Lapsen oikeudet ja demokratian tulevaisuus
Filosofi J. Sakari Hankamäki esitti kiinnostavan ajatuksen lapsen oikeuksista eräässä Uuden Suomen keskustelukommentissaan.
”Omasta mielestäni lapselle on hyväksi, että hänellä on kumpaakin sukupuolta oleva vanhempi, että hän saa vähintäänkin tietää omat biologiset vanhempansa (hedelmöityshoitotapauksissa) ja että yhteiskunta ei edistä biologisten jälkeläissuhteiden katkaisemista. Tämä voidaan perustella sekä lapsen että vanhemman oikeudella ja myöskin edulla.” (Vahvennus lisätty)
Hän jatkaa: ”Tästä syystä en kannattanut sen enempää adoptiolain kuin hedelmöityshuoltolainkaan muotoilua (2007 ja 2009). En myöskään kannata vireillä olevaa äitiyslakia, joka polkee lasten oikeuksia ja miesten kulkusia katkaisemalla ensi töikseen lapsen suhteen biologiseen isäänsä. On kurjaa, mikäli elämän pitää alkaa tuolla tavalla. Kuinka onnellinen on se pihalla yksinään leikkivä pikku Pekka, kun hänellä on lopultakin kaksi ”oikeaa äitiä”?”
Hän päättää kommenttinsa: ”Myös Seta toiminta on ollut viime vuosina niin idioottimaista, että vähemmistöön kuluminen alkaa hävettää jo pelkästään myötähäpeään liittyvistä syistä.”
(En onnistunut enää löytämään J. Sakari Hankamäen kommenttia Uuden Suomen sivuilta, mutta se on luettavissa osoitteesta
https://kotisivukone.fi/app/www/tapiopuolimatka.kotisivukone.com/sakari-…
Löysin lopulta myös jutun, jonka kommenttiosiosta J. Sakari Hankamäen kommentti löytyy
http://artojaaskelainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/225119-skandaali-varapu…
Seksuaalivähemmistön näkökulma
Hankamäki kirjoittaa tässä henkilönä, joka itse kuuluu seksuaalivähemmistöön ja pystyy siten arvioimaan asiaa omakohtaisen kokemuksensa valossa seksuaalivähemmistön näkökulmasta. ”Kolmenkymmenen vuoden aika seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen piirissä on opettanut minulle havaintojeni kautta …”, hän kirjoittaa. Lisäksi Hankamäki kirjoittaa tässä filosofina, joka pystyy koulutuksensa ja lahjakkuutensa pohjalta arvioimaan asiaa moraalisten ja juridisten oikeuksien näkökulmasta.
Hankamäki on siis analyysinsa pohjalta sitä mieltä, että lasten oikeudet tulisi asettaa aikuisten oikeuksien edelle. Hän pitää lasten biologisten siteiden katkaisemista lasten oikeuksien polkemisena. Hän pitää lasten oikeuksien ensisijaisuudesta kiinni senkin jälkeen kun hän on kolmenkymmenen vuoden pituisen omakohtaisen kokemuksensa pohjalta tietoinen sukupuolivähemmistöjen näkökulmasta, tarpeista ja oikeuksista.
Miksi sitten yhteiskuntamme on lisääntyvässä määrin säätämässä lakeja, jotka polkevat lapsen oikeuksia? Ja miksi näitä lakeja puolustellaan seksuaalivähemmistöjen oikeuksilla, vaikka seksuaalivähemmistön edustaja tässä oman kokemuksensa ja analyysinsa pohjalta vastustaa näitä lakeja ja katsoo, että lapsen oikeudet tulisi asettaa aikuisen oikeuksien edelle?
Lasten vai aikuisten oikeudet?
Olemmeko yhteiskuntana unohtamassa yhden perustavista eettisistä periaatteista, jonka mukaan kaikkein haavoittuvimpien ihmisten oikeuksien turvaaminen tulisi asettaa ensisijaiseksi?
Lasten voidaan perustellusti sanoa kuuluvan kaikkein haavoittuvimpien ihmisten joukkoon. ”Homoseksuaalitkin ovat haavoittuva ryhmä”, kuten kanadalaisen McGill-Queen’s yliopiston professori Margaret Somerville (2007: 195) toteaa, “mutta aikuisina heidän oikeusvaateensa jäävät toiseksi suhteessa lasten tarpeisiin ja oikeuksiin. Sitä paitsi, puolustaessamme lasten oikeuksia toimimme kaikkien lasten edun mukaisesti, osoittautuipa heidän seksuaalinen suuntautumisensa myöhemmin heteroseksuaaliseksi tai homoseksuaaliseksi. Näin puolustamme kaikkien kansalaisten oikeuksia, koska yhdessä vaiheessa me kaikki olemme lapsia.”
Monet homoseksuaaleista ovat herkkiä ihmisiä, jotka ovat saaneet kärsiä paljon syrjintää ja kaltoin kohtelua (ks. esim. Korhonen & Östman 2014). Homoseksuaaleja kohtaan tehtyjä vääryyksiä ei kuitenkaan voida hyvittää syyllistymällä uuteen ja vielä pahempaan vääryyteen: poistamalla lainsäädännöstä lapsen ihmisoikeus tuntea biologiset vanhempansa ja kasvaa heidän hoidossaan. On tuskin perusteltua riskeerata yhteiskuntamme kaikkein hauraimpien ja haavoittuvimpien jäsenten hyvinvointia voidaksemme laajentaa aikuisten valinnanvapautta.
Setan rottapalkinto ja lasten oikeudet
Hankamäki näyttäisi pitävän Setan toimintaa ongelmallisena lasten oikeuksien näkökulmasta. ”Myös Seta toiminta on ollut viime vuosina niin idioottimaista, että vähemmistöön kuuluminen alkaa hävettää jo pelkästään myötähäpeään liittyvistä syistä.” Mikä sitten on Seta kanta lapsen oikeuksiin?
Seksuaalisen tasa-arvon yhdistys (Seta) antaa vuosittain kunniarotta-antipalkinnon jollekin sellaiselle taholle, jonka se kokee loukkaavan omien päämääriensä toteuttamista. Seta on toistuvasti antanut rottapalkinnon ihmisille, jotka puolustavat lapsen oikeutta isään ja äitiin.
