvin perusteltua, mikä väite ilmeisessä typeryydessään suorastaan kumoaa itsensä), ”aivot narikkaan” ja kommentin viimeinen kappale kokonaisuudessaan ovat osa ymmärrettävää (vrt. 75. http://tapiopuolimatka.puheenvuoro.uusisuomi.fi/21...) kokonaisajatusta, jota sen enempää SM kuin PF:kään eivät ole vastapuheenvuoroissaan yrittäneetkään edes kohdata, saati kumota.

PF: Täysin käsittämätön on väite ”päähuoli avioliittolakimuutoksen kielteisistä lapsivaikutuksista kohdistuu n. 98 %:iin kaikista tulevien sukupolvien suomalaislapsista − nimittäin nimenomaan "sateenkaariperheiden" _ulkopuolella_ eläviin lapsii”. Miten ihmeessä heteroperheissä elävät lapset tulevat kärsimään siitä, että samaa sukupuolta olevat parit saavat mennä naimisiin?

PK:

Täysin käsittämätön on PF:n tietämättömyys siitä, mihin perustuu se, että prof. Puolimatkan ”päähuoli avioliittolakimuutoksen kielteisistä lapsivaikutuksista kohdistuu n. 98 %:iin kaikista tulevien sukupolvien suomalaislapsista − nimittäin nimenomaan "sateenkaariperheiden" _ulkopuolella_ eläviin lapsiin”: olinhan kyseisessä yhteydessä (65. http://tapiopuolimatka.puheenvuoro.uusisuomi.fi/21...) nimenomaan suositellut lukemaan prof. Puolimatkan lehtihaastattelun (http://www.jylkkari.fi/2015/02/vastarannan-profess...), josta kyseinen asia olisi mahdollisimman helppotajuisesti selvinnyt.

"Miten ihmeessä heteroperheissä elävät lapset tulevat kärsimään siitä, että samaa sukupuolta olevat parit saavat mennä naimisiin?" -kysymys ei siis sinua todellisuudessa kiinnostanut sen vertaa, että olisit vaivautunut lukemaan suoraan linkin päässä tyrkyllä olevan lehtiartikkelin, mutta sen sijaan olet kyllä hyvinkin valmis edistämään ihmisiä tyhmistämään tarkoitettua homoagendaa jauhamalla julkisuudessa sitä, miten et kyllä voi yhtään ymmärtää tätä väitettä! Ei suoraan sanottuna ole kovinkaan kummastuttavaa, ettei joku ymmärrä sellaista, mistä on ehdoin tahdoin kieltäytynyt ottamasta selvää; kummastuttavana (ja ilman homoagendan tarjoamaa selityshorisonttia suorastaan käsittämättömänäkin) voi sen sijaan pitää sitä, että joku haluaa tällaista uppiniskaista tietämättömänäpysymissinnittelyään vielä oikein julkisesti mainostaakin. Homoagendan huomioonottaen se on kuitenkin ymmärrettävissä mm. siitä näkökulmasta, että siinä tarjoudutaan roolimalliksi toisillekin: 'Heittäkää vain ihan huoleti aivonne narikkaan: näettehän itsekin, että niin olen tehnyt minäkin eikä se ole mitenkään menoa haitannut.'

(PF:n puheenvuoron lopussa olevaa epäonnistunutta "homoagenda-vasta-argumenttia" käsittelen ehkä myöhemmin erikseen.)

Käyttäjän samimollgren kuva
Sami Mollgren Vastaus kommenttiin #79

Petri Kivenheimo nyt itsepintaisesti jankuttaa, että Jyväskylän ylioppilaslehti Jylkkärin 12.02.2015 julkaisemasta Tapio Puolimatkan haastattelusta (otsikoitu "Vastarannan professori") selviäisi jotain suuren ahaa-elämyksen tähän avioliittokysymykseen tuovaa.

Ei selviä.

Haastattelussa Puolimatkan kehittämä hutera korttitalo (jota täälläkin on käsitelty) esitetään jonkinlaisena rautalankamallina. Lisäksi jutussa tuodaan esiin se, että Puolimatkan mielestä on helpompi ymmärtää maailmalle luojahahmo kuin hyväksyä evoluutioteoria.

Puolimatkalla on siis teoria siitä, että samaa sukupuolta olevien avioliittojen salliminen voisi johtaa heteroavioliittojen heikkenemiseen ja lisääntyviin eroihin. Meille Puolimatkan tuotoksiin aiemmin tutustuneille hänen selityksensä vaikutusmekanismista on kyllä tuttu - mutta ei uskottava.

Puolimatka itsekin tunnustaa jutussa käyttävänsä "epäsuoraa päättelyä" asiassa.

Jo Puolimatkan selitykset heterosuhteiden ja homosuhteiden "eri dynamiikasta" ovat potaskaa. Ne perustuvat jostain omaksuttuihin varsin omintakeisiin käsityksiin samaa sukupuolta olevien suhde-elämästä. Mutta professorin käyttämät hienot sanat saavat akateemista arvonimeä kritiikittä kumartavat vastaavanlaisille käsityksille "oikeasta ja ihanteellisesta" lämpenevät toki peesaamaan.

Jylkkärissä on esillä Puolimatkan käsitys siitä, että "tyhjästä ei voi syntyä mitään, siksi tarvitaan suunnittelijaa, Jumalaa". Tällainen luojahahmon suunnitelmaan perustuva maailmanselitys väistämättä sanelee käsityksen myös oikeasta ja ihanteellisesta. Tuon kanssa ristiriidassa oleva on poikkeavaa, vaikka arjen ja tieteen havainnot muuta kielisivät. Uskonoppi antaa perspektiivin ja lähtökohdat - myös parisuhde- ja perheihanteissa.

Käyttäjän petrikivenheimo kuva
Petri Kivenheimo Vastaus kommenttiin #80

Homopropaganda vaatii näemmä kaiken aikaa paksun pajunköyden syöttämisyritystä; SM onkin tässä turvautunut ilmeisen vääristelevän ja helposti vääräksi osoitettavissa olevan kuvan antamiseen siitä, mitä olisin muka antanut ymmärtää prof. Puolimatkan Jylkkäri-haastattelun (http://www.jylkkari.fi/2015/02/vastarannan-profess...) sisältävän: en ollut luvannut mitään ahaa-elämystä sellaisille, jotka jo tunsivat Puolimatkan omia tekstejä; sen sijaan olin todennut, että asiantuntemattomilla on tämän haastattelun lukemalla tilaisuus päästä mahdollisimman helposti kärryille siitä, mistä Puolimatkan argumentoinnissa on ja toisaalta ei ole kysymys.

SM:n perusongelmana näyttäisi olevan se, että homopropagandan uskottavuuden kannalta olisi välttämätöntä pitää ihmiset tietämättöminä ja välinpitämättöminä prof. Puolimatkan argumenteista, ja juuri siksi on koetettava saada heidät jättämään tutustumatta niihin missään aidossa muodossa: vain homopropagandistien vääristelyt ovat homoagenda-korttitalon pystyssäpysymisen kannalta turvallisia Puolimatka-"referaatteja".

Oletteko muuten panneet merkille, että vaikka homopropagandistit mielellään rehvastelevat sillä, että heidän kannallaan on niin paljon lausunnonantajia, ja toisaalta haluavat kaikin tavoin mollata prof. Puolimatkaa ja hänen esittämiään argumentteja, he eivät silti koskaan ota asiakseen verrata vaikkapa mielestään parasta avioliittolakimuutoksen puolesta esitettyä argumenttia vaikkapa mielestään huonoimpaan prof. Puolimatkan esittämään argumenttiin, niin että lukija voisi tähän vertailuun tutustumalla itse mielessään vakuuttua siitä, että avioliittolakimuutoksen puolesta puhuisi edes yksi edes yhtä prof. Puolimatkan argumenttia vakuuttavampi (tai edes sen kanssa "samassa sarjassa painiva") argumentti?

Mielestäni tämä jos mikä osoittaa, millainen täytyykään olla homopropagandistien epätoivon aste omien argumenttien olemattomuudesta, jos nimittäin järjellä ajatellaan. Niinpä agendan edistämistä onkin sitten yritettävä yhtäältä maanittelevaan tunnemakeiluun ('onhan ne sateenkaariperheetkin ihan söpöjä, onhan') ja toisaalta henkilöön käyvään häikäilemättömään mustamaalaukseen ('kylläpä tuo Puolimatka hengenheimolaisineen onkin ihan kamala fundamentalisti ja koko sen ajattelu pelkkä hutera korttitalo') satsaavalla "sekametelisopalla".

Tässä SM:n puheenvuorossa oli kuitenkin mielestäni jotain muutakin ainesta, johon tahdon nyt pureutua: kokonaistodellisuuskäsitysvertailua. Siltä osin annankin SM:lle tunnustusta: vaikka onkin otettava huomioon, että oman puolen argumenttiköyhyys on ollut pakottamassa häntä nostamaan tässä kissan pöydälle, niin se on joka tapauksessa tehty varsin oivaltavasti, niin että ainakin minulle tuli se vaikutelma, että SM itse tietää varsin hyvin, mitä on tekemässä.

SM: Lisäksi jutussa tuodaan esiin se, että Puolimatkan mielestä on helpompi ymmärtää maailmalle luojahahmo kuin hyväksyä evoluutioteoria. − − Jylkkärissä on esillä Puolimatkan käsitys siitä, että "tyhjästä ei voi syntyä mitään, siksi tarvitaan suunnittelijaa, Jumalaa". Tällainen luojahahmon suunnitelmaan perustuva maailmanselitys väistämättä sanelee käsityksen myös oikeasta ja ihanteellisesta. − − Uskonoppi antaa perspektiivin ja lähtökohdat - myös parisuhde- ja perheihanteissa.

PK:

Tässä SM siis tuo selvästi esiin homoagendan perustavan, äärimmäisen ja sovittamattoman antikristillisyyden ja käyttää sitä mielestäni varsin osaavasti kannatuksen haalimiseen: 'Kaikki maamme antikristityt, liittykää yhteen tänne homoagendan taakse − ettekö huomaa, että juuri tässä on paras mahdollisuutenne kristinuskon kattavaan alasajoon yhteiskunnassamme!'

Tämähän jo osoittaakin, että homoagenda todellakin uhkaa nimenomaan länsimaiselle yhteiskuntajärjestyksellemme perustavia yleisiä kansalaisvapauksia: ainakin ajatuksen-, sanan-¸ omantunnon- ja uskonnonvapaus, sellaisina kuin olemme tottuneet ne ymmärtämään ja niistä nauttimaan, olisivat homoagendan toteutuessa näillä main "taakse jäänyttä elämää".

Vapauksille on luonteenomaista, että ellei niitä puolusteta, ne menetetään: ajatuksen- ja sananvapauden tilalle tulee "vapaus ajatella ja puhua oikein" (homoagendan poliittisesti korrektiksi määrittelemällä tavalla); samoin omantunnonvapaus korvautuu "oikeudella sitoutua (homopropagandan mukaisiin) yhdessä sovittuihin arvoihin" ja "uskonnonvapaudeksi" jää oikeus osallistua tai olla osallistumatta sanotunlaisen poliittisen korrektivismin ehdoilla "kauneusleikattuun" uskonnonharjoitukseen.

Tämän uhkan edessä on tarpeen irtisanoutua moisista "uusvapauksista" ja käyttäytyä sen sijaan niin yksityisesti kuin julkisestikin noiden "vanhojen vapauksien" mukaan hyväksyttävillä tavoilla, niiden antamasta tilasta vähääkään tinkimättä: se, joka käyttää täysillä omia vapauksiaan, rohkaisee jo esimerkillään muitakin tekemään samoin, ja tämä vapauksien harjoittaminenhan − jos mikä − juuri pitääkin totalitarismin loitolla.

Käyttäjän PetriFriari kuva
Petri Friari Vastaus kommenttiin #79

Ihan rauhalllisesti PK, ei kannata kiihtyä.

OK, perun tuon älämölömaininnan, kun sanaa on käyttänyt myös PK:n vastapuoli.

Olen kyllä lukenut tuon Jylkkärin kirjoituksen muutamankin kerran ja ajatuksella, enkä löydä tuosta 98 prosentin jutusta mitään järkeä. En voi käsittää, miten samaan sukupuolta olevien parien oikeus avioliiton solmimiseen alkaisi rapauttaa avioliittoa tai aiheuttaisi heteroperheiden lapsille kärsimystä.

Puolimatka sanoo: ”On helpompi argumentoida, että heteroparisuhteessa elävä lapsi kärsii”, mutta en siltikään tajua hänen argumentointiaan. Olisi mielenkiintoista tietää, mistä se kärsiminen johtuu – siitäkö, että homoseksuaalien käyttäytymismallit alkaisivat levitä heteroavioliittoihin? Miksiköhän ne alkaisivat niihin levitä? Ja mistä Puolimatka tai muut tasa-arvoisen avioliittolain vastustajat tietävät, millainen on homoseksuaalisen suhteen dynamiikka. Ai niin, on tietenkin tutkimuksia, ja Puolimatka jopa meilaa toimittajalle sellaisen jälkikäteen. Puolimatkan näkemykset eivät tosiaan aukene minulle, mutta ehkä PK voisi hiukan valaista niitä (huom. kuitenkin kommenttini viimeinen kappale).

