Tapio Puolimatka

Pitäisikö ikävistä tosiasioista vaieta?

Niilo ja Päivi Räsäsen kirja Avioliitto (Uusi Tie, 2016) on herättänyt paljon kohua. Tästä kirjasta on medioissa laajalti lainattu seuraavaa lausetta: ”On julmaa ja rakkaudetonta, jos homoseksuaalisuuden harjoittamista ei sanota synniksi.” Helsingin Sanomien lainattua tätä lausetta siihen viittasi myös Kotimaan päätoimittaja Mari Teinilä kirja-arviossaan.

Vaikka kirja-arvioissa ei suoraan sanota, mikä kyseisessä lauseessa on ongelmallista, niissä heijastuu vakaumus, että väite on jossakin mielessä poliittisesti epäkorrekti. Mari Teinilän mukaan Räsästen väite on ristiriidassa kristillisen rakkauden kanssa. Hän kirjoittaa: ”Kristitystä lukijasta juuri tämä väite kuulostaa julmalta ja rakkaudettomalta.” Teinilä ei siis sano väitteen olevan totuuden vastainen, mutta pitää sen esittämistä julmana ja rakkauden vastaisena.

Tosien väitteiden esittäminen voi olla julmaa, mutta joskus voi olla julmaa jättää ihminen tietämättömäksi totuuksista, joiden kuuleminen voi olla hänelle tunnetasolla vaikeaa.

Elämäntavan ja ihmisen erottaminen

Räsästen lähtökohtana on, että ihmiset ovat tasavertaisia mutta kaikki elämäntavat eivät ole tasavertaisia. Tämän periaatteen hyväksymme yleisesti muualla paitsi seksuaalielämän alueella. Tupakoijat ja ei-tupakoijat ovat samanarvoisia, mutta tupakointi on elämäntapana terveydelle vahingollisempi.

Nykyään useimmat ihmiset pitäisivät epäeettisenä ja jopa julmana jättää ihmiset tietämättömiksi tupakoinnin vaaroista. Laki vaatii painamaan tupakkiaskeihin tietoa tupakoinnin yleisesti tunnetuista terveyshaitoista, jotta nämä tosiasiat saisivat ihmisen pohtimaan omaa terveydelle vahingollista käyttäytymistään. Olen itse seurannut erään ystävän kamppailua tupakoinnin aiheuttaman keuhkoahtaumataudin kanssa ja sen säätelemää elämää 13 metrin pituisen happiletkun päässä. Ilmeisesti hänelle olisi ollut parempi, jos tupakoinnin terveyshaitat olisi varhain tehty hänelle selväksi.

Miksi samaa logiikkaa ei sitten sovelleta myös seksuaalielämään? Eikö erilaisten seksuaalisten elämäntapojen seurauksista pitäisi voida informoida yhtä avoimesti kuin tupakoinnin haitallisista terveysvaikutuksista?

Tupakoinnin ja seksuaalisuuden välillä on se ero, että seksuaalisuudessa ruumis ja sielu kohtaavat ainutlaatuisella tavalla, koska seksuaalisuhteessa ihminen avautuu toiselle ihmiselle henkilökohtaisella tavalla. Siksi seksuaalisen käyttäytymisen seuraukset eivät rajoitu vain fyysiseen terveyteen.

Ikäviä tosiasioita

Otetaan esimerkiksi miesten välisten seksuaalisuhteiden terveysriskit. Englannin Julkinen Terveys (Public Health England, PHE) raportoi 5.7. 2016, että Englannin seksuaaliterveysklinikoilla vuonna 2015 tehdyistä syfilisdiagnooseista 84 prosenttia ja tippuridiagnooseista 70 prosenttia oli miestenvälistä seksiä harjoittavien miesten (MSM) -ryhmällä. Kuitenkin MSM-ryhmä muodostaa vain yhden prosentin väestöstä.

Paitsi että MSM-seksuaalikulttuurilla näyttäisi olevan fyysistä terveyttä uhkaavia vaikutuksia, sillä saattaa olla myös joitakin mielenterveyden kannalta epäedullisia vaikutuksia. European Journal of Epidemiology julkaisi heinäkuussa 2016 ruotsalaistutkimuksen, jonka mukaan samaa sukupuolta olevilla aviopareilla on Ruotsissa 2.7 kertaa suurempi itsemurhariski kuin heteroseksuaalisilla aviopareilla. http://link.springer.com/article/10.1007/s10654-016-0154-6

Tätä selitetään kolmella eri teorialla: kohonnut itsemurhariski johtuu (a) homoseksuaalisiin pareihin kohdistuvasta syrjinnästä, (b) seksuaalivähemmistöjen parissa on suhteellisesti enemmän ihmisiä, joita on lapsuudessa tai nuoruudessa käytetty seksuaalisesti hyväksi ja nämä traumat heijastuvat mielenterveyden ongelmina, (c) samaa sukupuolta olevien parien seksuaalisuhde jättää olennaisia tunnetarpeita täyttymättä: ihminen tarvitsee läheistä suhdetta vastakkaista sukupuolta olevan henkilön kanssa, koska sukupuolet täydentävät toisiaan.