Seta antoi vuonna 2006 kunniarotta-antipalkinnon Tampereen yliopiston lastenpsykiatrian professorille Tuula Tammiselle. Perusteluissaan Seta toteaa, että Tammisen mukaan ”isättömät lapset ovat lähtökohdiltaan poikkeavia ja että hedelmöityshoitoja ei tästä syystä tulisi antaa naispareille ja itsellisille naisille. Setan perustelujen mukaan Tamminen on käyttänyt arvostettua asemaansa väärin ja tieteen eettisten sääntöjen vastaisesti ohittanut ne lukuisat tutkimukset, joiden mukaan lapsen hyvinvoinnin ja kehityksen kannalta oleellista on perhesuhteiden vakaus, ei vanhempien lukumäärä tai sukupuoli.”
Setan mukaan on siis kiellettyä puhua lukuisten tutkimusten paljastamista lapsen isättömyyden aiheuttamista ongelmista, koska on olemassa tutkimuksia, joiden mukaan myös perheen vakaus on tärkeää lapselle.
Setan mielestä on kiellettyä ajatella, että lapsi tarvitsisi sekä vakaan kodin että sellaisen kodin, jossa hänellä on isä ja äiti. Seta haluaa ummistaa silmänsä niiltä tutkimuksilta, joiden mukaan juuri äidin ja isän ja lapsen kolmoissidokseen perustuva perhe on perhemuodoista kaikkein vakain. (Ks. esim. Schumm 2016)
Tamminen on kansainvälisesti arvostettu tutkija, joka on asiantuntemuksensa pohjalta tuonut esille sen, että isän panos lapsen kasvatukseen on lapsen hyvinvoinnin kannalta tärkeä. Tätä näkemystä tukee massiivinen tieteellinen todistusaineisto, minkä voi todentaa esimerkiksi Rutgersin yliopiston sosiologian professorin David Popenoen tutkimusyhteenvedosta: Elämä ilman isää: Pakottavaa uutta todistusaineistoa siitä, että isyys ja avioliitto ovat välttämättömiä lapsen ja yhteiskunnan hyvinvoinnille. (Harvard University Press 2002).
Jos Tamminen ei toisi esille tutkimuksen paljastamia tosiasioita lapsen hyvinvoinnin edellytyksistä, hän toimisi eettisesti kyseenalaisella tavalla lapsia kohtaan. Miksi keskustelu lapsen hyvinvoinnin edellytyksistä halutaan vaientaa ja psykiatrian asiantuntijan perusteltu näkemys asiasta halutaan asettaa eettisesti kielteiseen valoon?
Minulle antamansa rottapalkinnon perusteluissa Seta toteaa: ”Niin sanottujen perinteisten perhearvojen puolesta puhuessaan Puolimatka tuo usein esiin lasten hyvinvoinnin, vaikka hänen näkemyksiään ovat vastustaneet useat kasvatustieteen asiantuntijat.”
Lapsen hyvinvointia ei siis saisi puolustaa, jos jotkut Setan näkemyksiin sopivat asiantuntijat puolustavat vastakkaista näkemystä?
Totuuden löytymisen kannalta on olennaista, että eri näkemykset saavat kilpailla tieteen kentällä, koska totuus voittaa avoimessa keskustelussa.
Uhka avoimelle keskustelulle?
Miksi sitten Seta turvautuu totalitaristisille liikkeille ominaiseen pyrkimykseen eläimellistää vastustajiaan? Onko tarkoituksena estää avoin keskustelu kuvaamalla vastustajat häpäisevien ja leimaavien mielikuvien avulla? Pyrkiikö Seta rajoittamaan keskustelua, koska pyrkimys asettaa aikuisten oikeudet lasten oikeuksien edelle loukkaa niin selvästi moraalin perusperiaatteita?
Demokratia perustuu vakaumukselle, että kaikkien kansalaisten näkemys on otettava huomioon yhteisiä asioita hoidettaessa, koska ihmisarvo on ehdoton ja luontainen pelkästään ihmisyyden perusteella. Viime vuosisadan maallistuneissa diktatuureissa toteutetut ihmisoikeuksien loukkaukset tulivat mahdollisiksi, koska tämä usko ehdottomaan ihmisarvoon pystyttiin valtiojohtoisen propagandan avulla juurittamaan pois. Eläimellistäviä mielikuvia käytettiin apuna pyrittäessä riistämään uhreilta ihmisyys.
Kommunismi puolusti vastustajiensa ihmisoikeuksien loukkauksia kuvaamalla heidät eläinten tasolle vajonneiksi tuholaisiksi. Alain Brossat toteaa, että toisinajattelijoiden puhdistuksiin ”liittyy sortotoimissa niin puheissa kuin teoissakin erottamattomasti tämä ’toisen’ eläimellistäminen, kuviteltujen ja todellisten vihollisten alentaminen eläinkunnan tasolle.” (Brossat; sit. Kommunismin musta kirja s. 830.)
Lenin nimitteli valtaan päästyään vihollisiaan ”kiusallisiksi hyönteisiksi”, ”täiksi”, ”skorpioneiksi” ja ”vampyyreiksi”. Stalinin näytösoikeudenkäynneissä käytettiin yhtenä propaganda-aseena eläimellistävien herjausten kohdistamista syytettyihin. Tästä antaa kuvan syyttäjä Vyšinskin kielenkäyttö: ”Nyt on tehtävä vaarattomiksi nämä valehtelijat, nämä ilveilijät, nämä surkeat kääpiöt, nämä rakit, nämä piskit − − Juuri niin, alas tämä eläimellinen kataluus! ” (Kommunismin musta kirja s. 831.)
Lopuksi vielä yksi kysymys:
Onko yhteiskuntamme lapsen oikeuksia polkiessaan viemässä pohjaa demokratian perusarvoilta kuten heikompien puolustamiselta ja kehittymässä totalitaristiseen suuntaan?
Lähteet
Courtois, Stéphane & Wert, Nicolas & Panné, Jean-Louis & Paczkowki, Andrzej & Bartosek, Karel & Margolin, Jean-Louis (2001) Kommunismin musta kirja: Rikokset, terrori, sorto. Suom. Kaarina Turtia, Matti Brotherus, Heikki Eskelinen. Helsinki: WSOY.
Korhonen, Johanna & Östman, Jeanette (toim.) Kaikella rakkaudella. Sanoja seksuaalisuudesta ja sukupuolesta. Helsinki: Into-kustannus.
Popenoe, David (2002) Life without Father: Compelling New Evidence That Fatherhood and Marriage Are Indispensable for the Good of Children and Society. Cambridge, Mass.: Harvard University Press.