Itse asun maassa, jossa sukupuolineutraali avioliittolaki on ollut kymmenisen vuotta, ja avioliittoinstituutio on täällä voimissaan. Minullakin on vaimo ja kaksi lasta, ja ainakaan meidän eikä tuttaviemme aviosuhteeseen eikä lastemme hyvinvointiin sukupuolineutraali avioliittolaki ole vaikuttanut millään lailla. Täälläkin nähtävästi oli aikoinaan Puolimatkoja, jotka vastustivat uutta avioliittolakia henkeen ja vereen, mutta nyt, vuosien jälkeen, pöly on laskeutunut ja kaikki ovat tyytyväisiä.

Muista en tiedä, mutta kun itse aloin kannattaa samaa sukupuolta olevien parien oikeutta avioliittoon, en ollut kuullutkaan mistään homoagendasta. Enkä muuten ole törmännyt homoagendaan muutoin kuin uskovaisten tasa-arvoisen avioliittolain vastustajien linkittämänä täällä Uudessa Suomessa. Ai niin joo, homoagendan tarkoitushan onkin, että sitä iskostetaan ihan huomaamatta, vaivihkaa ihmisten tajuntaan.

Mikä sitten on minun kantani taustalla? Kaiken takana on ylimielinen KD-aktiivi, joka takavuosina tv:n keskusteluohjelmassa julisti vastapuolena olleelle homosuhteessa elävälle miehelle oman elämäntapansa ylivertaisuutta ja oli valmis lähettämän miehen siltä istumalta helvetin kadotukseen. Totesin että tuollainen ei vetele. Kantani vain vahvistui, kun hiukan myöhemmin näin Ylen homoillan (jossa muuten oli mukana myös tämä samainen KD-aktiivi). Tästä asiasta olen kirjoittanut jo pari kertaa aiemminkin, mutta kirjoitin vielä kerran siltä varalta, että PK ei ole kirjoittamaani nähnyt.

Henkilökohtainen mielipiteeni on, että Puolimatkan kirjoitukset ovat… no, jääköön sanomatta, ettei tule rumia sanoja - eikä PK ole pystynyt argumentoinnillaan mitenkään muuttamaan näkemystäni. Odotan kuitenkin kiinnostuneena PK:n kommentteja homoagendaa koskevaan vasta-argumentointiini. Toivottavasti PK:lla on siihen aikaa.

Käyttäjän PiviKopsa kuva
Päivi Kopsa Vastaus kommenttiin #84

Petri Friari Morjensta vaan! ja hyvää Pyhäpäivää!
Tuossa kun ihmettelit, että miten niin se vaikuttaisi heteroperheisiin, niin sanoisin, että Puolimatkan työ tätä tulevaisuutta visioidessa on todella myös yhteiskunnallisen näkijän työtä. Havahdumme nimittäin liian myöhään tähän kulttuurin muutoksen suuruuteen. Esim. australialaisparat pelkäävät kohta saavansa viettää viimeistä kertaa äitienpäivää. Ja niin se todella on; Ranskassa ovat jo isä ja äiti kadonneet julkisesta "puheesta."

Mutta Puolimatkan Tapio puhuu ennen muuta muutoksen vaikutuksista perheeseen. Yhteisissä arvostuksissa katoaa isyyden ainutlaatuisuus. Se murentuu uuden arvoasetelman rinnalla, jossa sukupuolten toisiaan täydentävyydellä ei ole merkitystä.
Tilalle nostetaan rajusti, vaikka teennäiset, niin juridisesti masinoidut arvostukset: juridiset vanhemmat. Ja se, että sukupuolella ei niin väliä. Sillä on tottakai sisältäkäsin vaikutus ihanteena miehiin siinä katsannossa miten mieltävät itsensä isinä välttämättömiksi omille lapsilleen. Tämän oppii näkemään siinä, kun huomaa miten nuoret oppivat yhteiskunnallisesta keskukstelusta "totuuksia." Aikuisilla on suuri vastuu siitä, mitä esittelevät totuutena.

Kun pitkiä en itsekkään jaksaisi lukea,en venytä, vaikken päässyt kuin alkuun. Mistä hei kirjoittelet?

Käyttäjän PetriFriari kuva
Petri Friari Vastaus kommenttiin #85

Belgiasta kirjoittelen. Täällä vietetään äitien- ja isänpäivää ihan samalla tavalla kuin Suomessa. Tarhassa ja koulussa äidille ja isälle tehdään kortti tai lahja, ja päivänsankaria hemmotellaan asianmukaisesti. Äitienpäivä on samaan aikaan kuin Suomessa, isänpäivä toiseen aikaan, itse asiassa tänään, 12. kesäkuuta. Omat lapseni tosin käyvät täällä koulua suomeksi, joten tavaksi on tullut viettää isänpäivää marraskuussa.

Belgiassa vanhemmuus on kunniassa ja myös isovanhemmilla on merkittävä rooli lasten elämässä, eikä sukupuolineutraali avioliittolaki ole tätä millään lailla muuttanut, kukaties vain vahvistanut.

Mitä, eikö Ranskassa muka enää puhuta isästä ja äidistä? Vai viittaatko siihen, että Ranskassa yhdellä ala-asteella päätettiin tänä vuonna viettää äitien- ja isänpäivän sijasta ”rakkaiden ihmisten päivää”. Minusta se on hieno ajatus, sillä kaikilla lapsilla ei ole isää tai äitiä, jota juhlia. Eräs paikallinen blogisti kommentoi lehtiuutisen mukaan asiaa näin: ”Tänä aikana on myös uusioperheitä, yksinhuoltajaperheitä ja muita kuin perinteisen heteroseksuaalisen mallin mukaisia perheitä. Luonnollisesti useimmat lapset elävät klassisen mallin mukaisissa perheissä, mutta on myös sellaisia lapsia, joille äitien- tai isänpäivä tarkoittaa samaa kuin ahdistus ja kärsimys.” Tähänkö uutiseen viittaat kommentissasi? En ymmärrä, miksi tämä olisi paha asia. Onhan isän- ja äitienpäivädilemmasta Suomessakin puhuttu vuosikymmenet.

Linkki yhteen lehtiuutiseen on tässä: http://www.lefigaro.fr/actualite-france/2016/05/25... . Google osannee kääntää, ellei kouluranska riitä.

Kuinka niin Australiassa ei enää vietettäisi äitienpäivää? Ainakin ensi vuonna se näyttää olevan 14. toukokuuta: http://www.timeanddate.com/holidays/australia/2017 .

Olisi ehkä syytä, että linkittäisit väitteidesi tueksi vähän taustatietoa Ranskan ja Australian tilanteesta.

Kaikella kunnioituksella, mutta minä en näe Puolimatkaa minkäänlaisena yhteiskunnallisena näkijänä. Vailla mitään alan koulutusta totean, että ovathan hänen ajatuksensa paikoitellen mielenkiintoisia, mutta en voi luottaa niihin.

Timo Lehtonen Vastaus kommenttiin #86

"Ranskassa sukupuolineutraali avioliittolaki tuli voimaan 2013. Perinteistä avioliittoa Ranskassa puolustaneen La manif pour tous-liikkeen presidentti Ludovine de La Rochere kertoo, että sen jälkeen äiti ja isä ovat kadonneet käsitteinä lainsäädännöstä.
– Äiti ja isä on myös siivottu pois yhteiskunnan julkisivusta, La Rochere kertoo."
http://www.kdlehti.fi/2016/05/24/ranskassa-isa-ait...

Käyttäjän PetriFriari kuva
Petri Friari Vastaus kommenttiin #87

KD-lehti ei ole tässä asiassa puolueeton lähde eikä muutenkaan luotettava, varsinkaan jos jutussa siteerataan La Manif pour tous -järjestön johtajaa. Toivon linkkiä johonkin puolueettomaan lähteeseen.

Timo Lehtonen Vastaus kommenttiin #88

Heh, surffaa Petri Friari itse netistä asiaa koskeva puolueeton lähde jos KD-lehti ei sinulle kelpaa. Muuta lähdettä minulla ei asiasta itselläni ole.
Tiedän asiasta vain sen mitä La manif pour tous-liikkeen presidentti Ludovine de La Rochere itse kertoi ko. seminaarissa Pikkuparlamentissa ja mitä hän on asiasta kirjoittanut seminaarin luentomateriaaliinsa.

Käyttäjän PetriFriari kuva
Petri Friari Vastaus kommenttiin #89

Ei minulla ole mitään tarvetta etsiä asiasta tietoa. Uteliaisuuttani kuitenkin googletin, eikä mitään tuonsuuntaista löytynyt. Sen sijaan löytyi tietoa lakialoitteesta, jolla lisätään sukupuolten tasa-arvoa. Tässä englanninkielinen linkki siihen: http://www.thelocal.fr/20140121/france-plans-to-le... .

Veikkaan, että de la Rochère paisuttelee asioita tai vääntää ne näyttämään siltä, mitä ne eivät ole, toisin sanoen vääristelee niitä tai peräti valehtelee (ja aitoavioliittolaiset uskovat).

Käyttäjän PiviKopsa kuva
Päivi Kopsa Vastaus kommenttiin #86

Jaa sielläpäin! Aika kaukana.
Ranskassa on kyllä äitienpäivästä luovuttu kokonaan. (aidon fb-sivulta tämä) Ja tätä samaa Australiassa pelätään. Se taas on kotoisin Australian Marriage sivulta: http://australianmarriage.org/last-mothers-day/
Tiedän itse, että se voi olla vaikea päivä, mutta ajat ja jaksot muuttuvat kuitenkin kaikkien kohdalla.
Sattumoisin juuri Belgiasta olin ottanut erään tapauskertomuksen, jopa Belgian historian ensimmäinen lahjoitetulla munasolulla aikaansaatu tragedia naisihmiselle joka nyt oli 36 vuotta. en sitä nyt tähän etsinyt, mutta laitanpas sen, kun koskee sinun maatasi:
.
. They paid a lot of money, signed a document, my mother got hormones and they were told that if the treatment would lead to the conception of a child that they should never tell the truth. I am an ‘endproduct’ of the first official sperm bank in Belgium.

My mother was inseminated in the spring of 1978 and in January 1979
.
.
Sisko ja veli seurasivat minua, vitsailimme kyynisesti, että he saivat 3 yhden hinnalla.
Sitten kuitenkin ihan aito isän alulle panema raskaus onnistui ja se oli shokki isälle.

He felt betrayed by my mother and the doctor.

I always experienced a distance between my father and myself. Somehow I could not connect with him.
As child you long for the acknowledgement of your parents, you want to be loved, cherished and accepted, but for whatever reason we shared very little common grounds:
we didn’t resemble, we had different interests. He didn’t grasp my being, my sense of humor. The love I felt for him however was unconditional
.

Käyttäjän PiviKopsa kuva
Päivi Kopsa Vastaus kommenttiin #90

....jatkuu: lapsi ei kyseenalaista hänelle vanhempien esittämää todellisuutta, riippuvuutensa ja lojaalisuutensa takia.

When you are a child you are often told by your parents that you are not supposed to lie, so you don’t expect them to deliberately lie or keep information from you.

I did not question the ancestry that was presented.

.

Selittämätön etäisyys:

Totuus selvisi kun olimme 25 vuotiaita. Tätini kertoi veljelleni, ja hän puolestaan heti meille, koska olimme kärsineet selittämättömästä etäisyydestä välillämme koko lapsuutemme ajan.

.
When we were young, we thought that we were not good, smart or kind enough to deserve his love. We always felt like there was something wrong with us. It affected our self-esteem but also our relationships.

Käyttäjän PiviKopsa kuva
Päivi Kopsa Vastaus kommenttiin #91

.....
jatkuu edelleen

.
.Olla lahjoitus-munasolulla aikaan saatu, tarkoittaa minulle sitä, että minut luotiin sen teollisuuden tarpeisiin, joka tarjosi ratkaisun hedelmättömälle parille perustaa perhe. Tunnen epäoikeudenmukaisuutta
koska elintärkeä tieto peitettiin minulta.

Eikä se puutu pelkästään esi-isistäni, olemassaolostani, koska toiset päättivät puolestani mitä olen oikeutettu tietämään i t s e s t ä n i ja mitä en.
. Realizing that there is an actual file that contains the information I need to feel complete, but I am legally not granted to look into makes it all absurd.

.
My identity is a state secret

Käyttäjän PiviKopsa kuva
Päivi Kopsa Vastaus kommenttiin #92

. Tunnen itseni tuotteeksi!
. ...kun siitä samasta spermasta olisi voinut tulla 100 tai 300 sisarusta, enkä myöskään heitä saisi tuntea, enkä jäljittää.

Kaupan l i h a t u o t t e e t k i n on jäljitettävissä paremmin kuin juuremme:

We have dehumanized human life from the moment we started to commercialize it. I don’t want my children growing up in a world where there is a state of mind that it is ok or normal that children are being produced at their expences.