Avoimen keskustelujen puolustajat

Pitäisikö näistä asioista voida avoimesti keskustella? Professori David Deming (2015) puolustaa avointa keskustelua: ”Se tosiasia, että kaksi kolmasosaa syfilis- ja AIDS-tapauksista on yhden prosentin suuruisella väestönosuudella, kertoo selvästi, ettei homoseksuaalisuus ole vaaraton valinta.” Deming jatkaa: ”Ulkokultaisuus häiritsee minua. Monet innokkaista homoagendan kannattajista tuomitsevat pakollisten rokotusten vastustajat. He muistuttavat meitä, että rokotukset palvelevat yhteistä hyvää vähentämällä sairauksia. Mutta he eivät hyväksy sitä, että homoseksin harjoittamisen väheneminen tuottaa saman tuloksen.” Tieteen vastustajat tuomitaan, mutta seksuaalista käyttäytymistä koskevat lääketieteen tulokset jätetään huomiotta. ”Meille kerrotaan jatkuvasti aseväkivallan, tupakanpolton ja lihavuuden kustannuksista. Mitkä ovat homoseksuaalisuuden kustannukset? Kuinka paljon maksaa hoitaa syfilistä, AIDSia ja koko joukkoa muita sairauksia? Minkä hinnan joudumme maksamaan siitä, että syfilis, joka oli lähes voitettu, on nyt päässyt uudestaan leviämään?”

Yhdysvalloissa nuoret saavat 25 % kaikista seksuaalitaudeista. 13−19 -vuotiaiden poikien AIDS- ja syfilistapaukset, jotka ovat lähteneet hälyttävään kasvuun, ovat lähes 90 prosenttisesti mies-poikasuhteista. Pitäisikö nuorille kertoa seksuaaliopetuksessa, että jos he päättävät elää miesten välisissä seksuaalisuhteissa, heillä on 44 kertaa suurempi todennäköisyys saada AIDS kuin jos he elävät heteroseksuaalisessa avioliitossa?

Yhdysvaltalainen kirjailija Larry Kramer (2005) vastustaa kuuluisassa puheessaan vaikenemisen kulttuuria ja nostaa rohkeasti esille kysymyksiä, jotka ovat hänelle itselleen kipeitä. Häntä ihmetyttää, että hänen on vaikea saada edes lääkäreitään keskustelemaan näistä asioista avoimesti.

”Kävin äskettäin läpi päiväkirjaani pahimman [AIDS] epidemiakauden ajalta. Näin päivä toisensa jälkeen merkintöjä taas yhden ystävän kuolemasta. Listasin kaikki, joiden kanssa olin maannut. Niitä oli pari sataa. Oliko minun spermani se, joka tappoi heidät, joka teki tempun? En enää pysty itse välttämään tätä kysymystä. Oletko koskaan miettinyt, montako ihmistä olet tappanut? Tiedän murhanneeni joitakin heistä. Minä vain tiedän. Tiedäthän, miten joskus tietää asioita? Minä tiedän. Useita satoja vuosien kuluessa, minun on täytynyt murhata joku heistä, istuttaen häneen alkuperäisen siemenen. Olen sanonut tämän useille lääkäreille. Useimmiten he kieltäytyvät keskustelemasta asiasta, vaikka he olisivat homoseksuaaleja. Useimmat lääkärit eivät halua keskustella seksistä tai siitä, mitä teemme tai teimme. (En ole vieläkään kuullut, mikä on yleinen käsitys esimerkiksi suuseksin todellisista vaaroista.) He tekeytyvät sokeiksi. Vain Jumala tietää, mitä he ajattelevat meitä tutkiessaan, erityisesti jos he eivät ole homoseksuaaleja. Yksi lääkäri vastasi minulle ja sanoi, että tangoon tarvitaan kaksi tanssijaa, joten sinä et voi ottaa vastuuta yksin. Mutta joissakin tapauksissa ei ole helppoa vastata näin kevyesti. Se ihana poika, joka ei tiennyt mitään ja joka ihaili minua. Olin ensimmäinen ihminen, joka nai häntä. Luulen, että murhasin hänet. Vanha poikaystävä, joka ei halunnut maata kanssani, ja jonka sain sen tekemään. Mies, jonka annoin naida itseäni, koska yritin tehdä silloisen poikaystäväni, nykyisen rakastajani, mustasukkaiseksi. Tiedän muuten, että se toinen tartutti minut. Tiedäthän, miten joskus tietää asioita? Tiedän, että hän tartutti minut. Siitä syystä yritin murhata itseni.” (Kramer 2005.)