Schumm, Walter (2016) A Review and Critique of Research on Same-Sex Parenting and Adoption. Psychological Reports 0(0) 1–120
http://prx.sagepub.com/content/early/2016/09/08/0033294116665594.full.pd…
http://seta.fi/jarjesto/huomionosoitukset/
http://seta.fi/asiallisen-tiedon-omena-finlaysonille/
Tätä vaan jatketaan päivästä toiseen. Eli jos tälle tielle lähdetään niin otetaan sitten yksinhuoltajilta lapset pois ja leskiltä. Jos kerran lapsi tarvitsee molempia sukupuolia vanhemmikseen! Tokihan nämä samat tahot olivat susiparien kimpussa 70 luvulla ja eronneiden myös. Nyt kohteena on sitten homot, kun itse syyllistyvät eroihin ja vihkimättä asumiseen. Pelkäävät varmaankin, että pian itse haluavat liittoon saman sukupuolen kanssa kun ollaan näin vauhkona vai mikä tässä ihan oikeasti maksaa?
Ilmoita asiaton viesti
Kai minutkin olisi sitten aikoinaan pitänyt riistää pois leskiäidiltäni isäni kuoltua. Olenhan ollut varmasti jotenkin poikkeava lapsi vaikkei siltä silloin tuntunutkaan, luulin olleeni ihan samanlainen ihminen kuin kaikki muutkin. Mutta kai se on asiantuntijoita nyt uskottava.
Ilmoita asiaton viesti
Mielipiteiden kirjo on olemassa sateenkaarikansan keskuudessakin vaikkapa tasa-arvokysymyksistä, aivan kuten on tasa-arvokysymyksistä mies- ja naisporukoissa.
Aa-yhdistys on tähän saakka nostanut esille esimerkkeinä ja mannekiineina miesparin Dolce ja Gabbana Italiasta. Onhan se hyvä, että vihdoin on löytynyt suomalainenkin, tosin Hankamäki ainakin aiemmin on kirjoituksissaan iloinnut avioliittolain muutoksesta eikä näytä vastustavan adoptiota. Hankamäki on oman tiensä mielenkiintoinen kulkija. Ehkä hän tulee valaisemaan ajatteluaan meille lisää ja korjaamaan mahdollisia väärinkäsityksiä.
Vähemmistöissäkin on vähemmistönsä – yllättävää? Kansalaiskeskustelulle on hyväksi, että kaikki näkemykset tuodaan esille.
Kunniarotan jakaminen on yhtä eläimellistävää kuin kunniakirjan jakaminen on esineellistävää. Se on selvää, että toisen saaminen on verrattomasti mukavampaa kuin toisen.
Linkit Hankamäen kommentteihin ketjussa, jossa aiheena oli siis skandaali lakivaliokunnassa. Kommenteista löytyy monta muutakin aspektia, jotka ovat Puolimatkan alustuksen kehyksessä mielenkiintoisia.
http://artojaaskelainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/2…
http://artojaaskelainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/2…
Ilmoita asiaton viesti
Kaikissa ihmisryhmissä on erilaisia mielipiteitä. On myös paljon uskovia, jotka hyväksyvät sukupuolineutraalin avioliittolain.
Hankamäki muuten aloittaa kommenttinsa näin: ”En kannata sen enempää Puolimatkan kuin varsinkaan Biaudet’n tapoja toimia.”
Ilmoita asiaton viesti
Allekirjoitan professori Somervillen ajatuksen vain osin: vaikka lasten oikeuksien ja aseman parantaminen tukee heitä heidän kehityksessään, kuuluivat he sitten vähemmistöön tai toiseen, ei sitä voida rinnastaa kokonaisen väestöryhmän etujen ja oikeuksien parantamiseen, vaikka tämän ryhmän kaikki jäsenet ovat jossakin kohtaa elämässään olleet (tai ovat edelleen) lapsia. Olisi varsin huvittavaa sanoa, että ”hallitus pyrkii parantamaan työttömien asemaa yhteiskunnassa parantamalla lapsien asemaa ja etuuksia, sillä kaikki työttömät ovat jossakin vaiheessa olleet lapsia”. Vielä huvittavampaa on tarkastella Somervillen ajatusta nyky-Suomen kontekstissa, jossa Aito avioliitto -yhdistys pyrkii sitten mielestäni heikentämään seksuaali- ja sukupuolivähemmistöön kuuluville tai niihin tulevaisuudessa itsensä identifioiville lapsille annettavaa tukea boikotoimalla uutta tasa-arvo-opetusopasta.
Jotta voitaisiin saada hieman valoa siihen, miksi ”isättömien” lasten jonkinasteisen ”poikkeavuuden” väittäminen on hieman kuohuttavaa, tulee meidän tarkastella sitä, että millaisilla tutkimuksilla näitä väitteitä perustellaan. Suurin osa näistä tutkimuksista (tai kaikki niistä tutkimuksista joita minä olen lukenut) päätyy toteamaan (tai ei välttämättä edes huomioi) isättömyyden sosioekonomisia vaikutuksia – yksinhuoltajat eivät välttämättä voi aina yhtä hyvin taloudellisesti kuin perheet, joissa on kaksi vanhempaa. Voidaanko tällöin tehdä johtopäätöksiä siitä, millainen tilanne olisi, kun perheessä on kaksi samaa sukupuolta olevaa vanhempaa yhden yksinhuoltajana toimivan vanhemman sijasta?
Lisäksi, kuten tekstissäsikin todettiin, seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen edustajat ovat kokeneet ja osin kokevat edelleen paljon kurjuutta ja syrjintää heidän suuntautumisensa ja identiteettinsä vuoksi. Miltä sen voisi sitten kuvitella tuntuvan, kun joku sanoo, että tämä henkilö ei voi kasvattaa kumppaninsa kanssa ”normaalia” lasta hänen oman identiteettinsä tai suuntautumisensa vuoksi? Eipä varmaan kovin kivalta, ja se varmasti selittääkin siitä syntyvää tunnereaktiota.
Ilmoita asiaton viesti
Kaikki huvittavauus on Tuomas kaukana siitä vaiheesta kun uudesta lainsäädännöstä alkaa tulla konkretiaa, niin kuin Ontariossa nyt vuoden 2005 voimaan tulleen spn-lain jälkeen ollaan vaiheessa jolloin poistetaan lapsen oikeuksien rippeet identiteettiinsä ja juuriinsa:
.