It is ridiculous that our society has created a system that in the so-called name of injustice of not being able to procreate with your own genetic material, we force an even bigger injustice upon on the children that are being produced. Children, human beings who can and will struggle with the fact they are forced to grow up without access to their ancestry, identity and biological family.

Did you know that there are more ways to track down the origins of a packet of meat than there is for a human being who was deliberately created in a lab, by insemination or through surrogacy? Apparently our society values food more than we do our children.

En saa nyt tuota tekstisivun osoitetta linkiksi, kun olen Operan käyttäjä, ja Internet Explorerista, jota joudun nyt käyttämään, en osaakaan löytää vastaavaa. Googlettamalla: "Donorkinderen" löytyy.

Käyttäjän PetriFriari kuva
Petri Friari Vastaus kommenttiin #90

Kyllä Ranskassa vietetään jatkossakin äitienpäivää. Seuraava äitienpäivä on 28.5.2017. Ajankohta käy ilmi tältä Wikipedia-sivulta: https://fi.wikipedia.org/wiki/%C3%84itienp%C3%A4iv... . Vastaavalla ranskankielisellä sivulla ei ole minkäänlaista mainintaa, etteikö äitienpäivää vietettäisi jatkossakin, kuten ei suomenkieliselläkään sivulla. Tältä ranskankieliseltä sivulta käy ilmi, milloin mikäkin juhlapäivä on Ranskassa ensi ja seuraavana vuonna: http://icalendrier.fr/fetes/fete-des-meres/ . Aidon avioliiton Facebook-sivultakaan en löytänyt mainintaa, että äitienpäivä olisi lopetettu, enkä myöskään googlettamalla aitoa avioliittoa ja äitienpäivää. Oletkohan nähnyt väärin? En nimittäin usko, että edes Aito avioliitto -yhdistys rupeaisi valehtelemaan tällaisessa asiassa.

Australiassa seuraava äitienpäivä on 14.5.2017. Netin perusteella ei ole mitään merkkejä siitä, että se lopetettaisiin. Luin tuon linkkaamasi kirjoituksen. Kyseessä on näköjään jonkinlainen paikallinen Aito avioliitto -yhdistys, joka käyttää täsmälleen samanlaista retoriikkaa kuin suomalainen sisaryhdistyksensä.

Ole Päivi huoletta, ei äitienpäivää lopeteta Ranskassa eikä Australiassakaan. Jos joku Aito avioliitto -aateveljesi tai -sisaresi sellaista väittää, sano hänelle, että se ei ole totta.

Noihin kommentissasi antamiisi sitaatteihin en osaa sanoa muuta kuin että pöljiähän nuo vanhemmat olivat, kun eivät kertoneet totuutta, vaikka olisivat voineet, ja kun isä käyttäytyi noin oudosti, kun luomuhedelmöitys onnistuikin. Useimmat hedelmöityshoitoihin turvautuvat vanhemmat sentään ovat fiksuja.

Käyttäjän PiviKopsa kuva
Päivi Kopsa Vastaus kommenttiin #96

En kyllä Petri ole tuosta kohden samaa mieltä, että olisivat fiksuja. En kertakaikkiaan pidä fiksuna ensimmäistä askeltakaan yhdessäkään keinotekoisessa lapsettomuushoidossa. Päinvastoin, koen raivon sekkaista epätoivoa omankaupunkilehteni hedelmättömyysklinikankin mainoksen nähdessäni. että voivat olla niin sokeita. ja saavat lapsiparoille tuottaa tuollaisen tragedian lain suojaamina.
Se sattuu sitten toisessa päässä, jos tässä iloitaan. Ja sattuu pitkään, itseaisassa ei lakkaa koskaan sattumasta, että "tulin mua-ilmoon ili-man miun issääni tai äitiäni."

.
Kyllä se Ranskan juttu ihan tosi on, vaikka äitienpäivä nimellisesti on vielä kalenterissa. Se on nyt vanhempain päivä.

Käyttäjän petrikivenheimo kuva
Petri Kivenheimo Vastaus kommenttiin #84

Tämä Petri Friarin (PF) kommentti (84. http://tapiopuolimatka.puheenvuoro.uusisuomi.fi/21...) on mielestäni hyvinkin informatiivinen ja sellaisena jatkokeskustelun arvoinen.

Koko asian ydin on nähdäkseni seuraava:

PF: "Mikä sitten on minun kantani taustalla? Kaiken takana on ylimielinen KD-aktiivi, joka takavuosina tv:n keskusteluohjelmassa julisti vastapuolena olleelle homosuhteessa elävälle miehelle oman elämäntapansa ylivertaisuutta ja oli valmis lähettämän miehen siltä istumalta helvetin kadotukseen. Totesin että tuollainen ei vetele. Kantani vain vahvistui, kun hiukan myöhemmin näin Ylen homoillan (jossa muuten oli mukana myös tämä samainen KD-aktiivi)."

PK: Tässä on nähdäkseni päästy suoraan koko asian ytimeen: perimmältään kysymys on tietenkin siitä, kenen on valtakunta, voima ja kunnia − meikämannen vai Jumalan. Kun joku siis kyseisissä keskusteluissa rohkeni olla julkisesti sitä mieltä, että Jumalan laki muka olisi jotenkin ihan meikämannen katsomustenkin yläpuolella, niin eihän se sellainen tietenkään vetele, sillä juuri meikämanne katsomuksineen on tässä tietenkin se ylin ja perimmäinen eettinen auktoriteetti − ja joka muuta väittää, sehän se vasta ylimielinen onkin: − Hyi sentään! Miten tällainen röyhkeys voi ylipäänsä olla enää mahdollistakaan vielä tälläkin vuosikymmenellä?!

Käyttäjän petrikivenheimo kuva
Petri Kivenheimo Vastaus kommenttiin #69

Tämä on nyt sitten se aiemmin lupailemani (79. http://tapiopuolimatka.puheenvuoro.uusisuomi.fi/21...) vastaus PF:n puheenvuoron (69. http://tapiopuolimatka.puheenvuoro.uusisuomi.fi/21...) loppuosaan.

PF:

“[H]omoagenda-argumentointia” käyttävät yhtä lailla tasa-arvoisen avioliittolain vastustajat:

[1] TALK ABOUT GAYS AND GAYNESS AS LOUDLY AND AS OFTEN AS POSSIBLE.

Puolimatka ja hänen hengenheimolaisensa kirjoittavat yhtä mittaa tänne Uuteen Suomeen ja mahdollisesti muihinkin keskusteluihin.

[2] PORTRAY GAYS AS VICTIMS, NOT AS AGGRESSIVE CHALLENGERS.

Uskovaiset avioliittolain vastustajathan ovat mestareita uhriutumisessa.

[3] GIVE PROTECTORS A JUST CAUSE.

(PK: “* vedotaan "samoihin oikeuksiin kaikille" -- näinhän avioliittolakimuutoksessakin”)

Uuden avioliittolain vastustajathan väittävät, että nykyinen avioliittolaki on jo tasa-arvoinen.

[4] MAKE GAYS LOOK GOOD.

Uuden avioliittolain vastustajat väittävät olevansa totuuden puolella (esim. Susanna Koivula) sekä suojelevansa lapsen oikeuksia ja yrittävät siten saada itsensä näyttämään hyviltä ihmisiltä.

[5] MAKE THE VICTIMIZERS LOOK BAD.

Muutamat uuden avioliittolain vastustajat väittävät tai antavat ymmärtää, että uuden avioliittolain kannattajat vihaavat lapsia.

[6] SOLICIT FUNDS: THE BUCK STOPS HERE

Voisi kuvitella, että esim. Mass Resistance -järjestöllä suuri rahoitus tukenaan.

PK:

Lienee vielä käytävä läpi koko jutun perusasiat:

Toisin kuin PF tuossa yrittää väittää, homoagendasta puheen ollen kysymys nimenomaan ei ole jostain argumentointitavasta tai -tavoista vaan koko yhteiskunnan valtausohjelmasta.

Argumenteillehan on ominaista se, että (1) esitetään jokin väite, (2) esitetty väite perustellaan ja (3) kyseistä argumenttia (väitettä perusteluineen) ollaan valmiita jatkokeskustelussa julkisesti puolustamaan (vrt. tohtorinarvon saavuttaminen: tarvitaan väitöskirja ja sen julkinen puolustaminen väitöstilaisuudessa).

Homoagendalle (http://library.gayhomeland.org/0018/EN/EN_Overhaul...) on sitä vastoin ominaista, että siinä nimenomaan ei haluta mitään julkista keskustelua parhaiden argumenttien seulomiseksi vaan päinvastoin pyritään argumentit sivuuttaen ennalta asetettuun yhteiskunnalliseen päämäärään niin kansalaiskeskustelua kuin demokraattista prosessiakin systemaattisesti manipuloimalla (haluttuun suuntaan vedättämällä): psykologia ja markkinointitekniikat on valjastettu tuottamaan eräänlainen yhteiskunnallinen (moraalis-poliittinen) immuunikato, jonka valtaamat yhteiskunnat sitten alistuvat itse ja pyrkivät alistamaan väestönsäkin homoseksualististen tavoitteiden palvelukseen.

Koko agendan voisi tietysti sivuuttaa pelkkänä yhden pienryhmän eräiden kellokkaiden toiveunena, elleivät siinä esitetyt manipulointikeinot ja välitavoitteet niin tarkasti vastaisi havaittavaa nykysuomalaista ja -länsimaista käytännön tilannetta. Tilannehan on historiallista taustaa vasten katsottuna uusi, ja sille tarvitaan jokin toimiva selitys. Ellei selitystä löydy luonnontieteistä (esim. auringonpilkuista), niin sitä olisi kaiketi luontevaa etsiä yhteiskuntatieteiden pohjalta, ja tällöin on syytä kysyä, millaiset yhteiskunnalliset voimat ovat saaneet aikaan nykyisen valtamediamme (mm. tv-kanavien) homoseksualistisen mielipidetulvailun. Jos väitetään, ettei näillä valtamediaa ohjanneilla ja ohjaavilla voimilla ole ollut mitään tekemistä kyseisen homoagendan kanssa, niin sitten näille mielipidetulville pitäisi esittää jokin uskottavampi vaihtoehtoinen selitys. Tällaista PF ei kuitenkaan yritäkään antaa vaan pyrkii sen sijaan sekoittamaan koko kysymyksenasettelun (miksi v. 1987 julkaistu homoagenda on nyt suurelta osin toteutunutta todellisuutta ja mitä sen ajajien taholta on vielä odotettavissa) johonkin aivan muuhun (millaisia argumentteja jotkut homoagendan vastustajat [ainakin joidenkin vastustajiensa mielestä] ovat käyttäneet tai käyttävät).

Jos PF on sitä mieltä, ettei tv:tä voi katsoa päivääkään törmäämättä niin asia- kuin viihdeohjelmissakin aitoavioliittolaisten käsitysten tyrkytykseen, niin sitten tuo rinnastusyritys voisi olla jonkinlaisen yhteisen jatkokeskustelun pohjaksi mahdollinen lähtökohta, mutta jos (ja kun) hän hyvinkin tietää edustavansa mielipiteineen nyt selvää mediavaltavirtaa, niin tämä seikka jo sinänsä vie tällaiselta vasta-argumentointiyritykseltä pohjan pois.

(On noissa PF:n esittämissä rinnastuksissakin mielestäni paljonkin höttöä, ja voin vaikka palatakin asiaan [haastettaessa], mutta halusin käyttää tämän puheenvuoron kiinnittääkseni huomion PF:n väittämien yksityiskohtien arvioinnin sijasta hänen valitsemansa lähestymistavan kokonaistoimimattomuuteen: sehän ei ensinkään kohtaa sitä, mitä itse olin asiasta kirjoittanut ja miksi koko kysymyksen esiin ottanut, joten sitä voi pitää huomion pois käsiteltävästä asiasta kiinnittämään pyrkivänä "savusilli-argumenttina" [engl. red herring].)

Käyttäjän PetriFriari kuva
Petri Friari Vastaus kommenttiin #100

On hienoa, että PK on perillä homoagendasta ja sen salakavaluudesta.

Minua kiinnostaisi kovasti tietää, mitä nämä homoagendan homoseksualistiset tavoitteet ovat. Onko tarkoituksena kenties, että kaikki ihmiset muuttuvat homoiksi? Miksi homoagendistit pyrkivät sellaiseen, ja mitä hyötyä heille on siitä? Vai onko tavoitteena jonkinlainen homojen maailmanvalta, joka alistaisi kaikki oikeamieliset ihmiset orjikseen ja palvelijoikseen? Se kuulostaisi loogisemmalta.

Jos tavoitteena sen sijaan on se, että homoseksuaalit saavat oikeuden avioitua keskenään, en näkisi haitan olevan niin suuri, päinvastoin. Itsehän kannatan monien muiden lailla samaa sukupuolta olevien parien oikeutta avioliittoon, samaan sukunimeen ja adoptioon, ja olen iloinen, että se toteutuu ensi vuonna.