Kramer toteaa: ”Toivon, että voisimme ymmärtää ja ottaa jonkun verran vastuuta siitä tosiasiasta, että 30 vuoden ajan olemme murhanneet toisiamme helposti ja luontevasti ja että syvällä sisimmässämme me tiesimme, mitä olemme tekemässä.”

Kramerin kannanotto kertoo siitä, että seksuaalisella käyttäytymisellä on myös moraalinen ulottuvuus juuri seksuaalisuhteen henkilökohtaisen luonteen takia: seksuaalisuhde perustuu luottamukseen eikä tätä luottamusta tulisi käyttää niin, että se vahingoittaa toista ihmistä. Muussa tapauksessa ihminen joutuu kamppailemaan omantuntonsa kanssa.

Kramer näyttäisi katuvan suhdetta poikaan, joka ihaili häntä: ”Se ihana poika, joka ei tiennyt mitään ja joka ihaili minua. Olin ensimmäinen ihminen, joka nai häntä. Luulen, että murhasin hänet.”

Vaatisiko Mari Teinilän kristillinen rakkaus tuon pojan jättämistä tietämättömyytensä valtaan? Olisiko julmaa Räsästen tavoin opettaa hänelle kristillistä avioliittokäsitystä? Voisiko rakkaus vaatia viestimään myös ikäviä tosiasioita?

Kirjallisuus:

Deming, David (2015) “The Gay Agenda and the Real World”, American Thinker, December 19, 2015.

Kramer, Larry (2005) The Tragecy of Today’s Gays. New York: Jerry P. Tarcher/Penguin.

Räsänen, Niilo ja Päivi (2016) Avioliitto. Helsinki: Uusi Tie.

http://www.nettikirjakauppa.com/avioliitto-mista-on-kysymys.html

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

9Suosittele

9 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (32 kommenttia)

Käyttäjän TaruElkama kuva
Taru Elkama

Voi teidän kanssanne. Uskonnottomana ei vähäänkään voisi kiinnostaa muiden ihmisten seksuaalielämä. Mitäs sorkkimista mulla niihin asioihin on? Toisten tosiasiat kun eivät ole toisten tosiasioita.
Onneksi nykyään, ainakaan länsimaissa AIDS ei ole sama kuin kuolemantuomio enää. Jukufliut sehän voi tarttua heterosuhteissakin.

Käyttäjän danielantti kuva
Daniel Leppäjärvi

Vaikka olenkin monesta asiasta Tarun kanssa eri mieltä, olen tässä asiassa täysin samaa mieltä hänen kanssa. Saisi jokainen jättää toisten seksielämän omaan rauhaansa niin ehkä voisimme keskittyä tärkeisiin asioihin.

Käyttäjän petrikivenheimo kuva
Petri Kivenheimo

Tämänkertaiseen blogitekstiinsä liittyviksi puheenaiheiksi prof. Puolimatka oli valinnut seuraavat: Julkinen keskustelu / Seksuaalikulttuuri / Vapaa tiedonvälitys, ja nähdäkseni ne vastaavatkin hyvin tekstin sisältöä.

Kommentissaan Taru Elkama oli nähdäkseni sivuuttanut ensimmäisen ja kolmannen aiheen täysin ja muuttanut keskimmäistäkin puheenaihetta niin, että "seksuaalikulttuurista" oli hänen tekstissään tullutkin "muiden ihmisten seksuaalielämä". Tämä ei kuitenkaan mielestäni asiallisesti ottaen sovi luonnehtimaan Puolimatkan kirjoitusta, joten toivoisinkin TE:n itsensä tai vaikkapa jonkun hänen repliikkinsä lukuisista suosittelijoista selvittävän, miten tuollainen luonnehdinta ehkä voisi heidän mielestään liittyä itse blogitekstin sisältöön.