” Genderless Marriage was legalised in Canada in 2005. Soon, babies born in Ontario will no longer be able to look at their Birth Certificate as a statement of biological fact, but rather a record of the adults ‘hanging around’ at the time that they were born.
Ontario’s government is about to remove the terms “mother” and “father” from provincial laws, while also raising the number of legal parents to four.
Bill 28 doesn’t require any record of biological parents, leaving children with no right to know which combination of the adults around them they are biologically related to.
http://australianmarriage.org/mother-father-redund…
Ilmoita asiaton viesti
Suomen perinteisessä järjestelmässähän lapsen isäksi merkittiin kirkonkirjoihin automaattisesti äidin aviomies, jos sellainen oli, riippumatta siitä, kuka biologinen isä oli.
Ilmoita asiaton viesti
Aito avioliitto yhdistys on miehen ja naisen avioliiton puolesta ja lastenoikeuksien puolesta lähtökohtaisesti isään ja äitiin. Se on puoluepoliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton yhdistys. Se ei säännöissään ja toiminnassaan syrji ketään ihmistä ja mitään ihmisryhmää. Sen säännöt ja toiminta on tässäkin suhteessa ehdottomasti tasa-arvoa, ihmisoikeuksia ja yhdenvertaisuutta kunniottavaa ja noudattavaa.
Tämän tähden myös yhdistys toiminnassaan odottaa ja edellyttää muilta yhteisöiltä ja järjestöiltä itseään kohtaan yhdenvertaisuus lain mukaista kohtelua:
”Suomessa kaikilla on oikeus yhdenvertaiseen kohteluun
Syrjintä on kielletty useissa kansallisissa laeissamme. Suomessa oleskelevilla on perusoikeutena yhdenvertainen kohtelu. Perustuslailla turvatut perusoikeudet kuuluvat kaikille Suomessa oleville ihmisille. Rikoslaissa syrjintä on säädetty rangaistavaksi teoksi.
Yhdenvertaisuuslain mukaan ketään ei saa syrjiä iän, etnisen tai kansallisen alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden, sukupuolisen suuntautumisen tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Laki ulottuu sekä viranomaisten, elinkeinoharjoittajien ja työnantajien toimintaan.
Tästä kommentistani ei vähimmässäkään määrin voi vetää sitä johtopäätöstä, että prof. Tapio Puolimatka edustaisi asiantuntijana ja lausunnoissaan vain Aito avioliitto ry:tä, hän edustaa koko yhteiskuntaamme kasvautustieteilijänä, tutkijana ja alansa yhtenä asiantuntijana.
Ilmoita asiaton viesti
AA ei tosiaan juridisella tasolla (de jure) syrji ateisteja. Käytäntö eroaa toki usein, maan tapa ja käytänteet (de facto) ovat sosiologisesti ja yleisesti aivan oma lukunsa. Tapio Puolimatka toisaalta osallistui omakätisesti totalitaristiseen syrjintäkampanjaan Pianka -casessa.
Ilmoita asiaton viesti
Ei käytännössä syrjivä ja vihaava AA-yhdistys ihan yksipuolisella julistuksella noin vaan muuksi muutu. Sanat yhdenvertaisuus ja tasa-arvo ja ihmisoikeudet eivät ole diibadaabaa, jota voi noin vain suoltaa yhtään niitä tosissaan tarkoittamatta. On tökeröä yrittää kompromettoida niitä koristeeksi ääriuskonnolliselle viha-agendalle.
Yhdenvertaisuuslaki ei muuten koske ollenkaan sitä, miten aatteellisiin yhdistyksiin suhtaudutaan. Eikä erimielisyyden osoitus ja toisten ajatusten ja tavoitteiden kyseenalaistaminen, kärjekäskään, ole mitään syrjintää.
AAn epäilemättä yhdessä sovittu somestrategia, jota tässä nyt viime viikosta saakka on tuutattu joka väliin on yksinkertaisesti vain hassua. Some täytetään vuorotellen kulttuurisota-julistuksella, kommunismikortin heiluttelulla ja uhriutumisella
Ilmoita asiaton viesti
”Pelkäävät varmaankin, että pian itse haluavat liittoon saman sukupuolen kanssa kun ollaan näin vauhkona vai mikä tässä ihan oikeasti maksaa?” (Jarmo Halttu) Menossa on hyvin syvälle luotaava muutos yhteiskunnassa. Sen seuraukset/hedelmät nähdään vasta tulevaisuudessa.
Ilmoita asiaton viesti
”Menossa on hyvin syvälle luotaava muutos yhteiskunnassa. Sen seuraukset/hedelmät nähdään vasta tulevaisuudessa.”
Joo, eikä edes ihan lähitulevaisuudessa. Päätellen siitä ettei Alankomaissa ole tapahtunut mitään ihmeempää mullistusta viimeisen 15 vuoden aikana jolloin avioliittolaki on ollut voimassa. Aika moni asia taitaa olla sikäläisessä yhteiskunnassa mukavasti.
Ilmoita asiaton viesti
Minä olen asunut 20 vuotta maassa, jossa on toistakymmentä vuotta ollut sukupuolineutraali avioliittolaki. Demokratia toimii, ja perheet, perhesiteet, lapset, vanhemmuus ja isovanhemmuus ovat yhtä arvostettuja kuin ennen avioliittolain muutostakin. Omien lasteni harrastusten kautta olen tutustunut lukuisiin lapsiin ja lapsiperheisiin, eikä avioliittolaki ole minkäänlainen puheen- saati kauhistelun aihe. Tämän muuten mainitsin Susanna Koivulan taannoisessa keskustelussa, mutta Koivula ei julkaissut kommenttiani.
Lisätään nyt tähän vielä, että vaimon floristikurssia vetävä mies (tiedän, kuulostaa stereotyyppiseltä) meni mieskumppaninsa kanssa naimisiin ja kurssilaiset, lähes kaikki perheenäitejä, rustasivat nätin kortin ja onnittelivat häntä täydestä sydämestään.
Että näin minun asuinmaassani, jossa on sukupuolineutraali avioliittolaki. Ja pian myös Suomessa. Aitoavioliittolaiset ja fundikset kauhistelkoot rauhassa. Ollaan me muut iloisia tulevasta lakimuutoksesta.
Ilmoita asiaton viesti
Voisinpa sanoa sinullekkin Tenka, että niin kuin kauneus on katsojan silmässä, niin on ideologian aiheuttama rajoittuneisuuskin aktivistin verkkokalvolla toivoton este nähdä asenteidensa takaa inhimillistä todellisuutta sen yhdessä kipeimmistä muodoista.