Kieltämättä homoseksuaalisuus on viime vuosina ollut tiedotusvälineissä esillä suhteessa enemmän kuin sitä esiintyy ihmiskunnassa ja luonnossa heteroseksuaalisuuteen verrattuna. Itse esimerkiksi olin kovasti pettynyt käsikirjoittajiin, kun Kotikadun Laura jätti Ristonsa ja solmi lesbosuhteen.

Toisaalta olisi kammottava ajatus, että aito avioliitto -asia olisi tiedotusvälineissä näkyvästi esillä. Jo täällä Uudessa Suomessa aitoavioliittolaisten kirjoitukset aiheuttavat suurta myötähäpeää. (Lienen jollakin tavalla kieroutunut, kun odotan malttamattomana heidän kirjoituksiaan – yhtä lailla kuin nuoren maan kreationistien kirjoituksia.) Kaiken kaikkiaan muutama homo tv:ssä on paljon pienempi paha. Vai kertooko tämä siitä, että olen jo altistunut homoagendalle?

Onhan televisiossa toisaalta ollut uskovaishöttöäkin, kuten se kommentissa 84 mainitsemani keskusteluohjelma. Tähän on kiinnittänyt huomiota myös Esko Valtaoja. Kirjassa Tiedän uskovani, uskon tietäväni (Pihkala – Valtaoja, taskupainos 2012, s. 214) hän kirjoittaa näin: ”(...) ja näin tekevät ne television keskusteluohjelmiin raahatut iljetykset, joiden jäljiltä kirkosta eroamiseen tulee aina oitis uusi piikki.” Vai onko tämäkin kenties homoagendan juoni - televisioon kutsutaan vain tällaisia iljetyksiä, jotka saavat ihmiset ajattelemaan homomyönteisesti?

Mitkä ovat homoagendalle altistumisen oireet? Tuleeko altistuneelle homottava olo? Onko PK havainnut itsessään tällaisia oireita? Onko se, että hyväksyy homoseksuaalit tasavertaisina ihmisinä, oire homoagendalle altistumisesta? Jos eriasteisia oireita ilmenee, miten olisi paras menetellä?

Itse olen edelleen sitä mieltä, että uskovaiset aitoavioliittolaiset turvautuvat ainakin Uudessa Suomessa aivan samaan retoriikkaan kuin nämä oletetut homoagendalaiset. Tämän PK voi itsekin todeta, kun hakee keskusteluja esim. sanoilla ”avioliittolaki”, ”genderisimi”, ”kansalaisaloite”, ”lapsen oikeudet”, ”sananvapaus”, ”vihervasemmistolaisuus” jne.

Se, että mollaan tässä uskovaisia, ei tarkoita sitä, että kiistäisin ehdottomasti Jumalan olemassaolon. Minulla vain on sellainen tunne, että uskovaiset omahyväisesti kuvittelevat tietävänsä muita paremmin Jumalan tarkoitukset ja tahdon, myös tässä homo- ja avioliittoasiassa.

Kokonaistoimimaton tai osittaistoimiva, tällainen on minun lähestymistapani.

Käyttäjän PiviKopsa kuva
Päivi Kopsa Vastaus kommenttiin #55

Sami,
A on vaikea löytää mitään piirteitä, joissa hetero- ja homosuhde olisivat samankaltaiset.
B todellisuudelta voi teoriassa sulkea silmänsä, kun ei sitten millään halua nähdä aivan ilmeisiä tosiseikkoja.
C lasten kannalta tuo on aivan toisarvoinen seikka.
D laki ei kykene muuttamaan oikean avioliiton omaa alkuperäistä luonnetta ja ehdotonta ylivertaisuutta sen kaikissa juonteissaan.
E käsitteet "vakaa" tarkoittavat esin naisparien liitoissa entisestäänkin vaikeampia lolsujteita lapsille. "Tietynlainen"vanhempi taas puhuu juuret riistävästä sateenkaarivanhemmuudesta.

Käyttäjän samimollgren kuva
Sami Mollgren Vastaus kommenttiin #70

A) Minusta yhdistävien piirteiden löytäminen on aika yksinkertaista: Kahden aikuisen omasta tahdostaan aloittama yhteinen elämä ja mahdolliset lapset. Tosiasiallisia eroavaisuuksia taas ei ole.

B) Avioliittolain uudistus ei muuta lasten ja aikuisten välisiä juridisia suhteita. Perheen sisäiset adoptiot tulivat Suomessa mahdollisiksi vuonna 2009, ja siitä lähtien on lapsella voinut juridisesti olla kaksi samaa sukupuolta olevaa vanhempaa. Tasa-arvoinan avioliittolaki ei tuo tähän kysymykseen muutoksia.

C) Olet siis työntämään seksuaalivähemmistöihin kuuluvat nuoret/lapset marginaaliin? Tarjoat kylmää yläpilveä ja jäisen auringonlaskun? Puistattavaa.

D) Lakiuudistus kuitenkin muuttaa lain palvelemaan paremmin ihmisiä ja näiden todellisuutta. Se ei muuta minkään olemassaolevan avioliiton luonnetta ja sen ylivertaista merkitystä avioliiton solmineille. Se ei sen paremmin muuta tulevienkaan avioliittojen luonnetta tai ylivertaista merkitystä.

E) Samaa sukupuolta olevien vanhemmuutta on tälläkin hetkellä rekisteröityjen parisuhteiden piirissä ja avoliittojen piirissä. Avioliittolain uudistus tuo myös samaa sukupuolta olevien vanhempien perheille täyden yhteiskunnan tunnustuksen. Kaikkien perheiden hyväksi.

Käyttäjän PiviKopsa kuva
Päivi Kopsa Vastaus kommenttiin #74

Jos nostetaan homosuhteen todelliset ominaispiirteet kartalle, se on synkkää lueteltavaa. Silloin ei ole juuri mitään, mitä voitaisiin verrata siihen, mitä perinteiseksi avioliitoksi mielletään.
Vaikka miehen ja naisen avioliitto olisi epävakaa, ja huonokin, se menee silloinkin aina reilusti ohi same-sex liittojen kasvatustulosten. Vakaa lesboperhe on lapselle pahin mahdollinen kasvupaikka.Tämän on todistanut väestönlaskenta, ei mutu-tuntuma.( Miesten välinen suhde on asia sinänsä.Jos sen uskottomuusluvut esitetään niinkuin ne ovat, vain lukutaidoton voi ajatella sitä lapsen kasvupaikkana.)
Lähisuhdeväkivalta, uskottomuus, hyväksikäyttö. - Lukemat ovat niin hurjia, että ei lukija haukkoo henkeään. Eikä näistä ole aavistustakaan suomalaisella poliitikolla.

Käyttäjän samimollgren kuva
Sami Mollgren Vastaus kommenttiin #76

Semmosen pläjjäyksen paukautit, ettei oikein oo tosikaan. Että mitähän ihmettä nyt höpäjät? Sepustuksesi kuulostaa lähinnä vainoharhaiselta ja sekavalta. Ja mihinköhän väestönlaskentaan viittaat?

Käyttäjän PiviKopsa kuva
Päivi Kopsa Vastaus kommenttiin #77

Viittaan Sullinsin tutkimuksiin.

. sen ehkä osuvinta antia oli kaavakuva kolmesta pyramidista, joka kuvasivat lasten vointia 3:ssa tärkeimmässä perherakenteessa.
Kun ei ole antaa sitä kuvaa näytille, voisin ehkä symbolein kuvata lasten selviytymistä siinä korkeuserolla, jota kuvastakoot paremman puutteessa jalkineet:
Miehen ja naisen avioliitto - Saapas
Yksinhuoltaja vanhemmuus - nilkkuri
Nais ja miesparit/ - kalossi
.
Ja näistähän miesliittoja on hyvin vähän tutkittu, mutta naisparit nimenomaan vakiintuneina avioliittoina olivat lapselle kaikkein vaikein olosuhde. Olletikkin siksi, että valtion juridisesti hyväksymä leima teki lapsen kokeman oikeuden riiston(toisen vanhemman) eettisesti ylivoimaiseksi kantaa.

Käyttäjän PiviKopsa kuva
Päivi Kopsa Vastaus kommenttiin #77

Vastaukset saattavat mennä nyt väärässä järjestyksessä.
Otin vain summa mutikassa yhden väestönlaskentaan perustuvan lähisuhdeväkivaltatutkimuksen.

.
Violence by an Intimate Partner

Lähisuhdeväkivalta:
Raiskaukset, fyysinen väkivalta/väijyminen

• The lifetime prevalence of rape, physical violence, and/or stalking by an intimate partner was:
For women:

-Lesbian – 43.8%
-Bisexual – 61.1%
-Heterosexual – 35.0%

For men:
-Gay – 26.0%
-Bisexual – 37.3%
-Heterosexual – 29.0%

.
Vakavat väkivaltarikokset:
• The lifetime prevalence of severe physical violence by an intimate partner (e.g., hit with fist or something hard, slammed against something, or beaten) was:

For women:
-Lesbian – 29.4%
-Bisexual – 49.3%
-Heterosexual – 23.6%

For men:
- Gay – 16.4%
- Bisexual – numbers too small to report
- Heterosexual – 13.9%

Käyttäjän jiihooantikainen kuva
Juho Antikainen Vastaus kommenttiin #27

Lastensuojelujärjestöjen lakivaliokunnalle antamat asiantuntijalausunnot löytyvät internetistä.

Sinä voinet täsmentää tässä yhteydessä, mitä tarkoitat käsitteellä "asianmukainen lapsiin kohdistuvien vaikutusten arviointi".

LAVA:a koskien on olemassa eräs sen laatimisen helpottamiseksi julkaistu kansallinen opas, joka ylimalkaisesti ohjeistaa lapsivaikutusarvioinnin tekemisessä viittaamalla muissa valtioissa käytössä oleviin LAVA-prosessimalleihin, mutta itse arviointi on tälläkin hetkellä kaikilta osiltaan suosituspohjainen (se ei siis ole lakisääteinen velvollisuus) eikä sen sisällön laajuutta määritellä missään yksityiskohtaisesti.

Mielestäni lapsivaikutusten arviointia varten (kuten myös sukupuolivaikutusten arviointia varten) tulisi mitä pikimmiten saada selkeä ja tarkkaperusteinen ohjeistus...

Käyttäjän PiviKopsa kuva
Päivi Kopsa Vastaus kommenttiin #17

Juho, ylläolevaa lukiessa tulee mieleen, onko lapsia ollenkaan olemassa, ja onko heillä sielu, vai ikäänkuin nukkejako käsittelemme. Kylmää yläpilveä ja jäinen auringonlasku.
Ja lasten eturyhmän ilmoittamia haittoja ei ole olemassa, tai niitä ei ainakaan tarvitse mitenkään ottaa huomioon.

Käyttäjän samimollgren kuva
Sami Mollgren Vastaus kommenttiin #63

Kylmällä yläpilvellä ja jäisellä auringonlaskulla voidaan kuvailla Aito avioliitto -seurakunnan esittämiä käsityksiä samaa sukupuolta olevien vanhemmoimista perheistä ja niissä elävistä lapsista.

Päivi Kopsa, miten sinä koet samaa sukupuolta olevien vanhempien perheet ja näiden lapset? Ovatko ne sinulle olemassa perheinä, joissa on samanlaista rakkautta, tarpeita, iloja ja suruja kuin eri sukupuolta olevien vanhempien perheissä? Vai näetkö tällaiset perheet kenties sieluttomina nukkeina?

Avaa Päivi vähän mielikuvaasi tällaisesta perheestä. Mieti tällaisen perheen arkea ja juhlaa. Mitä eroja ja yhtäläisyyksiä ajattelet tällaisen perheen ja oman perheesi välillä olevan? Entä mistä käsityksesi ovat peräisin? Minua aidosti kiinnostaisi kuulla.

Käyttäjän PiviKopsa kuva
Päivi Kopsa Vastaus kommenttiin #64

Tuo kylmyys ja esineellistäminen on suoraa kertomaa sateenkaarilasten historiasta, "We are not commodity!" Emme ole jotain kamaa. Jos lapsilla on tällaista kerrottavaa, eikä se ole yhden eikä kahden suusta tullutta, on sillä viestinsä siitä nukke-funktiosta, johon osa lapsista kokee joutuneensa. Heidän elämänsä itseisarvo on silloin kyseenalaistettu.
.
Edellä mainittu kuva ei siis nouse omasta sielustani, eikä omasta käsityksestäni homoparisuhteista.
.

Käyttäjän samimollgren kuva
Sami Mollgren Vastaus kommenttiin #71

Sopivassa kehyksessä voidaan (meistä) heteroydinperheissä kasvaneistakin lapsista rakentaa yhteenveto, jossa joukosta yksittäistapauksia rakennetaan tarkoitushakuinen yleistys. Materiaalista tuskin olisi pulaa.

Kerroit tuossa, mistä esittämäsi kuva nousee. Käyhän se todellisuuden hahmottaminen tietysti niinkin, jos on altis moiseen.

Mutta olen edelleen laajemmin kiinnostunut siitä, miten sinä koet samaa sukupuolta olevien vanhempien perheet ja näiden lapset (Edellisessä viestissäni esitetyin tarkennuksin).