Toinen vaikeasti avautuva yksityiskohta Elkaman tekstissä liittyy hänen esiin ottamaansa uskonnottomuusteemaan: "Uskonnottomana ei vähäänkään voisi kiinnostaa muiden ihmisten seksuaalielämä." Uskonnottomuuskäsitehän on nähdäkseni jokseenkin epäselvä paitsi 'rekisteröityihin uskonnollisiin yhdyskuntiin kuulumattomuuden' eli 'väestörekisterissä kirjoilla olemisen' merkityksessä. "Väestörekisterissä kirjoilla olevana ei vähäänkään voisi kiinnostaa muiden ihmisten seksuaalielämä" ei kuitenkaan vaikuta kovinkaan ilmeiseltä tosiolta, joten tämäkin ajatus olisi mielestäni selventämisen tarpeessa.

TE: "Onneksi nykyään, ainakaan länsimaissa AIDS ei ole sama kuin kuolemantuomio enää. Jukufliut sehän voi tarttua heterosuhteissakin." − Niinpä, mutta tämä ei ole mikään vasta-argumentti Puolimatkan tekstiin. Kysymyshän on ensinnäkin siitä, että parhaan käytettävissä olevan tiedon mukaan eri seksuaalisissa alakulttuureissa vallitsevat toimintamallit ovat yhtä kaikki niin erilaisia, että sukupuolitautitartunnat ovat hyvin selvästi painottuneet tiettyihin alakulttuureihin. Toiseksi kysymys on siitä, pitäisikö tämä tieto eri seksuaalisten alakulttuurien erilaisista riskiprofiileista avoimesti saattaa tulevaisuuden vaihtoehtojaan punnitsevien nuorten saataville. Vai pitäisikö ikävistä tosiasioista sitten tosiaankin vaieta − ja jos pitäisi, niin miksi pitäisi?

Käyttäjän pekkaroponen1 kuva
Pekka Roponen

Jopas on puuta heinää taas...professorimiehen luulisi osaavan perehtyä sukupuolitautien epidemiologiaan Suomessa, ennen kuin aloittaa julistuksen homoseksuaalisuuden tappavata vaikutuksesta. Turvallisintahan toki on aina olla naimatta ketään, sitä ei voi kukaan kiistää.

Käyttäjän jiihooantikainen kuva
Juho Antikainen

Turvallisinta varmaankin olisi olla naimatta, mutta aina ei voi kieltäytyäkään...

Käyttäjän TuomoGren kuva
Tuomo Gren

Valistavaa tietoa. Haluaisin kuitenkin kuulla enemmän keksimästäsi ilmalevitteisestä ebolasta. Ja siitä onko tälläisten kehitteleminen parempaa vai huonompaa elämäntapaa. Vai pitääkö tästä ikävästä tosiasiasta vaieta?

Käyttäjän mark01toivonen kuva
Markku Toivonen

On aina oikein ja asiallista valistaa ihmisiä turvaseksistä ja siitä, että jokainen on ensisijaisesti seksisuhteissa vastuussa itsestään. Suojaudu ja suojaa. Oli sitten kyse hetero- tai homoseksistä. THL, terveydenhuollon ammattilaiset ja tavalliset kadun kulkijat valistavat kuitenkin paljon fiksummin kuin professorimme.

Puolimatka seksuaalivalistaa, koska Aito avioliitto -aloite on huomenna lähetekeskustelussa. Taustalla on tietenkin ajattelu, että tarkoitus pyhittää keinot.

Mitähän kaikkea nämä vielä keksivätkään?

Käyttäjän topira kuva
Topi Rantakivi

Olipahan paksua kirjoitusta! Tarkoituksellako valikoit hömppätutkimuksia. Homokaasustakin kohkaistiin ennen ja se alunperin oli fiktiota ja huumoria, sain aikanaan siitä hyvät naurut.

Käyttäjän JuhoPalmroos kuva
Juho Eeva

Aina löytyy näköjään joku kristillinen syy, miksi lähimmäinen voi painua hiiteen ja vetää vulvan päähänsä.

Käyttäjän TuomoKokko kuva
Tuomo Kokko

"... kertoo selvästi, ettei homoseksuaalisuus ole vaaraton valinta."

- Valinta? Milloin tuo valinta on tehty, ja kuka sen on tehnyt? Eivätkö seksuaalisuuden muodot kehity aivan toisin kuin tietoisen valitsemisen tuloksina?