Ilmoita asiaton viesti
En ole mikään ideologi enkä aktivisti, pikemminkin passivisti. Vakaumukseltani olen ortodoksikristitty, siihenkö viittaat kun puhut rajoittuneisuudestani?
Ilmoita asiaton viesti
Komppaan Tenka pohjois-karjalaisia juuriasi, (ainakin sukunimestä ja kirkkokunnastasi päätellen.) Mutta Tenka, kun omaat noin kunnioitettavat lähtökohdat, oletko sitä mieltä, että ihan kaikille ei kuitenkaan välttämättä ole suotava sitä oikeutta, että on tukevasti sukunsa ja sen historian päällä seisomassa maailman tuulissa. Vaan, että se rakkaus riittää ja lapsi voidaan sijoittaa ilman sen kummempia mutinoita noiden juuristojen ulkopuolelle, irtileikattuna ja avuttomana.
Ilmoita asiaton viesti
Yhdeltäkään ei oteta mitään pois. Muutamille vain annetaan elämä. Tosin koko asia ei muutu suuntaan eikä toiseen avioliittolailla. Isyyslakia muuttamalla saattaisi muutama lapsi lisää saada tietää oikean biologisen isänsä. Avioliiton ulkopuolella syntyneillehän tuo onkin jo paremmin varmistettu.
Ilmoita asiaton viesti
Hannu, taitaa tämä sinun kommenttisi koskea vain ja ainoastaan uskossaan seonneita homofobisia ihmisiä. Eli että kestävätkö he sen, että homot ovatkin ihan normaaleja lapsiaan rakastavia ihmisiä, eivätkä mitään mitä he oikeasti kuvittelevat ja ennenkaikkea pelkäävät. Mitä he sitten pelkäävät onkin mielenkiintoista? Pelkäävätkö he kuitenkaan homoja ja niiden oikeutta olla normaaleja ihmisiä, joita ei voi pilkata ja moittia kuten tässäkin on kysymys. Ja jos näin on, niin mikä siinä homoudessa on niin pelottavaa ja kauheaa? Mikä on se perimmäinen ajuri suureen homovihaan jota Aa kerholaisest tuntevat? Mielenkiinoista .
Ilmoita asiaton viesti
”Lapsen hyvinvointia ei siis saisi puolustaa, jos jotkut Setan näkemyksiin sopivat asiantuntijat puolustavat vastakkaista näkemystä?”
Niin keitähän nämä sopivat asiantuntijat ovat?
https://www.unicef.fi/tiedotus/uutisarkisto/2014/l…
http://www.mll.fi/?x34302=23096389
Onko niin, että Puolimatka kokee puolustavansa lasten hyvinvointia samalla kun jokainen suomalainen lasten hyvinvoinnin parissa töitä tekevä järjestö on väärässä?
”Onko yhteiskuntamme lapsen oikeuksia polkiessaan viemässä pohjaa demokratian perusarvoilta kuten heikompien puolustamiselta ja kehittymässä totalitaristiseen suuntaan?”
Selkeä ei kaikkeen tuohon.
Ilmoita asiaton viesti
Jäikö Jussi kuulematta, etteivät lastensuojelujärjestöjen lausumat ole
auktoriteetiltään yhtäänkummempia kuin tämän sivun kommentoinnit. Yhtä ainoata lähdeviitettä vailla olevat A-neloset ovat m i e l i p i t e i t ä!
Ilmoita asiaton viesti
Ensiksi jos avioliitto ei olisi luonnollinen instituutio, se olisi luonnon vastainen. Se että avioliitto on luonnollinen instituutio sisältää seuraavat tosiasiat: Kaksi vastakkaista sukupuolta on kihlautumisen eli avioliitto lupauksen antamisen jälkeen avioliittoon vihkimisessä luvanneet ja sitoutuneet eliniäkseen toisilleen aviopuolisoiksi, luvaten rakastaa toisiaan kuolemaan asti, myötä ja vastoikäymisessä. Tämä on luonnollinen, ei luonnoton asia.
Toiseksi avioliitto vain miehen ja naisen välisenä on luonnollinen: biologisista ja toisiaan täydentävistä ominaisuuksista johtuen, mistä lapsen siittäminen ja synnyttäminen, kasvattaminen ja hoitaminen ei ole kaikkein vähäisempiä luonnonoikeudellisia ja luonnollisia vain miehen ja naisen välityksellä mahdollistuvia asioita.
Kolmanneksi avioliitto on myös luonnollinen, johon ei koskaan kuulu eikä siinä ole mitään yliluonnollista ominaisuutta, vaan on perin juurin luonnollinen. Riitit ja uskomukset, joita joissain
kulttureissa tai uskonnollisissa menoissa on liitetty avioliitoon tai sen solmimiseen, ovat vain uskomuksista, avioliiton ulkopuolelta tulleita riittejä jne.Tämä ei taas muuta avioliiton olemusta tai määritelmää eikä kuulu siihen, vaan empiiriseen subjektiiviseen kokemusmaailmaan.
Vaikka avioerot ja ja adoptiot heikentävät lasten mahdollisuutta tuntea biologiset vanhempansa, se ei merkitse sitä, että lainsäädännöllä, tahallisesti pyritään tekemään normaalitilaksi ja tilanteeksi, ideaaliksi tilaksi, lapselle elää tuntematta omaa biologista isäänsä tai äitiään. Avioeroja ja adoptioita tulee aina olemaan, siinä kokonaan muusta kysymys.
Terve sukupuoli-identiteetti on yleisesti, pojan tunteminen itsensä pojaksi ja sen hyväksyminen ja tytön tunteminen itsensä tytöksi ja sen hyväksyminen: hyvän itsetunnon ja sukupuolensa rikkauden ja erilaisuuden kanssa eläminen vuorovaikutuksessa vastakkaiseen sukupuoleen. Tätä vahvistaa se, että tytöllä on äidin malli vuorovaikutuksessa isään. Ja pojalla on isän malli vuorovaikutuksessa äitiin.
Ilmoita asiaton viesti
Elias, kerro mitkä muut lajit solmivat ”luonnollisia” avioliittoja?
Edelleen voisit kertoa mitä teemme niille yksinhuoltajille ja eronneille sekä leskille? Joilla ei ole miestä perheessä siis? Pitäisikö heidän lapset adoptoida sitten tosi uskovaisille? Eli ihmisille jotka uskovat muutamaan kirjoitukseen tuhansien vuosien takaa?