Käyttäjän PiviKopsa kuva
Päivi Kopsa Vastaus kommenttiin #73

Jos Sami olet edelleen sitä mieltä kun käyt läpi lasten historioita vaikkapa Roberto Oscar Lopezin välittäminä läpi, niin katsotaan sitten.
Heidän tarinansa on niin lähtökohtaisesti erilainen, että sitä ei voi rinnastaa kasvukertomuksiin heteroperheissä.
Esim lastenpsykiatri Miriam Grossman kertoo kestävänsä niiden lukemista vain nipin napin vartin kerrallaan. Sitten hänen on pakko joogata, että saa mielenrauhansa takaisin.

https://soundcloud.com/militant-de-lenfant/cogwatc...

Käyttäjän PiviKopsa kuva
Päivi Kopsa Vastaus kommenttiin #7

Jari Sinkkonen kyllä tukeutuu juuri Loren Marksiin lausunnossaan.
En ole törmännyt seellaiseen kannanottoon missään, missä vähemmistöstä olisi orientaationsa takia tehty kelvottomia vanhempia.
Asia kiikastaa perherakenteesta.

Käyttäjän sariweckroth1 kuva
Sari Weckroth

"Yhdenvertaisuuslain ja tasa-arvolain syrjintäsuojien ulottaminen peruskouluihin tarkoittaa sitten sitä, että opettajalla ei ole oikeutta opettaa oppilaille esimerkiksi sellaista, että "perheen voivat perustaa vain mies ja nainen yhdessä" tai että "homoseksuaalisuus on synti, jonka toteuttamisesta joutuu kadotukseen"."

-----
Nykyisen tilanteen pohjalta nuo esimerkit ovat melko epämääräisiä, tarkoitushakuisia ja kärjistettyjä. Kukaan, ei edes uskova uskonnon opettaja, ei tällä hetkelläkään voi, ja tuskin edes haluaa, opettaa, että "homoseksuaalisuus on synti, jonka toteuttamisesta joutuu kadotukseen." (Missä sellaista on viimeksi tapahtunut uskontotunnilla?)Kadotustuomioita ei ylipäätään edes uskovien piirissä jaella noin suorasukaisesti. Kirkossa kuitenkin noin täytyy saada edelleen opettaa, mutta se on eri asia.

Mitä "perheen perustamiseen" tulee, edelleen on tosiasia, että vain mies ja nainen voivat saada yhteisen lapsen, ja ns. tehdä lapsen, joka on molempien biologinen jälkeläinen. Ja lapsia syntyy miehen ja naisen välisestä seksuaalisesta kanssakäymisestä, ei keidenkään muiden, ja että lapsen syntymiseen tarvitaan aina mies ja nainen. Vaikka nämä eivät koskaan tapaisi toisiaan.

Tämä juuri on se tosiasia, jota nykyisin ei saa sanoa suoraan. Puhutaan, että "lesboparille syntyi lapsi" ym. missä jätetään ilmiselvä erittäin oleellinen tosiasia sanomatta, ja vääristellään totuutta.

Toki tosiasia on myös, että naisella on laillinen oikeus hankkiutua raskaaksi luovuttajan avulla. Ja itse ainakin voin sanoa sateenkaariperhettäkin perheeksi. Kuin myös polyperhettä ja apilaperhettä. Nämä ovat perhemuotoja, mutta sen sijaan kahden naisen tai kahden miehen parisuhdetta, jossa on lapsia, en sano "ydinperheeksi". Kuten sateenkaariperheet.fi -sivustolla esitetään.

http://sateenkaariperheet.fi/index.php?item=68

Tällöin "ydinperhe"-käsite on määritetty uudestaan, ja poistettu siihen sisältyvä ideaalinen painotus, joka on erottanut ydinperheen muista perhemalleista. Minkä vuoksi käsitettä ylipäätään on tarvittu.

Käsite "ydinperhe" on sisältänyt tietynlaisen perhemallin ihanteen painotusta.
Ydinperhe on siis perinteisen ja autenttisen merkityksensä mukaisesti ehjä perhe, jossa perheenjäsenet ovat biologisesti sukua toisilleen, eivätkä ole joutuneet eroon toisistaan. Sen vuoksi se käsite ei toimi ajatusmallissa, jossa kaikki perheet halutaan asettaa samalle viivalle. Tällöin ei ole enää "ydinperhe"-käsitettä, ainakaan jos vanhempien lukumäärässäkään ei enää nähdä mitään ideaalia.

Käyttäjän jiihooantikainen kuva
Juho Antikainen

Perheen muodostavat pienimmillään keskenään seurustelevat ja yhdessä asuvat kaksi henkilöä - ja lapsia voi tehdä (ja tehdäänkin hyvin runsaasti) ilman varsinaista sitoutumista lapsen toiseen geneettiseen vanhempaan.

Sateenkaarivanhemmiksi mielivilläkin on runsaasti vaihtoehtoisia keinoja käytettävissään lasten saamiseksi :

http://www.sateenkaariperheet.fi/index.php?item=71

Osittaista keinoavusteisuuksistaan tai suunnitelmallisuuksistaan huolimatta noita keinoja on pidettävä eettisinä etenkin tilanteessa, jossa syntyvä lapsi on mitä toivotuin - lapsen koti on rakkaus näet.

Timo Lehtonen Vastaus kommenttiin #19

Juho Antikainen kirjoitti 3.6.2016 17:48: ”Osittaista keinoavusteisuuksistaan tai suunnitelmallisuuksistaan huolimatta noita keinoja on pidettävä eettisinä etenkin tilanteessa, jossa syntyvä lapsi on mitä toivotuin - lapsen koti on rakkaus näet.”

Kysymys: Juho, oletko kanssani samaa mieltä siitä, että jokaisella maailmaan syntyvällä lapsella on synnynnäinen (luontainen) oikeus saada olla syntymästään lähtien biologisen isänsä ja äitinsä yhdessä hoidettavana koko lapsuuden ajan.
Vastausvaihtoehdot: Kyllä/En.
Jos vastaat ”En”, niin pyydän perustelemaan mihin perustuen jokaisella maailmaan syntyvällä lapsella ei mielestäsi ole (lapselle ei kuulu) tuota synnynnäistä oikeutta.

Mitään ihmisen synnynnäistä oikeutta ei voi kukaan milloinkaan ottaa keltään henkilöltä pois. Jos minkä tahansa synnynnäisen oikeuden tarkoittama asia ei käytännössä syystä tai toisesta toteudu jonkun henkilön kohdalla ollenkaan tai se ei toteudu kaiken aikaa, se ei poista oikeuden olemassaoloa. Kyseinen oikeus säilyy henkilöllä kaiken aikaa (vrt. ihmisen oikeus omaan omaisuuteensa ei katoa, jos se varastetaan).

Solmittuun sopimukseen perustuvan jonkin oikeuden olemassa olo päättyy, kun sopimuksen voimassa olo päättyy, mutta lapsella olevan minkään synnynnäisen oikeuden olemassa olo ei milloinkaan pääty lapsuusiän aikana.

On hyvä ymmärtää mikä merkitysero on ihmisellä olevalla oikeudella ja kyseistä oikeutta koskevan asian käytännön toteutumisella.

Jokaiselle syntyvälle lapselle kuuluvan luontaisen oikeuden olemassaolo olla syntymästään lähtien biologisen isänsä ja äitinsä yhdessä hoidettavana on pääteltävissä arkijärkeä käyttäen.
Asian ymmärtää parhaiten, kun tuota lapsen oikeutta ajattelee nimenomaan vastasyntyneen lapsen näkökulmasta.

Kuvittele vastasyntyneen yksittäisen lapsen näkökulmasta tilanne, jossa hän on synnytyslaitoksella yhdessä muiden vastasyntyneiden lasten ja lasten äitien kanssa. Tuolla yksittäisellä lapsella on luontainen oikeus päästä synnytyslaitoksella olevien vastasyntyneiden lasten äitien joukosta juuri sen äidin hoidettavaksi, joka hänet synnytti maailmaan. Tuolla lapsella on oikeus saada noista äideistä biologisen äitinsä äidinmaitoa ravinnokseen. Tuota lasta kohtaan tehtäisiin suuri vääryys, jos synnytyslaitoksella olevien vastasyntyneiden lasten äidit sopisivat keskenään, että kyseistä lasta alkaisi imettää ja hoitaa äideistä joku muu kuin se, joka hänet synnytti (edellyttäen, että myös lapsen biologinen äiti on kykenevä imettämään ja hoitamaan omaa lastaan).

Käyttäjän jiihooantikainen kuva
Juho Antikainen Vastaus kommenttiin #20

Kyllä, jokaisella maailmaan syntyvällä lapsella on oikeus syntyä toivottuna ja LOS:n mukaisesti mikäli mahdollista, oikeus tuntea vanhempansa ja olla heidän hoidettavanaan kaikessa siinä laajuudessa, missä ko. sopimuksen käsitteistöä sovelletaan.

Timo Lehtonen Vastaus kommenttiin #24

Juho Antikainen kirjoitti 3.6.2016 20:04: ”Kyllä, jokaisella maailmaan syntyvällä lapsella on oikeus syntyä toivottuna ja LOS:n mukaisesti mikäli mahdollista, oikeus tuntea vanhempansa ja olla heidän hoidettavanaan kaikessa siinä laajuudessa, missä ko. sopimuksen käsitteistöä sovelletaan.”

Juho, tuon kirjoittamasi virkkeen sanoma ei vastaa sinulle esittämääni suoraan kysymykseen ”oletko kanssani samaa mieltä siitä, että jokaisella maailmaan syntyvällä lapsella on synnynnäinen (luontainen) oikeus saada olla syntymästään lähtien biologisen isänsä ja äitinsä yhdessä hoidettavana koko lapsuuden ajan”.
Vastausvaihtoehdot ovat: Kyllä/En.
Esittämäni kysymys löytyy tältä: http://tapiopuolimatka.puheenvuoro.uusisuomi.fi/21...

Kerroit kommentissasi oman mielipiteesi (Kyllä, jokaisella maailmaan syntyvällä lapsella on oikeus…) aihetta sivuten, mutta et vastannut Kyllä/En sinulle esitettyyn suoraan kysymykseen!
Juho, anna suoraan kysymykseen suora vastaus ilman selittelyä (sivulausetta), kiitos.

Juho, oletko kanssani samaa mieltä siitä, että jokaisella maailmaan syntyvällä lapsella on synnynnäinen (luontainen) oikeus saada olla syntymästään lähtien biologisen isänsä ja äitinsä yhdessä hoidettavana koko lapsuuden ajan. Vastausvaihtoehdot: Kyllä/En.

Käyttäjän jiihooantikainen kuva
Juho Antikainen Vastaus kommenttiin #26

MIelipiteeni tosiaan esitin, mikä vastaa YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen tulkintaa kaikessa sopimuksen soveltamislaajuudessa. MIstään asiakirjasta, sopimuksesta tai edes periaatteellisesta julistuksesta ei sen sijaan voida johtaa Sinun hyvin tarkoitushakuisesti muotoilemaa oikeutta.

Lapsella ei siis ole lähtökohtaisesti luovuttamatonta ja jakamatonta oikeutta saada olla biologisen isänsä ja äitinsä yhdessä hoidettavana koko lapsuutensa ajan, koska läheskään aina tällainen hoivajärjestely ei ole lapsen edun mukaista...

Käyttäjän PetriFriari kuva
Petri Friari Vastaus kommenttiin #26

Minun vastaukseni kommentissa 26 esitettyyn kysymykseen on ”En”.

Perusteluni on tämä: Jokaisella maailmaan syntyvällä lapsella on synnynnäinen (luontainen) oikeus saada olla syntymästään lähtien parhaiden mahdollisten vanhempien hoidettavana koko lapsuuden ajan. Valitettavasti biologinen isä ja äiti eivät välttämättä aina ole parhaat mahdolliset vanhemmat, vaikka useimmiten toki ovat.

Käyttäjän TarjaKaltiomaa kuva
Tarja Kaltiomaa

Liiallinen akateemisuus vastaan luonnollinen ihmisyys? Ihmiskunta on kehittynyt nykyihmisen silmien alla. Näemme television ja elokuvien sekä jo pitkään tallennetun kirjallisuuden avulla tuon kehityksen ensimmäistä kertaa maailmanhistoriassa.

Omissa kirjoissani viittaan siihen, että ihmiskunnalla on (lienee) pitkä henkinen historia, jopa pidempi kuin nykyisen ihmiselämän historia maapallolla. Käytän omassa teoriassani, jonka esitän kirjoissani, käsitteitä fenonyymi ja fenotyyppi. Fenonyymi on ihmisen henkinen olemus ja fenotyyppi on ihmisen ulkoinen olemus. Ihminen on näiden summa, siis henkisen ja fyysisen olemuksensa summa. Nämä ovat melko herkkä kokonaisuus ja haavoittuvuusherkkyys on suuri. Jos lajia viedään ja ohjataan väärin, kokonaisuus on altis kärsimään. Kärsiminen tarkoittaisi lajin vääristymää, epämuodostumia, sairauksia. Ihmisen biologia on myös haavoittuva asia. Tämä nähdään muidenkin biologisten lajien osalta. Ihmislaji on biologinen nisäkäslaji, joka on kulttuurisesti kehittynyt jo pitkään, oikeastaan koko olemassaolonsa ajan.