Tilastopakettina blogiteksti on mitä mielenkiintoisin. Tosin trollaava jäkättäväistö on heti valmiina kuittaamaan, etteivät kaikki homot sairastu sukupuolitauteihin, joten eipäs yleistetä, senkin bloggari!

Käyttäjän pekkaroponen1 kuva
Pekka Roponen

Suomessa ja jenkeissä epidemiologinen tilanne on kovin erilainen...

Käyttäjän JuhoPalmroos kuva
Juho Eeva

Telaketju-uskovaisten piirissä on yleistä uskomus, että homoja ei oikeasti ole olemassa. Ei ole homoja, vain ihmisiä jotka homoilevat, eli tekevät syntiä. Eiväthän he oikeasti halua, muttakun Pelsepuupi Sielunvihollinen pakottaa heidät.

Tämän logiikan (sanan erittäin laveassa merkityksessä) valossa homoseksuaalisuus (eli uskovalle itse seksiakti) ei olekaan vaaraton valinta. Toki sukupuolitauteja on molemmilla sukupuolilla ja kortonki sujahtaa Johnsonin päälle yhtälailla huolimatta siitä mihin sitä ollaan tökkäämässä, mutta ei anneta faktojen pilata hyvää homofobiaa.

Käyttäjän pekkaroponen1 kuva
Pekka Roponen

Onko muuten telaketju-uskovaisten enkeli telakeiju?

Käyttäjän ManuKorkman kuva
Manu Korkman Vastaus kommenttiin #13
Kalle Erkkilä

Tähän väliin baptistipappi Steven Andersonin kanta homoliittoihin: Raamattu ei erityisesti kiellä homoliittoja ja hänen puolestaan homot voidaan vihkiä avioliittoon - juuri ennen kivittämistä.

Osuvasti sanottu.

Käyttäjän opehuone kuva
Esa Mäkinen

Kun pitkäaikainen kansanedustaja ja ministeri, eturivin naispoliitikko, vaikkakin pienestä puolueesta, julkaisee kirjan ja kustantaja on joku marginaalinen uskonnollinen pikkupaja, niin se kyllä kertoo ihan riittävästi jo kirjan sanoman yleisestä uskottavuudesta.

Täyspäisellä uskonnollisellakin sanomalla hän olisi varmasti saanut ison kustantajan taakseen. Mutta ei, pitää saada homojankata marginaalissa. Elämä on valintoja.

Käyttäjän petrikivenheimo kuva
Petri Kivenheimo

(a) Tietoteoreettisesti on iso munaus arvioida käsityskantoja niiden perusteluihin tutustumatta, vaikkapa pelkästään kulloinkin käsiteltävän kirjan julkaisseen kustantamon liikevaihdon perusteella. Tällaisen arviointitavan kestämättömyys (sen naiivi auktoriteettiuskoisuus, jonka mukaan isoa rahaa tahkoavat kustantamot olisivat aina oikean tiedon asialla ja pienkustantamot vastaavasti pielessä) on niin ilmeinen, että on vaikea käsittää, miksi kukaan haluaa esittää sellaista varsinkaan julkisesti.

(b) Kristinuskon kannalta taas on erikseen huomattava, että Jeesuksen selvän opetuksen mukaan nimenomaan enemmistö on väärällä tiellä ja päätyy kadotukseen: "Menkää sisään ahtaasta portista. Monet menevät avarasta portista ja laveaa tietä, mutta se vie kadotukseen. Miten ahdas onkaan se portti ja kapea se tie, joka vie elämään, ja vain harvat löytävät sen!" (http://www.evl.fi/raamattu/1992/Matt.7.html#o26)

(c) Yhtä mieltä voinemme sentään olla ainakin siitä, että elämä on valintoja.

Käyttäjän reijokallinen kuva
Reijo Kallinen

Herra hyvästi hallitkoon! Ei kai tämä rohvessoori luennoi tuollaista oppitunneillaan? Voi opiskelijaparkoja.

Käyttäjän topira kuva
Topi Rantakivi

Rohveessori on onneksi eläkkeellä ja saa pilata mainettaan mielin määrin. Yliopistokin jo irtisanoutui kaikista huuhaaproffansa kirjoituksista.

Lähetekeskustelu näiden AA-natsien aloitteesta on tarkoituksella masinoitu. Oli pakko sanoa pahasti. Ennen vanhaan mustien ja vajaa-älyisten kalloja mittailtiin harpilla ja väitetty koon osoittavan älykkyyttä. Sen jälkeen ne oli rasistisia tutkimuksia.