Ilmoita asiaton viesti
Jarmo Halttu, puhumme nyt vain ihmislajista nisäkkäinä puhuessamme avioliitosta. Haluat johtaa keskustelun pois itse asiasta.
Avioliitto on lapsikeskeinen, ei aikuiskeskeinen instituutio
Se tosiasia, että avioliitto yhteiskunnallisena instituutiona on olennaiselta ytimeltään
lapsikeskeinen, on ratkaisevaa. Monissa avioliittoa koskevissa keskusteluissa meillä on
taipumusta lähestyä asiaa aikuiskeskeisestä näkökulmasta.
Avioliitolla ei kuitenkaan ole erityisasemaa aikuisten vuoksi. Sillä on erityisasema lasten
vuoksi. Avioliittossa ilman muuta on kyse myös kahden ihmisen välisestä rakkaudesta,
mutta rakkautta voi esiintyä monissa ihmissuhteissa, ja se voi olla luonteeltaan
seksuaalista tai ei-seksuaalista.
Näillä suhteilla ei ole erityisasemaa, mikä osoittaa, että yksin rakkaus ei ole pääasiallinen
tekijä sille, miksi avioliitolla on instituutiona erityisasema. Lapset ovat avioliiton
erityisaseman pääasiallinen syy.
Tähän voidaan asianmukaisesti huomauttaa, että kaikilla aviopareillahan ei ole lapsia.
Tämä ei kuitenkaan kavenna avioliiton syvintä olemusta instituutiona, niin kuin ei sekään,
että jotkut henkilöt päättävät mennä naimisiin puhtaasti mukavuussyistä, eivätkä
rakkaudesta.
Joka tapauksessa tärkeämpää, kuin se että joillakin aviopareilla ei ole lapsia, on se, että
kaikilla lapsilla on äiti ja isä. Tämä on luonnossa vallitseva perustava tosiasia siitäkin
huolimatta, että isä olisi pelkkä spermanluovuttaja ja äiti munasolun luovuttaja.
Myös meidän tulee ymmärtää ero yksittäisten avioliittojen ja toisaalta avioliitoksi
kutsumamme lapsikeskeisen instituution välillä. Lasten hyvinvointi on instituution
kannalta päälimmäinen näkökohta siitäkin huolimatta, että yksittäisiin avioliittoihin ei
tulisi lasta
Ilmoita asiaton viesti
”Avioliitto on lapsikeskeinen, ei aikuiskeskeinen instituutio” Hmm. Lapsetkos siinä sanoo että tahdon? Enempää ei tarvinne noin ala-arvoista kirjoittelua kommentoida. Pelastit päiväni! Smile 🙂
Ilmoita asiaton viesti
Avioliitto on lapsikeskeinen, ei aikuiskeskeinen instituutio sen syvimmässä tarkoituksellisuudessaan yhteiskunnan perus-soluna. Lapsettomuus avioliitossa ei muuta sitä ideaalia tarkoitusta.
Myös meidän tulee ymmärtää ero yksittäisten avioliittojen ja toisaalta avioliitoksi
kutsumamme lapsikeskeisen instituution välillä. Lasten hyvinvointi on instituution
kannalta päälimmäinen näkökohta siitäkin huolimatta, että yksittäisiin avioliittoihin ei
tulisi lasta.
Ilmoita asiaton viesti
Edelleen Elias kysyn sinulta, että lapsiko tai syntymätön lapsiko tässä tämän avioliiton solmii omaksi turvakseen? Etkö ymmärrä, että lapsen etu on se, että hänellä on hyvät vanhemmat tai vaikka vain yksi vanhempi. Ei se että hänellä on 2 eri sukupuolista vanhempaa ja sinun ideaalissa sellaista, jotka uskovat satuihin?
Ilmoita asiaton viesti
Jarmo: nyt ei ole satuihin uskomisesta kysymys. Ei siitä mihin sinä tai minä uskomme tai olemme uskomatta. Tiedät varsin hyvin myös sen, ettei lapset nykyisin voimassa olevassa avioliittolaissa solmi avioliittoa, eikä kommenttini missää kohden viittaa tai anna ymmärtää sitä, kuten tahdot sarkastisesti antaa ymmärtää kysymällä siitä ja johtaa keskustelua sivuraiteelle.
Kysymykseen vastaukseni on tässä:
Sukupuolineutraali avioliittolaki toteutuessaan, ei siis vain viesti, vaan lähtöhohtaisesti toteuttaa, että lapsi ei välttämättä tarvitse isää ja äitiä.
Todellisuus on että jokaisella lapsella on ollut syntyessään tai ainakin sikiämisen hetkellä äiti ja isä. On ollut vaikka olisi saanut alkunsa keinohedelmöityksessä, ja kehittynyt vuokrakohdussa tai olisi adoptoitu.
Jokaisella ihmisellä on syntyessään ollut isä ja äiti, vaikka lapsen ei koskaan annettaisi heitä tuntea tai saisi heitä tuntea. Kun spn-laki lähtökohtaisesti tekee lapsesta isättömmän tai äidittömän se on eettisesti väärin. Se että luonnottomasta tehdään normaali, hyväksyttävä, tavoiteltava ja ihailtava asia.
Ilmoita asiaton viesti
”Sukupuolineutraali avioliittolaki toteutuessaan, ei siis vain viesti, vaan lähtöhohtaisesti toteuttaa, että lapsi ei välttämättä tarvitse isää ja äitiä. Se taas ei vaan määritä avioliiton olemusta ja tarkoitusta sukupuolettomaksi, vaan on pään avaus, myös Puolimatkan blogissaan esiin tuomiin ilmiöihin.” Missä kohden siinä laissa kerrotaan, että lapsi ei tarvitse isää ja äitiä? Eiköhön lapsen etu ole saada hyvä vanhempi tai vanhemmat ja millä perusteella voit väittää, että se että haarojen välissä olevat eripariset sukupuolielimet turvaavat lapsen hyvinvoinnin? Ei millään.
Ja mitä tulee näihin satuihin, Aa kerholaiset, mukaan lukien Puolimatka ovat vahvasti uskossaan. Kysyn sinulta oletko sinä? Vastaan jo itse että olet. Muutoin tämä Aa valhe ei sinuun voisi vaikuttaa vai olenko väärässä?