Vasta ihan meidän aikanamme on avioliitto alettu mieltää järjestelynä, joka suojaa jälkeläisiä. On runsaasti kirjallisuutta, jossa kerrotaan länsimaiden alueillakin lapsia kohtaan vallinneesta laiminlyönnistä (Dickens, Utrio). Elämme nyt sellaista aikaa, jossa yhteiskunta on taloudellisesti kehittynyt niin, että lapsemme eivät ole enää rääsyläisiä. Väitän, että tämä seikka on mahdollistunut sen vuoksi, että meitä vanhemmat ikäluokat, vanhempamme, tekivät elämässään oikein, siis siunasivat pariskuntana suhteensa myös yhteisöllisesti (kirkossa) ja sitoutuivat uskollisuuteen (lisääntymisterveyteen) ja sitoutuivat huolehtimaan lapsistaan, jotta nämä ovat voineet saada koulutusta ja kasvun aikuiseksi turvallisemmassa ympäristössä kuin koskaan aiemmin. Tämä on tuottanut nykyisen hyvinvointimme.

Avioliittolakia ei pidä muuttaa monesta syystä: perheen turva, lajikehitys, talous, sukupuolten tasa-arvo, yhteiskunnan vakaus ja oikeudenmukaisuus. Näitä asioita nyt horjutetaan yhteiskunnassamme.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck

"oletetaan, että lapset voivat yhtä hyvin riippumatta siitä kasvavatko he biologisen isänsä ja äitinsä eheässä avioliitossa tai samaa sukupuolta olevan parin perheessä"

Uskooko kukaan, blogistin lisäksi, että nämä olisivat jotenkin realistisia vaihtoehtoja toisilleen? Luonnollisestikaan näin ei ole, jolloin jatkoargumentointi biologisten vanhempien eheän avioliiton paremmuudesta lapselle on täysin irrelevanttia. Blogisti hyväksikäyttää keppihevosenaan rumasti lapsia joille hänen esittämä ideaalimalli ei ole vaihtoehto. Heille vaihtoehdot, jos syntyvät ensinkään, ovat yksinhuoltajaperhe, adoptioperhe, sijaisperhe, lastenkoti ja katu. Eikä noistakaan voi aina valita, kuin valintamyymälässä.

En ymmärrä miten ketään lapsesta huolehtivaa ja häntä rakastavaa ihmisistä voitaisiin pitää siihen sopimattomana seksuaalisen suuntautumisensa perusteella? Tiedostan toki että joillakin on asiasta eri käsitys, mutta avioliittolaki ei kuitenkaan missään tapauksessa määrittele, eikä sen tulekaan määritellä vanhemmuutta.

Käyttäjän petrikivenheimo kuva
Petri Kivenheimo

Näistä "mitkä ovat realistisia (toteuttamiskelpoisia) vaihtoehtoja" ja "mikä on relevanttia (asiaankuuluvaa)" -kysymyksenasetteluista käsin voisi kenties olla mahdollisuus järkeväänkin keskusteluun. Siinä toivossa esitän seuraavat näkökohdat:

(1) Puolimatkan tekstiote on napattu artikkelin alusta (ensimmäisestä tekstikappaleesta), ja kontekstissaan se luonnehtii Suomen avioliittolakiuudistuksen taustalla olevia käsityksiä. Tämä seikka huomioon ottaen on minusta jokseenkin ylilyövää puhua jatkoargumentoinnin "täydestä irrelevanssista", saati "lasten rumasta hyväksikäytöstä keppihevosena". Professorihan vain toteaa sen tosiasian, millaisia väittämiä lakimuutosta lobattaessa on julkisesti esitetty (ja yhä esitetään).

(2) Max Stenbäckin (MS) tekstin omana kontekstina näyttäisivät olevan adoptiovanhemmuuteen liittyvät kysymykset. Niidenkään osalta hän ei "irrelevoimisinnossaan" mielestäni anna kovinkaan onnistunutta kuvaa vaihtoehdoista: totta kai adoptiokysymyksiä lapsen edun näkökulmasta tarkasteltaessa on relevanttia kysyä, mikä perhemuoto olisi (ollut) lapsen kannalta optimaalinen, sillä tähän kysymykseen annettu vastaus muodostaa taustan, josta käsin voidaan käydä vastaamaan jatkokysymykseen: "Mikä nyt käytettävissä olevista vaihtoehdoista on tämän lapsen kannalta todennäköisesti vähiten huono?" Kysymykseen annettava vastaushan riippuu ilmeisestikin siitä, miten lähelle ihannetilannetta voidaan vielä nytkin päästä ja millä tavoin se on mahdollista.

(3) Lisäulottuvuuden näihin kysymyksiin tuovat erinäisiin luonnostaan hedelmättömiin parisuhderakenteisiin nykyään liittyvät lapsituotantolieveilmiöt kohdunvuokrauksineen, joista Puolimatka on tällä foorumilla kirjoittanut jo aiemmin (http://tapiopuolimatka.puheenvuoro.uusisuomi.fi/19...). Näissä tapauksissa siis lapsia nimenomaan aikuisten ehdoilla varta vasten tuotetaan siirrettäviksi olosuhteisiin, jotka prof. Puolimatkan viittaamien tutkimusten mukaan ovat kaukana lapsen kehityksen kannalta parhaasta vaihtoehdosta. Puolimatkan toteuttama julkisen huomion kiinnittäminen tähän ilmeiseen epäkohtaan yhtäältä ja MS:n tässä yhteydessä esittämä "blogisti hyväksikäyttää keppihevosenaan rumasti lapsia joille hänen esittämä ideaalimalli ei ole vaihtoehto" -kritiikki toisaalta muodostavat silmissäni eettisen kontrastin, jossa kyseisiä vaihtoehdottomaan tilanteeseen joutuviksi varta vasten tilattuja ja tuotettuja lapsia hyväksikäyttävätkin rumasti (vähintäänkin keppihevosenaan) nimenomaan ne tahot, joiden toimintaa kasvatustieteen professori Puolimatka on täysin aiheellisesti kritisoinut.

Nämä seikat huomioon ottaen voitaisiin ehkä onnistua pääsemään jokseenkin raiteillaan pysyvään jatkokeskusteluun.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck

Kohdassa 1 et joko näe, tai halua nähdä blogikirjoituksen tavoitetta, aito avioliitto aloitteen tukeminen.

Kohdissa 2-3 esität relevantteja näkemyksiä, mutta vain jos yhtälöstä poistetaan tuo avioliittolaki.

Käyttäjän petrikivenheimo kuva
Petri Kivenheimo Vastaus kommenttiin #9

Arvostan jatkokeskusteluvalmiuttasi, joskin nämä kommentit jäivät kovin niukoiksi ja töksähtäviksikin. Yritänkin tarkentaa kuvaa kohdennettuja kysymyksiä esittämällä:

(1)-kohta:

(1a) Miltä osin, millä tavoin ja millä perustein ajattelet kommenttini osoittavan, etten olisi ymmärtänyt tai halunnut ymmärtää prof. Puolimatkan blogikirjoituksen tavoitetta?

(1b) Miksi blogikirjoituksen tavoite ei olisi mielestäsi saanut miltään osin liittyä Aito avioliitto -aloitteen tukemiseen?

(2) & (3) -kohdat:

Miltä osin, millä tavoin ja millä perustein ajattelet avioliittolain "yhtälössä pitämisen tai siitä poistamisen" vaikuttavan esittämieni näkemysten relevanssiin?

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #15

Välillä työ haittaa harrastamista, pahoittelen. Yritän nyt esittää asiani monisanaisemmin.

Puolimatkan teesi on että lapsen parhaaksi on että hän elää yhdessä eheässä avioliitossa olevien biologisten vanhempiensa kanssa. Vaikka itse uskon tuossa lauseessa eheän [suhteen] olevan tärkeämmässä roolissa kuin avioliittoinstituution, voinemme tässä keskustelussa ohittaan tuon asian. Argumenttini oli että tuo [itsestäänselvä] väite ei ole relevantti niiden lasten osalta, joista professori puhuu. En löydä vanstakaan avioliittolaista yhtään pykälää, jolla voitaisiin pakottaa llapsen biologiset vanhemmat eheään avioliittoon. Löydätkö sinä?

Keskustelumme kontekstissa kysymys siis kuuluu, miksi argumentoida eheän avioliiton ylivertaisuudesta lapsen kannalta, jos se ei ole vaihtoehto? Joko professorilla on keppihevonen, tai sitten hän ei vain uskalla sanoa suoraan ettei muutoin lapsia saisi syntäkään, kuin siihen eheään avioliittoon. Jäljelle jää vain kysymykset siitä kuka eheyden arvioi ja kuinka muut raskaudet estetään? Jälkimmäinen ei ainakaan liittyne avioliittolakiin, koska se koskettanee pääosin ihmisiä jotka eivät ole aviossa.

Käyttäjän petrikivenheimo kuva
Petri Kivenheimo Vastaus kommenttiin #38

Ongelmana näyttäisi olevan lähinnä se, että prof. Puolimatkan argumentointiin ei vaivauduta tutustumaan. Tämä ongelma on näissä yhteyksissä omakohtaisen kokemukseni mukaan niin kovin yleinen, että se voisi jopa antaa vaikkapa viestintätutkijoille hyvän tutkimuskohteen.

Koska siis tilanne on tuttu, katson parhaaksi viitata muissa Puolimatka-keskusteluissa esittämiini tiivistelmiin argumenteista, jotka parhaan käsitykseni mukaan edustavat aitoa Puolimatkaa:

http://tapiopuolimatka.puheenvuoro.uusisuomi.fi/19... (sisältää laatimani referaatit Puolimatkan parista erilaisesta sosialisaatioargumentista)
http://tapiopuolimatka.puheenvuoro.uusisuomi.fi/18... (sisältää mm. Puolimatkan asiantuntijalausunnon tiivistelmäosan sekä linkkejä keskeisiin Puolimatka-nettilähteisiin)

Jos selvittää itselleen, mistä näissä argumenteissa on ja ei ole kysymys, pitäisi olla välittömästi ilmeistä, että Max Stenbäckin (MS) "[e]n löydä van[ha]stakaan avioliittolaista yhtään pykälää, jolla voitaisiin pakottaa llapsen biologiset vanhemmat eheään avioliittoon" -toteamus ei liity prof. Puolimatkan esittämiin avioliittolakimuutoksen ongelmia esiin tuoviin argumentteihin millään järkevällä tavalla.

MS: Keskustelumme kontekstissa kysymys siis kuuluu, miksi argumentoida eheän avioliiton ylivertaisuudesta lapsen kannalta, jos se ei ole vaihtoehto?

PK: Sosialisaatiovaikutusargumenteissa on kysymys lainsäädännön kokonaisvaikutuksista käytännön elämään, ja Puolimatkan täkäläisissä blogiteksteissä (ja yllä viittamissani aiemmissa kommenteissanikin) tarkemmin selitetyllä tavalla kysymys on nimenomaan siitä, että biologisten vanhempiensa eheän avioliiton tuottamista eduista saanee maassamme nauttia huomattavasti harvempi lapsi muutetun kuin muuttamattoman avioliittolain oloissa elettäessä (ceteris paribus eli muut asiaan vaikuttavat seikat näissä tarkasteluvaihtoehdoissa yhdenmukaisiksi olettaen).

MS: Joko professorilla on keppihevonen, tai sitten hän ei vain uskalla sanoa suoraan ettei muutoin lapsia saisi syntäkään, kuin siihen eheään avioliittoon. Jäljelle jää vain kysymykset siitä kuka eheyden arvioi ja kuinka muut raskaudet estetään? Jälkimmäinen ei ainakaan liittyne avioliittolakiin, koska se koskettanee pääosin ihmisiä jotka eivät ole aviossa.

PK: Jotenkin surettaa joutua lukemaan näin räikeää potaskaa henkilöltä, joka parhaan arvioni mukaan kyllä kykenisi selvittämään itselleen prof. Puolimatkan argumenttien oikeankin sisällön ja joko hyväksymään sen tai etsimään sille jotain osuvaa vasta-argumentointia. "Sosialisaatiovaikutus" voi tietysti olla uusi käsite, johon vetoavan yhteiskuntatieteellisen argumentoinnin luonteen ymmärtäminen edellyttää jonkinlaisen oppimiskynnyksen ylittämistä, mutta onhan tällaiseen sivistymiseen nyt ollut asioista kiinnostuneille toistuvia tilaisuuksia jo näihin blogiteksteihin ja niiden jatkokeskusteluun perehtymälläkin!