Käyttäjän Jukka Konttinen kuva
Jukka Konttinen

Kaikkihan tämä menee samaan konkurssiin, marginalisoi uskontoa ja uskovaisia.

Risto Laine

Tulee vielä sekin aika kun näistä asoista saa keskustella avoimesti. Mites se menikään:
"On hyvä että asioista keskustellaan"

Käyttäjän JarmoPulkkinen kuva
Jarmo Pulkkinen

Eikö näiden uskonnollisten sepustusten paikka ole Vapaavuoro-osiossa?

Käyttäjän jiihooantikainen kuva
Juho Antikainen

Ei mielellään.

Vapaavuorossa keskustellaan rennosti vapaa-ajan harrastuksista ja vaikka uskonnollisuus onkin usein lukupiiriin verrannollista harrastetta, niin siitä puuttuu se rentous...

Käyttäjän TenkaIssakainen kuva
Tenka Issakainen

"Miksi samaa logiikkaa ei sitten sovelleta myös seksuaalielämään? Eikö erilaisten seksuaalisten elämäntapojen seurauksista pitäisi voida informoida yhtä avoimesti kuin tupakoinnin haitallisista terveysvaikutuksista?"

Vertaus on oikein osuva.

Seksuaaliterveyden edistäminen varoittamalla ylimalkaan miesten välisestä seksistä (naisten välinen seksihän on heteroseksiä riskittömämpää) on kuitenkin vähän sama kuin jos kampanjoisi keuhkosyöpää vastaan luennoimalla, että pienten esineiden pitäminen suussa vaarantaa terveytesi.

Olisi oikein paikallaan valistaa niin koululaisia kuin muutakin kansaa esimerkiksi fistaamisen ja anaaliyhdynnän riskeistä (sukupuoleen katsomatta) ja vastaavasti toki myös kertoa, millaisessa seksissä mitkään infektiot eivät voi tarttua.

Kumma kyllä ne tahot, jotka paheksuvat homoutta terveydellisiinkin tekijöihin vedoten, paheksuvat usein myös tällaista hyödyllistä valistusta.

Ristiriitaista.

Käyttäjän petteripietikainen kuva
Petteri Pietikäinen

Ei tosiasioista pidä vaieta. Mutta niihin kun tarttuu... sitten tartutaankin mieheen eikä asiaan.

Käyttäjän topira kuva
Topi Rantakivi

@23. Ohjaudutaan kädellä siihen madolliseen ja kovaan Sauvaan, joka kas vain, yhdistyy mieheen tai naiseen taikka kumpaiseen. Ohjaisitko joystickin tai sen sisääntyönnöillä itsesi tutkimuksiin? Amstradin käsivälineellä oli herkullisen verenpunainen tikku ohjattavana. Oli varmaan rikollista haureutta? *sarcasm*

Käyttäjän Luntatupaan kuva
Pertti Väänänen

Professori Puolimatkan ilmeisesti paras kirjoitus täällä Uuden Suomen Puheenvuorossa.

On todella ilo saada lukea täällä Puheenvuorossa asiallista informaatiota Puolimatkan kirjoituksista.

Käyttäjän JarmoHalttu kuva
Jarmo Halttu

Eiköhän tämä satujen kerronta ala olla jo henkitoreissaan. Ala-arvoista syrjintää ja homofobiaa. Ihan sitä itseään siis.

Käyttäjän JuhaMakkonen1 kuva
Juha Makkonen

"Se tosiasia, että kaksi kolmasosaa syfilis- ja AIDS-tapauksista on yhden prosentin suuruisella väestönosuudella, kertoo selvästi, ettei homoseksuaalisuus ole vaaraton valinta
.....................

Muistaakos herra rohvessori koska ja missä hän itse valitsi tulevansa heteroksi ;)

Kerro vähän minkälainen valintaprosessi se oli, siitähän voisi olla suurta apua nuorille kun he päättävät mitä sukupuolta alkavat hässimään.

Odotan vastausta mitä suurimmalla mielenkiinnolla :)

Käyttäjän PekkaMkinen kuva
Pekka J. Mäkinen

Tapiolla taas fantastisen hyvä kirjoitus, joka osoittaa miten puolueellista on median käsittely tästä homoaiheesta, jonka valtavat ongelmat media jättää kokonaan käsittelemättä. Lääketiede otetaan avuksi esim. tupakoinnnin vastustamisessa, koska tupakointi aiheutta syöpää, mutta kun homoseksuaalisuus aiheuttaa yhtä vakavia sairauksia, niistä ei kerrota mitään, eikä varoiteta ihmisiä. Homojen oma Ranneliike-sivusto toteaa rehellisesti että Hiv on edelleen homojen kansantauti. Media sensijaan on siitä ihan hiljaa.