Ilmoita asiaton viesti
Jarmo Halttu:
Maailman valtioita oikeudellisesti sitova ja maailman laajimmin ratifioitu ihmisoikeussopimus eli vuonna 1989 hyväksytty YK:n Yleissopimus lapsen oikeuksista lausuu yksiselitteisen selvästi, että jokaisella lapsella on normatiivisen lähtökohtaisesti sitova ihmisoikeus biologiseen isäänsä ja äitiinsä. Tämä tosiasia käy ilmi sopimuksen artikloista 3, 7, 8 ja 9.
Artiklassa 3 todetaan, että kaikessa julkisessa lapsia koskevassa päätöksenteossa ja siten etenkin lainsäädännössä, ”on ensisijaisesti otettava huomioon lapsen etu”. Tämän edun mukaista on, kuten artikla 7 kohdassa 1 lausuu:
”Lapsi on rekisteröitävä heti syntymänsä jälkeen, ja hänellä on syntymästään lähtien oikeus nimeen ja kansalaisuuteen sekä mikäli mahdollista, oikeus tuntea vanhempansa ja olla heidän hoidettavanaan.”
Artikla 8 lausuu kohdassa 1: ”Sopimusvaltiot sitoutuvat kunnioittamaan lapsen oikeutta säilyttää…sukulaissuhteensa…” ja artikla 9 kohdassa 3: ”Sopimusvaltiot kunnioittavat…lapsen oikeutta ylläpitää henkilökohtaisia suhteita ja suoria yhteyksiä kumpaankin vanhempaansa…”
Näiden artikloiden pohjalta on selvää, että normatiivisen lähtökohtaisesti lapsen luovuttamattoman ja ihmisoikeudellisen edun mukaista on, että lapsen oikeus (a) tuntea biologinen alkuperänsä ja säilyttää biologiset sukulaissuhteensa, (b) olla biologisten vanhempiensa hoidettavana ja (c) olla yhteydessä ”kumpaankin” vanhempaansa toteutuvat.
Koska artikla 7 liittää vanhemmuus-käsitteen lapsen syntymän asiayhteyteen, on selvää, että vanhemmilla viitataan tässä nimenomaan biologisiin vanhempiin, isään ja äitiin, ja tällöin artiklan 8 mainitsemat sukulaissuhteet määrittyvät myös biologisen syntymän pohjalta. Tämä on selvää, koska artikla 9 puhuu eksplisiittisesti ”kummastakin” vanhemmasta edellyttäen täten, että vanhempia on aina kaksi. Tämä edellytys ja sen mukainen vanhempien lukumäärä puolestaan ilmaisee, että tekstin kirjoittajat tarkoittavat isää ja äitiä, biologisia vanhempia.
”Kummastakin” vanhemmasta puhuminen on mielekästä vain tästä näkökulmasta. Jokaisella lapsella on isä ja äiti, ja lapsen oikeuksien yleissopimuksen mukaan lapsen lähtökohtainen ihmisoikeus on saada tuntea biologinen isänsä ja äitinsä ja saada olla heidän hoidettavanaan. Tämä on, yleismaailmallisen sitovasti, lapsen etu.
Ilmoita asiaton viesti
Tuo on hieno sopimus. Oliko sinulla joku ajatus miten YK:n lapsen oikeuksien sopimus (LOS) liittyy avioliittolakiin? Käsittääkseni LOS ei määrittele mitenkään vanhempien avioliittoa. Mitkä avioliittolain pykälät ovat mielestäsi ristiriidassa mainitsemiesi LOS:n pykälien kanssa?
Ilmoita asiaton viesti
Max Stenbäck:
”Se, että Yleissopimus todella tarkoittaa tekstissään käyttämällä ”vanhempi”-sanalla lähtökohtaisesti lapsen kahta biologista vanhempaa eli miestä ja naista, isää ja äitiä, ja edellyttää yleismaailmallisen normatiiviseksi kahden vastakkaisen sukupuolen olemassaolon ja alleviivaa lapsen ja hänen vanhempiensa biologisen sukulaisuussuhteen myönteistä merkitystä, käy ilmi myös Yleissopimuksen Johdanto-osasta, jossa sopimuksessa esiin tuotujen oikeudellisesti sitovien lapsen oikeuksien ymmärtäminen liitetään YK:n Ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksentarjoamaan laajempaan asiayhteyteen.
Yleissopimuksen Johdannossa lausutaan näin:
”Tämän yleissopimuksen sopimusvaltiot…tunnustavat, että Yhdistyneet Kansakunnat on ihmisoikeuksien yleismaailmallisessa julistuksessa ja kansainvälisissä ihmisoikeuksien yleissopimuksissa julistanut ja sopinut, että jokainen ihminen on oikeutettu niissä tunnustettuihin oikeuksiin ja vapauksiin ilman minkäänlaista rotuun, ihonväriin, sukupuoleen, kieleen, uskontoon, poliittisiin tai muihin mielipiteisiin, kansalliseen tai sosiaaliseen alkuperään, varallisuuteen, syntymään tai muuhun seikkaan perustuvaa erotusta, palauttavat mieliin, että ihmisoikeuksien yleismaailmallisessa julistuksessa Yhdistyneet Kansakunnat on julistanut lasten olevan oikeutettuja erityiseen huolenpitoon ja apuun, ovat vakuuttuneita siitä, että perheellä, joka on yhteiskunnan perusryhmä ja sen kaikkien jäsenten ja erityisesti lasten hyvinvoinnin ja kasvun luonnollinen ympäristö, on oikeus saada tarvittavaa suojelua ja apua niin että se pystyy täydellisesti hoitamaan velvollisuutensa yhteiskunnassa…”
Yleissopimusta on siten tulkittava Ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksenpohjalta.” On selvää että sukupuolineutraali aviolittolaki ei täytä YK lapsenoikeuden sopimuksen mukaista sovellusta avioliittolakia säädettäessä samaa sukupuolta koskevaksi.”
Ilmoita asiaton viesti
Luin uudestaan, enkä vieläkään löydä mitään määräyksiä avioliitosta. Ehkä minä en vain osaa lukea.
Ilmoita asiaton viesti
Kenenkään lapsen vanhempaa ei olla ottamassa pois. Piste.
Lapsen etu on elää hänestä huolehtivan vanhemman tai vanhempien kanssa. Se ei todellakaan riipu heidän sukupuolestaan. Piste.
Ilmoita asiaton viesti
Kyllä muuten ollaan. Ja joka kerta kun same-sex liitto syntyy syntyy isätön tai äiditön perhe. Samaan sukupuoleen sitoutuminen sulkee automaattisesti pois toisen vanhemman, a i n a!