Jonkinlaisena keskustelupanoksen järkevyyskriteerinä voisi mielestäni pitää sitä, että keskustelija myöntää sellaisia ilmeisiä tosioita kuin että laeilla joka tapauksessa (siis ilman "pakkopykäliäkin") on yhteiskunnallisia vaikutuksia, että tuskin on mahdollista tehdä mitään sellaista lakimuutosta, jonka kaikki vaikutukset olisivat varmasti kaikille yksinomaan myönteisiä, ja että näin ollen vastuullinen lainsäädäntötyö edellyttää sen punnitsemista, mihin ihmisryhmiin ehdotettujen muutosten vaikutukset ainakin kohdistuisivat, millaisia ne olisivat ja olisiko niistä syntyvää kokonaisvaikutusta pidettävä voittopuolisesti myönteisenä vai kielteisenä, ja vasta näihin kysymyksiin saatujen vastausten jälkeen ja ainoastaan siinä tapauksessa, että on hyvät syyt pitää ehdotetun muutoksen kokonaisvaikutusta myönteisenä, siitä aiheutuvia epäkohtia siedettävinä ja siihen liittyviä riskejä hallittavina, muutoksen läpi ajamista eduskunnassa voi pitää vastuullisena toimintana. Tällaisen vastuullisuuden varmistamiseksi eduskunnassamme on käytössä lainsäädännön valiokuntavalmistelu, ja tämähän tuottikin avioliittolakimuutoksen hylkäävän päätöksen (toistuvastikin, ellen erehdy). Pinnallisemmin perehtynyt ja julkisuusvaikutuksille alttiimpi eduskunnan täysistunto sitten melskeisten vaiheiden jälkeen kuitenkin niukin naukin hyväksyi hätäisesti kokoonkyhätyn muutoslain, ja nyt sitä ei sitten muka enää saisi vastustaakaan joutumatta leimatuksi ties millaiseksi ekstremistiksi!

Valitettavasti en ole toistaiseksi onnistunut panemaan merkille yhtäkään lakimuutoksen julkista kannattajaa, jonka teksteihin tutustumalla voisi vakuuttua siitä, että nämä vastuullisen lainsäädäntötyön perusasiatkaan olisi kyetty tiedostamaan ja julkisesti myöntämään. Tämä seikka on tietysti omiaan lisäämään omaa huolestumistani siitä, että nyt kyllä olemme yhteiskuntana joutumassa tai jo joutuneetkin monelta osin aivan käsittämättömän järjettömyyden tilaan, jonka korjaamiseksi on pyrittävä tekemään kaikki voitava. Vastuuttomuuteen mukautuminen olisi vastuutonta!

Käyttäjän jiihooantikainen kuva
Juho Antikainen Vastaus kommenttiin #42

Kyllä, tasa-arvoisen avioliittolain yhteiskunnalliset vaikutukset tulevat olemaan positiivisia - inkluusion vahvistumisen ohella lakimuutos johtaa väistämättä perhemuotojen keskinäiseen transparenttiin sopeumaan sekä yhteiskunnallisen sekularisoitumiskehityksen valtavirtaistumiseen.

Tästä viime mainitusta on jo nähtävillä merkkejä mm. kirkon sisäisenä hätätilaa lähentelevänä epätietoisuutena lakimuutoksen vaikutuksista sen omiin käytänteisiin sekä ajankohtaisesti lisääntyvänä sosiaalisena tietämyksenä siitä, että lapselle selkeästi parhaan kasvuympäristön muodostaa sekulaarien vanhempien ja lähipiirin ihmissuhdeverkosto.

http://jiihooantikainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/2...

Puolimatka kirjoituksillaan todistaa lähinnä tuosta tieteentekemisen politisoitumisesta ja politiikan tekemisen ajattomasta dialektisuudesta (sofismi voi edelleen hyvin...)

Käyttäjän petrikivenheimo kuva
Petri Kivenheimo Vastaus kommenttiin #44

Tämmöisestä omien toiveiden esittämisestä muka varmana tietona tulevaisuudesta ei sukupuolineutraloijien kirjoituksissa ole ollut puutetta tähänkään mennessä. Vakavasti otettava yhteiskuntatieteellinen tutkimus, sen kriittinen lukutaito ja parhaiden tutkimustulosten huomioonottaminen (tai -ottamattomuus) lainsäädäntötyössä ovat kuitenkin aivan toinen asia.

Jos haluat linkittämässäsi blogauksessasi osittaissiteeraamasi tutkimuksen ja oman asiantuntevuutesi sen tulosten välittäjänä otettavan vakavasti, niin voisit ehkä tehdä selkoa siitä, miten kyseinen tutkimus onnistuu niillä luotettavuusmittareilla, jotka on esitetty Puolimatkan tämän blogitekstin lähdeluettelossa annetun linkin takaa löytyvässä lähdekritiikissä: http://www.tandfonline.com/doi/abs/10.1080/0149492...

Luotettavaa tietoa antavien yhteiskunnallisten tutkimusten laatutekijäthän ovat aihepiiristä riippumatta olennaisesti samat.

Käyttäjän PiviKopsa kuva
Päivi Kopsa Vastaus kommenttiin #44

Juho, mitä käsitteellisimmin ja "fiksuimmin" todellisuuden esität, sitä enemmän koen, että tekstistäsi puuttuu se elämän kivuntäytteinen maku, joka tuohon todellisuuteen lapsen kokemana sisältyy. Mutta voin sanoa, elämä ei tule olemaan sitä loppuun asti. Silloin myös lapseen sinussa sattuu ja ymmärrät mistä puhuttiin.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #42

Kiitos kiinnostuksestasi kommenttiani kohtaan. Olen ottanut tavaksi poistua keskustelusta, kun käydään vähättelemään kanssakeskustelijaa. Kaikkea hyvää sinulle jatkossa.

Käyttäjän sariweckroth1 kuva
Sari Weckroth

Avioliitto ja vanhemmuus on nimenomaan liitetty aina perinteisesti ja erittäin vahvasti yhteen. Ja on erittäin selvää ollut koko ajan, että sukupuolineutraalia avioliittolakia ajettaessa ja puolustettaessa avioliitto ja vanhemmuus edelleen liitetään voimakkaasti ja itsestäänselvästi yhteen. Juuri sateenkaariperheiden lasten oikeuksilla on spn-avioliittoa perusteltu. (Perustelu ei ole kyllä kovin vahva, koska lapsi ei mielestäni tarvitse sitä, että hänen huoltajansa ovat "naimisissa", vaan avioliiton tarkoitus on ollut mahdollisimman pitkälle taata se, että lapsen huoltajat ovat hänen biologiset vanhempansa.

Suuri kysymys tänä aikana on: jos avioliittoa ei (enää) haluta nähdä instituutiona, jolla olisi mitään tekemistä perheen perustamisen ja vanhemmuuden vastuun ja vanhempien ja lasten välisen suhteen vahvistamisen kanssa, mikä avioliiton tarkoitus nyt sitten on? Eli mihin sitä ylipäätään tarvitaan.

Juuri vanhemmuus on se mikä on pitänyt avioliiton voimissaan ja vahvana, yhteiskunnallisena instituutiona. Vanhemmuuden vuoksi siihen on liitetty arvoja ja ihanteita. Jos avioliitosta erotetaan kokonaan mahdollinen lasten syntymä ja vanhemmuus sekä vanhempien ja lasten välinen suhde, mitä sisältöä siihen jää? Sellaista mikä antaisi syyn edelleen säädellä aikuisten ihmisten välisiä suhteita lailla?

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck

Miten mielestäsi vanhemmuutta oltaisiin erottamassa avioliitosta?

Käyttäjän TarjaKaltiomaa kuva
Tarja Kaltiomaa

Avioliiton perimmäinen tarkoitus on nimenomaan se, että pariskunta yhdessä turvaa jälkikasvunsa.

Avioliitolla on tietenkin tärkeänä yhteiskunnan tukipilarina muitakin tehtäviä, kuten yksityistalouksien ja talouden tukeminen muutenkin.

Mielestäni keskustelussa esiintyy piirteitä, joissa arvioidaan avioliittoa puolustavien ihmisten motiivit väärin. Silloin ei ymmärretä avioliittoinstituution perusteita, syntyä eikä tarkoitusta. Omaa lyhytnäköistä eduntavoittelua näytetään pitävän tärkeämpänä kuin yhteiskuntaa kokonaisuutena tai yhteiskunnan etua.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck

Niinpä, ja koska avioliittolaissa ei säädetä vanhemmuudesta mitään on isyyslakiin kirjattu äidin aviomiehen isyysolettama, jotta avioparin "jälkikasvu" turvattaisiin, ihan bioligisesta isästä riippumatta. Mikä avioperheen jatkuvuuden turvaamisen osalta on mielestäsi heikkenemässä?

Käyttäjän sariweckroth1 kuva
Sari Weckroth

Eikö tuo juuri osoita, että avioliitto ja vanhemmuus liittyvät yhteen? Lähtökohtainen oletus on, että äidin aviomies on myös lapsen biologinen isä. Juuri siksi, jos biologisesta isästä ei olekaan mahdollisesti tietoa, isyysolettama on juuri äidin aviomies. Aviomies-isä. Eikö tässä näy selvä yhteys avioliiton ja vanhemmuuden välillä?

Avioliiton tarkoitus on ollut liittää mies ja nainen yhteen, mielellään ja ihannetapauksessa ennen kuin aletaan tehdä yhteisiä lapsia. Jotta syntyisi ehjiä heteroydinperheitä. Koko avioliittoinstituutio, sen tarkoitus ja siihen liittyvät iihanteet ja arvot perustuvat perinteisille perhearvoille. Juuri niille, joita Aito avioliitto -yhdistys tukee ja ylläpitää.

Mm. Jani Toivola, jonka lapsi syntyi kaverille, jonka kanssa Jani ei ollut parisuhteessa, törmäsi siihen, että Suomessa koko yhteiskuntarakenne on perustettu (Janin sanojen mukaan "puusilmäisesti") heteroydinperheen oletukselle. Aivan. Ja juuri tätä avioliitto on instituutiona tukenut ja ylläpitänyt. Heteroydinperheen ideaalia.

Jos vanhemmuudesta tehdään ilmoitusluontoinen asia, oikeus, jonka kuka tahansa voi saada, ja jos kaikki perheet asetetaan samalle viivalle, ilman ideaaliasemaa tai ihanteita, avioliitolla ei ole enää pohjaa eikä perustaa. Sehän tässä on absurdia ja nurinkurista. On enää vain pelkkä aikuisten välinen tunneside, jota säätelemään ei tarvita lakeja eikä pykäliä.

Avioliitto on ollut tärkeä ja myös arvostettu yhteiskunnallinen instituutio, juuri siksi, että siinä on ollut kyse muustakin kuin aikuisten välisestä tunnepitoisesta suhteesta, joka syttyy ja sammuu helposti, ja johon liittyvät asiat aikuiset ihmiset osaavat hoitaa itsekin. Ja juuri siksi avioliitto on instituutiona säilynyt läpi ihmiskunnan historian. Se oli ennen valtioita, ennen kaupunkeja, ennen kirjoitettua kieltä. Juuri siksi, että siinä on kyse paitsi aikuisten, myös vanhempien ja lasten välisestä suhteesta.
(Täysin riippumatta siitä saavatko tai haluavatko kaikki heteroparit lapsia, sanotaan nyt vielä tämä.)

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #13

En lähde kiistämään argumentointiasi. Tyydyn kiittämään tuesta argumentoinnilleni, että vanhemmuuden kannalta oleellista ei ole biologinen vanhemmuus.

Käyttäjän PiviKopsa kuva
Päivi Kopsa

Max, lempiväittämääsi kommentoisin, että avioliitto on yhdistelmäoikeus; oikeus solmia liitto ja perustaa perhe:
ja siinä se on.

Käyttäjän StefanTallqvist kuva
Stefan H. Tallqvist

Urantia-teksti esittää varsin perusteellisen selvityksen inhimillisten organisaatioitten historiasta ja kehityksettä kautta aikojen. Koska tämän puheenvuoron lukijat ovat tutkijoita, annan joukon lyhyitä näytteitä U-tekstistä alkuperäiskielellä. Näytetekstien tarkempi selvitys löytyy niistä kohdista U-tekstiä, johon on viitattu. Hyvin suuri osa siitä materiaalista jota tutkijamme ovat pohtineet, löytynee myös tästä 1930-luvun monipuolisesta tekstistä!