Juha Makkonen. Kyllä homous voi olla myös valinta. Esim lesboutta esiintyy naisvankiloissa normaalia enemmän. Se on siellä vapaaehtoinen valinta paremman puutteessa.

Todettakoon kuitenkin että homot ihmisinä ovat yhtä arvokkaita kuin kaikki muutkin, mutta heidän poikkeava taipumuksensa ei ole normaalia ihmisellä, määrällisestikään. Se ei ole synnynnäistä, vaikka taipumusta homouteen voisikin olla. Taustalla on monia muitakin tekijöitä. Homouden syntyyn vaikuttaa myös olosuhteet ja elämänkokemukset. Esim. isäsuhteen ongelmat ovat tyypillisiä homouden taustalla. Hiljattain eräs tv-dokumentti kertoi homojen eheytysterapiaa antaneen miehen todenneen että hän on hoitanut yli tuhatta homoa ja yhdenkään homomiehen taustalla ei ole ollut normaalia saati kunnioittavaa isäsuhdetta.
Jari Sillanpää kertoi omista isäsuhteen ongelmistaan iltasanomissa 13-14.8. 2016. Kuten myös Jani Toivola aiemmin. Teuvo Loman taas kertoi julkisesti tulleensa pikkupoikana raiskatuksi. En usko että tämä yhteys on vain sattumaa.

Samoin tämä yhteiskunnallinen homouden kritiikitön esiintuominen myös lisää homoutta, josta on jo viitteitä Väestöliiton uudessa tutkimuksessa, jossa naiset ovat alkaneet kiinnostumaan enemmän naisista. Samoin Englannista ja Amerikassa uudehkojen tutkimusten mukaan n. 50 % nuorista (!) ei enää pidä itseään täysin heteroseksuaalisina. Mitä muuta tämä on kuin tämän homomyönteisen ja sitä ihannoivan kulttuurin tuotetta. Ts. aivopesun tuotetta. Kuitenkin homoudesta on ihmisille monenlaista haittaa, mutta meidän aikamme ei halua tästä kuulla mitään, vaan media tuo homoutta esiin ikäänkuin se olisi täysin harmiton ja luonnollinen ominaisuus. Jo pelkästään omien lasten saaminen on päivänselvä ongelma homoille. Vippaskonsteilla ei asiaa korjata. Samoin homo- ja lesboliitot eivät kestä yhtä hyvin kuin heteroliitot. Tästäkin on sekä Hesarin että Aamulehden teettämät tutkimukset. Myös parisuhdeväkivaltaa on kaksi kertaa enemmän homo- ja lesboliitoissa. Tästä kertoi meille meidän poliisi-TV muutama vuosi sitten.

Lisäksi homoudesta voidaan päästä - enemmän kuin väitetään - myös eroon, mutta näistäkin muuttuneista media on täysin hiljaa. Myönteisen ja rohkean poikkeuksen teki maallinen Me naiset-lehti kertoessaan Amadeus Oilingin muutoksesta homosta heteroksi. Mutta esim. kirjailija Salme Blomster on todennut että hänen ystäviinsä kuuluu parikin lesboudesta eroon päässyttä jotka ovat tarjonneet tarinaansa lehdistölle, mutta niitä ei ole haluttu julkaista. Meillä on siis eräälainen homopakko vallalla, ja kaikki kritiikki halutaan vaientaa.

Homoilla ei ole mitään hätää meidän yhteiskunnassamme ja heille piti alunperinkin riittää rekisteröinti. Ihmettelenkin miksi homojen pitää valloittaa koko yhteiskunta, niiltäkin osin joiden arvoihin ei homous sovi. Suvaitsevaisuudella ratsastavat homot eivät kuitenkaan itse näytä suvaitsevan toisinajattelijoita. Sorretusta on hyvää vauhtia tulossa sortaja, ja ihmiset pakotetaan väkisin hyväksymään poikkeavuus normaaliksi ominaisuudeksi, vaikka tämä kysymys jakaa kansaa kahteen yhtäsuureen leiriin.

Käyttäjän topira kuva
Topi Rantakivi

@28. Hyvää sarkasmia, paljon paskaa toit esille ja niistä muistuikin homokaasun totena miettiminen.