=
(765.4) 68:2.7 Woman thus early became indispensable to the evolving social scheme, not so much because of the fleeting sex passion as in consequence of food requirement; she was an essential partner in self-maintenance. She was a food provider, a beast of burden, and a companion who would stand great abuse without violent resentment, and in addition to all of these desirable traits, she was an ever-present means of sex gratification.
(765.5) 68:2.8 Almost everything of lasting value in civilization has its roots in the family. The family was the first successful peace group, the man and woman learning how to adjust their antagonisms while at the same time teaching the pursuits of peace to their children.
(765.6) 68:2.9 The function of marriage in evolution is the insurance of race survival, not merely the realization of personal happiness; self-maintenance and self-perpetuation are the real objects of the home. Self-gratification is incidental and not essential except as an incentive insuring sex association. Nature demands survival, but the arts of civilization continue to increase the pleasures of marriage and the satisfactions of family life.
=
(772.1) 69:0.1 EMOTIONALLY, man transcends his animal ancestors in his ability to appreciate humor, art, and religion. Socially, man exhibits his superiority in that he is a toolmaker, a communicator, and an institution builder.
=
1. Basic Human Institutions
(772.4) 69:1.1 All human institutions minister to some social need, past or present, notwithstanding that their overdevelopment unfailingly detracts from the worth-whileness of the individual in that personality is overshadowed and initiative is diminished. Man should control his institutions rather than permit himself to be dominated by these creations of advancing civilization.
=
3. The Specialization of Labor
(773.9) 69:3.1 The divisions of labor in primitive society were determined first by natural, and then by social, circumstances. The early order of specialization in labor was:
(774.1) 69:3.2 1. Specialization based on sex. Woman’s work was derived from the selective presence of the child; women naturally love babies more than men do. Thus woman became the routine worker, while man became the hunter and fighter, engaging in accentuated periods of work and rest.
(774.2) 69:3.3 All down through the ages the taboos have operated to keep woman strictly in her own field. Man has most selfishly chosen the more agreeable work, leaving the routine drudgery to woman. Man has always been ashamed to do woman’s work, but woman has never shown any reluctance to doing man’s work. But strange to record, both men and women have always worked together in building and furnishing the home.
=
(776.8) 69:5.10 _ 7. Sex urge — the desire to buy one or more wives. Man’s first form of trading was woman exchange; it long preceded horse trading. But never did the barter in sex slaves advance society; such traffic was and is a racial disgrace, for at one and the same time it hindered the development of family life and polluted the biologic fitness of superior peoples
=
(780.5) 69:9.2 Primitive communism did not especially level men down, nor did it exalt mediocrity, but it did put a premium on inactivity and idleness, and it did stifle industry and destroy ambition. Communism was indispensable scaffolding in the growth of primitive society, but it gave way to the evolution of a higher social order because it ran counter to four strong human proclivities:
(780.6) 69:9.3 _ 1. The family. Man not only craves to accumulate property; he desires to bequeath his capital goods to his progeny. But in early communal society a man’s capital was either immediately consumed or distributed among the group at his death. There was no inheritance of property — the inheritance tax was one hundred per cent. The later capital-accumulation and property-inheritance mores were a distinct social advance. And this is true notwithstanding the subsequent gross abuses attendant upon the misuse of capital.

(781.1) 69:9.7 In earliest times women were the property of the community, and the mother dominated the family. The early chiefs owned all the land and were proprietors of all the women; marriage required the consent of the tribal ruler. With the passing of communism, women were held individually, and the father gradually assumed domestic control. Thus the home had its beginning, and the prevailing polygamous customs were gradually displaced by monogamy. (Polygamy is the survival of the female-slavery element in marriage. Monogamy is the slave-free ideal of the matchless association of one man and one woman in the exquisite enterprise of home building, offspring rearing, mutual culture, and self-improvement.)

Käyttäjän Luntatupaan kuva
Pertti Väänänen

Symmetristä tasa-arvoa vaativat ideologiat mädättävät vähitellen niin tieteen kuin koko yhteiskunnan!

Käyttäjän MirjaKolehmainen kuva
Mirja Kolehmainen

Sukupuolisensitiivnen kasvatus ja opetus on koulutettua ja opetettua käyttäytymistä. Se ei ole luontaista käyttäytymistä. Jos sitä ei olisi, niin se palautuisi luontaiseen käyttäytymiseen ( Ajatus ei ole itse keksimäni ).

Tämä seuraava kirjoitus on myös todella hyvä.

"Seksuaalisuuteen liittyvät uudet ilmiöt vyöryvät yhteisöihimme, ilman, että kukaan kantaa vastuuta niiden seurauksista. Uusissa seksuaalisuutta koskevissa lakimuutoksissa ja ilmiöissä koekaniineja ovat lapset, nuoret, tunnesairaat ja sisäisesti epävakaat ihmiset."

"Mannerheimin Lastensuojeluliiton lasten ja nuorten puhelimen viime vuoden tilastoissa lähes sata lasta tai nuorta ei osannut määritellä omaa sukupuoltaan. Määrä kasvoi edellisestä vuodesta 457 prosenttia.

Myöskään Opetushallitus ei osaa vastata, kuinka monta sukupuolta ihmisellä on. Mistä tässä oikein on kyse?"

http://www.ristinvoitto.fi/ristin_voitto/muut/haas...

Olli Nurmi

Keinotekoinen sukupuolijaottelu ja sukupuoliroolien pakottaminen ovat myös täysin opittua käytöstä ja valitettavasti aiheuttavat pahaa oloa liian monelle.

"Uusissa seksuaalisuutta koskevissa lakimuutoksissa ja ilmiöissä koekaniineja ovat lapset, nuoret, tunnesairaat ja sisäisesti epävakaat ihmiset."
Tämä on äärimäisen asiatonta ja vihamielistä. Koska te ymmärrätte, että te olette suuri osa ongelmaa?

Käyttäjän PekkaMkinen kuva
Pekka J. Mäkinen
Käyttäjän StefanTallqvist kuva
Stefan H. Tallqvist

”Raamatun ilmoittamaa ihmiskuvaa tukee myös nykyinen biologinen tutkimus. Sen mukaan ihmisellä on 22 kromosomiparia, jotka koostuvat molemmilta vanhemmilta saadusta perimästä. Näiden lisäksi on olemassa 23 sukupuolen määrittävää kromosomiparia, jotka koostuvat äidiltä peritystä Xkromosomista sekä isältä saadusta X- tai Y-kromosomista. Yhdistelmän YX tuloksena syntyy poika ja vaihtoehtoisesti kombinaatio XX tuottaa tyttölapsen.“ URL:
http://www.ristinvoitto.fi/ristin_voitto/muut/haas...
=
Tämä on ok:
”…mukaan ihmisellä on 22 kromosomiparia, jotka koostuvat molemmilta vanhemmilta saadusta perimästä.” (autosomeja)

Muta mutta, häh? ”Näiden lisäksi on olemassa 23 sukupuolen määrittävää kromosomiparia,”
Autosomien lisäksi on olemassa 2 erityppistä kromosomia, joille on annettu merkintä X ja Y.

22+X+Y =24; Siis normaalilla terveellä ihmisellä on 24 erityppistä kromosomia, jos on mies.
22+X= 23; Siis normaalilla terveellä ihmisellä on 23 erityppistä kromosomia, jos on nainen.

Miten tämä voi olla niin vaikeata? Olen selostanut asiaa lukemattomia kertoja.

Timo Lehtonen

Jos lapsi saa alkunsa siten, että hedelmöittyvä nainen tietoisesti hedelmöitetään kolmannen toimesta sellaisen miehen siittiöllä, jonka luovuttajaa hedelmöittyvä nainen ei tiedä/tunne hedelmöittymisen tapahtuessa, niin mielestäni kyseessä on tietoinen ”lapsitehtailu”, jollaista en hyväksy.

Lue aiheesta lisää: Terve nainen ei tarvitse hedelmöityshoitoa!
27.11.2015 Timo Lehtonen
http://timolehtonen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/2073...

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck

Mitä et tuossa hyväksy?
A) nainen ei tunne miestä
B) kolmatta osapuolta
C) näiden yhdistelmää

Miika Niemitalo

Puolimatka ei varmaan huomaa että sama väittämä voidaan kääntää toisinpäin.... ja näin se paljolti onkin. Aito Avioliittolaiset käyttävät biaseja tutkimuksia joita ovat liukuhihnatehtailleet lukuisat "tutkijat" ja "proffessorit"

Käyttäjän PiviKopsa kuva
Päivi Kopsa

Mitä väittämää Miika tarkoitat.
Ja biasit tutkimukset varmaan tarkennat?
Sekä lainausmerkkeihin laitetut tittelit?
Ystävällisesti!

Miika Niemitalo

"Mitä väittämää Miika tarkoitat.
Ja biasit tutkimukset varmaan tarkennat?
Sekä lainausmerkkeihin laitetut tittelit?
Ystävällisesti!"

oikeastaan kaikki tutkimukset joita Aito Avioliitto käyttää valheellisen propagandansa levittämiseen.. useimmat tutkimukset on tehtailtu erillaisten LGBT-vastaisten tahojen tarpeisiin. Aito Avioliiton sivuilta nämä tutkimukset löytyy.

Käyttäjän PiviKopsa kuva
Päivi Kopsa

Jos luit tarkkaan,esim Judith Stacey ja Timothy J. Biblardz eivät ole missään tekemisisssä jos nyt sanotaan konservatiivirintaman tai suomalaisittain aitoavioliitto-porukan kanssa. He sanoutuvat irti
voimakkaista konservatiivisista näkemyksistä, mm. Wardin ja Gallagherin tapaisista hahmoista ja kuten blogin alussa sanottiin kannattavat samesex-liittoja, mutta kertovat totuuden tutkimustodellisuudesta.
.
Näyte siitä, miten vanhemmuuden biologia on heille kiteytynyt:
"Biology matters
Over thirty years of research confirms that children fare best when reared by their two biological parents in a loving low conflict marriage. Children navigate developmental stages more easily, are more solid in their gender identity, perform better academically, have fewer emotional disorders, and become better functioning adults when reared within their natural family.2,3,4,5,6,7,8 This is, in part, because biology contributes to parent-child bonding.9

Käyttäjän JarmoPulkkinen kuva
Jarmo Pulkkinen

Minuutin googlettamisella huomaa taas, että Puolimatkan käyttämät 'tutkijat' ovat uskonnollisvärittyneitä huuhaa-porukkaa. Esimerkiksi tämä Allen: "Tutkimus kärsii samoista metodisista ongelmista mitä esiintyy suurimmissa osassa äärioikeistolaisista samaa sukupuolta koskevista perhetutkimuksista ja kirjoittajalla on homovastainen tausta."
Allenin mukaan homot ovat epävakaita, syntisiä ja perverssejä. MOT
http://equalitymatters.org/blog/201310080003

Käyttäjän PiviKopsa kuva
Päivi Kopsa

Virsi vaikuttaa Jarmo kovin tutulta.
Mutta mikähän säkeistö on menossa?

On se äärioikeistolainen väestönlaskenta kauhea.

Käyttäjän PekkaMkinen kuva
Pekka J. Mäkinen

Jarmo Pulkkisen muistan sekunnissa kovin uskonnonvastaiseksi. Jos siis aikamäärä ratkaisee näissä kysymyksissä eli se miten nopeasti huomaa jonkun olevan väärässä;) Huuhaa-leiman kayttäminen paljastaa lopullisesti sen jos perustelut kuuluvat enemmän tunteisiin kuin asiapitoisuuteen.

Ketään ei saanoa hölmöksi, jos ei itse ole, sanoi eräs lapsi joskus osuvasti.

Jokaisen ihmisen taustalla on joku maailmankatsomus, johon hän uskoo ja johon hän nojaa tulkitessaan asioita. Kun siis väitetään että joku on uskonnollisesti värittynyttä huuhaa-porukkaa, niin se mitä sitten tuodaan tilalle on omaa uskonvaraisesti värittynyttä maailmankatsomusta, joka monien mielestä on juuri sitä huuhaata (propagandaa) josta kirjoittaja muita varoittaa.

Itse pidän Tapio Puolimatkan tavasta käsitellä asioita, sillä ne ovat loogisia ja hän pyrkii asiallisuuteen, eikä hän heitä ilkeitä kommentteja toisinajattelijoista. Nöyryys onkin paras työkalu totuutta etsittäessä.

Käyttäjän TarjaKaltiomaa kuva
Tarja Kaltiomaa

Monilla ihmisillä saattaa olla ajallisuudesta harhainen käsitys. Elämme 2000-vuosituhannen alkua. Numerona ja vuosilukuna 2000 saattaa vaikuttaa suurelta luvulta, kun sitä odotettiin niin hartaasti 1900-luvulla ja kauemminkin.

Avioliitolle on kuitenkin annettu instituutiona vasta muutama vuosikymmen yhteiskunnallisesti hyväksyttynä ja yhteiskunnan kattavana uskollisuuden lupauksena miehen ja naisen välisenä liittona. Siitä on seurannut taloudellinen hyvinvointi, josta nyt nautimme. Lapsilla on parempi turva kasvuunsa kuin koskaan aikaisemmin. Myös naiset ovat voineet paremmin kuin koskaan aiemmin keskittyä lasten hoivaamiseen, samoin lasten isät. Lasten kasvattamisessa kehittyneessä yhteiskunnassa ei ole kysymys vain lapsitehtailusta, vaan on vanhempien ja aikuisten pedagoginen tehtävä ohjata nuorta polvea kohtaamaan yhteiskunta ja omaksumaan tarvittavia taitoja elämäänsä varten. Sitä on tulevaisuuden rakentaminen.

Ihmiskunta on vasta kasvunsa alussa ja sitä ehkä on vaikeata havaita, kun niin sanotusti tuijottaa jotakin mikroskooppia tutkijoina tai mielipidenikkareina.

Käyttäjän PiviKopsa kuva
Päivi Kopsa

Laitanpa tähän loppuun vielä pienen kaneetin siitä, että Jyri Sinkkonen
lainasi juuri Loren Marksia lausunnossaan lakivaliokunnalle!

Toimituksen poiminnat