Käyttäjän petrikivenheimo kuva
Petri Kivenheimo

Ote blogitekstin alusta:

Niilo ja Päivi Räsäsen kirja Avioliitto (Uusi Tie, 2016) on herättänyt paljon kohua. Tästä kirjasta on medioissa laajalti lainattu seuraavaa lausetta: ”On julmaa ja rakkaudetonta, jos homoseksuaalisuuden harjoittamista ei sanota synniksi.” Helsingin Sanomien lainattua tätä lausetta siihen viittasi myös Kotimaan päätoimittaja Mari Teinilä kirja-arviossaan.

Vaikka kirja-arvioissa ei suoraan sanota, mikä kyseisessä lauseessa on ongelmallista, niissä heijastuu vakaumus, että väite on jossakin mielessä poliittisesti epäkorrekti. Mari Teinilän mukaan Räsästen väite on ristiriidassa kristillisen rakkauden kanssa. Hän kirjoittaa: ”Kristitystä lukijasta juuri tämä väite kuulostaa julmalta ja rakkaudettomalta.” Teinilä ei siis sano väitteen olevan totuuden vastainen, mutta pitää sen esittämistä julmana ja rakkauden vastaisena.

− Viime kädessä tässä näyttäisi olevan vastakkain yhtäältä klassisen kristinuskon ja toisaalta jälkikristillisen ajattelutavan mukainen näkemys kristillisen rakkauden varsinaisesta olemuksesta. Tämän eroavaisuuden tiedostaminen avaa ymmärryksen tajuamaan muunkin kirkkoon ja kristinuskoon liittyvän kissanhännänvedon ominaisluonteen, joten asiaan on nähdäkseni syytä kiinnittää huomiota:

Räsästenkin edustaman klassisen kristinuskon mukaan jokaisen ihmisen osana on kerran kuolla ja sitten joutua tuomiolle (http://www.evl.fi/raamattu/1992/Hepr.9.html#o15), jolloin hän päätyy joko iankaikkiseen rangaistukseen tai iankaikkiseen elämään (http://www.evl.fi/raamattu/1992/Matt.25.html#o131). Kukaan homoseksuaalisuuden harjoittaja ja/tai tämän elämäntavan hyväksyjä ei voi välttää iankaikkista rangaistusta (http://www.evl.fi/raamattu/1992/Room.1.html#o4). Puolenvaihto tämän elämän aikana on kuitenkin mahdollista (http://www.evl.fi/raamattu/1992/Hes.18.html#o23), mutta tämä mahdollisuus on avoinna vain niille, joille pelastuksen tiestä on kerrottu (http://www.evl.fi/raamattu/1992/Room.10.html#o23). Näin ollen väärän tien kulkijan varoittamatta jättäminen johtaa hänen joutumiseensa viimeisenä päivänä iankaikkiseen rangaistukseen (http://www.evl.fi/raamattu/1992/Hes.33.html#o45), ja juuri tästä syystä hänen varoittamatta jättämisensä on julmaa ja rakkaudetonta.

Mari Teinilän sanoittaman jälkikristillisen ajattelutavan mukaan uskonnot sen sijaan ovat pelkkää ihmisten kielipeliä (puhetta, jolla on merkitystä ihmisten kokemismaailmassa mutta ei vastinetta objektiivisessa todellisuudessa) ja kristinusko on vain yksi uskonto siinä missä muutkin. Tähän kun sitten liittää vielä sellaisen "mielialaetiikan", jonka mukaan armeliasta ja rakkaudellista on puhua ja tehdä sellaista, josta toiselle tulee edes hetkeksi hyvä mieli, kun taas julmaa ja rakkaudetonta on vastaavasti sellainen toiminta, josta toiselle tulee ainakin hetkeksi paha mieli, niin Teinilän tekstin sisältö onkin jo lähes selitetty.

On kuitenkin lisättävä vielä yksi olennainen seikka: samoin kuin jälkikristillinen ajattelutapa harjoittajineen on klassisen kristinuskon ja sen mukaisen kirkollisuuden ulkopuolella, myös klassinen kristinusko harjoittajineen on jälkikristillisen ajattelutavan ja sen mukaisen kirkollisuuden ulkopuolella − juuri siksihän päätoimittaja Teinilä esittikin tekstinsä edustavan, ei vain omaansa vaan nimenomaan Räsästen kirjan "kristityn lukijan" näkemystä. Tällä tavoin hän linjasi jälkikristillisestä näkemyksestä johdetun ajattelutavan ulkopuolelle sijoittuvan ajattelun "kristittyjen suhtautumistavan" ulkopuoliseksi ajatteluksi.

Toimituksen poiminnat