Ilmoita asiaton viesti
Jarmo Halttu
Kysymyksesi ja väitteesi ovat niin absurdeja että en ole varma onko ne tarkoitettu vastattaviksi.
Asiaan, jos kysytään lapselta itseltään haluaako hän elää ja kasvaa oman äitinsä ja isänsä hoidossa vai jonkun vieraan ihmisen hoidossa niin kyllä lienee jokaiselle selvää, että lapsi valitsee oman äitinsä ja isänsä.
Sitä on tasa-arvo lasten kannalta eikä aikuisten.
Ymmärtänet myös, että samaa sukupuolta olevat eivät voi saada lapsia omin neuvoin. Ne lapset tuodaan siihen tilanteeseen muualta.
Ilmoita asiaton viesti
Ne ovat yhtä absurdeja kuin kommentoijan väite, että aviolitto on lapsia varten. Vieras ihminen ei ole sama kuin ei bioliginen vanhempi. Jos homoparin lapselta kysytään, että haluaatko he elää omien vanhempien kanssa vai vieraiden ihmisten kanssa, niin mitä kuvittelet heidän vastaavan?
Ilmoita asiaton viesti
””Jos homoparin lapselta kysytään…””
Voin kertoa sinulle mutta en ole varma pidätkö vastauksesta.
Ne lapset kertovat siinä vaiheessa kun tulevat murrosikään että ”Hei, mikä tää juttu on ? Miks mulla on kaks mutsia/faijaa ? Tää on sairasta !”
Ilmoita asiaton viesti
😀
Ai murrosiässä vasta huomaavat?
Ilmoita asiaton viesti
Kommenttisi on lyhykäisyydessään valtavan tyhjentävä. (Kommentoin lähinnä lukitakseni kommenttisi näkyviin.)
Ilmoita asiaton viesti
Voivat aivan yhtä hyvin kysyä Jääskeläiseltä: Mikä tää aito avioliitto -juttu on? Miks sä siihen kuulut? Tää on sairasta.
Ilmoita asiaton viesti
Onkos Jääskeläisellä jotain kokemustakin tuosta asiasta, vai ihanko lämpimiksesi maalailet?
Ilmoita asiaton viesti
hmm. Avioliittolaissa ei mainita sanallakaan lapsia käsittääkseni. Joten puheesi on vain AA propagandaa. Toki voit kuvitella ihan mitä vaan. Lapset eivät mene naimisiin vaikka kuinka yrität sitä tässä väittää.Piste.
Ilmoita asiaton viesti
Jarmo Halttu
Ei kukaan puhu lasten naimisiin menosta paitsi sinä itse.
Ilmoita asiaton viesti
Missä historian vaiheessa avioliitosta tuli lapsikeskeinen?
Ilmoita asiaton viesti
Mielenkiintoinen kysymys. Liittyy ensimmäiseen vuosisataan ja kr.uskon vyörymiseen. Se teki sitä ihmisarvo edellä, jolloin mm. vastasyntyneet säästyivät raaoilta tavoilta joko kuolla tai joutua orjuuteen. Juuri tämän kohtelun muuttuminen oli yksi voimakkaimpia syitä uskon räjähdysmäiseen leviämiseen Rooman valtakunnassa.
Ilmoita asiaton viesti
#16. ”Lasten hyvinvointi on instituution kannalta päälimmäinen näkökohta (…)”
Ja te haluatte estää sateenkaariperheiden lasten hyvinvoinnin epäämällä heidän vanhemmiltaan avioliittoinstituution. Onko se mielestäsi oikein?
Ilmoita asiaton viesti
Sateenkaarilasten kertomukset eivät tue tarinaasi.
Ilmoita asiaton viesti
”Kaksi vastakkaista sukupuolta on kihlautumisen eli avioliitto lupauksen antamisen jälkeen avioliittoon vihkimisessä luvanneet ja sitoutuneet eliniäkseen toisilleen aviopuolisoiksi, luvaten rakastaa toisiaan kuolemaan asti, myötä ja vastoikäymisessä. Tämä on luonnollinen, ei luonnoton asia.”
Jos siis kaksi samaa sukupuolta olevaa ihmistä sitoutuvat toisilleen ja lupaavat rakastaa toisiaan kuolemaan asti niin sekö on luonnotonta? Ja te ette edelleenkään syrji ketään sukupuolisen suuntautumisen perusteella vaikka teidän mielestänne homoseksuaalinen rakkaus on luonnotonta ja väärin?
”Kolmanneksi avioliitto on myös luonnollinen, johon ei koskaan kuulu eikä siinä ole mitään yliluonnollista ominaisuutta, vaan on perin juurin luonnollinen.”
Onko samaa sukupuolta olevien avioliitoissa sitten yliluonnollista omaisuutta? Tätä pointtia oli vaikea ymmärtää.
”Terve sukupuoli-identiteetti on yleisesti, pojan tunteminen itsensä pojaksi ja sen hyväksyminen ja tytön tunteminen itsensä tytöksi ja sen hyväksyminen: hyvän itsetunnon ja sukupuolensa rikkauden ja erilaisuuden kanssa eläminen vuorovaikutuksessa vastakkaiseen sukupuoleen.”
Jos tuo on mielestäsi tervettä niin onko sitten sairasta jos ei tee niin? Ja te ette edelleenkään siis syrji ketään ja kohtelette kunnioituksella vaikka he olisivat mielestänne luonnottomia ja sairaita?
Ilmoita asiaton viesti
Vaikka on totta että luonnollisuus (nominatiivi) esiintyy luonnossa, se ei poissulje sitä, etteikö avioliitto ole luonnollinen instituutio, joka molempien puolisoiden subjektiivisella tasolla on luonnonmukaista, aitoa ja toisiaan myös yhtälailla biologisella kuin sosiaalisella tasolla täydentävää yhteyttä ja yhdessä elämistä kulloisessakin kulttuuriymäristössään.
Ulkopuoliset kulttuuri ja sosiologiset tekijät eivät muodosta avioliiton määritelmää. Ne ovat vain avioliiton määrityksen ja olemuksen ulkopuolella olevia ympäristötekijöitä, ei siis stabiili olosuhteita, vaan vaihtelevia kulttuurista riippuen.
Avioliiton lähtökohtainen yleinen ja luonnollinen ideaali tavoite on perheen perustaminen. Se ei poissulje sitä, että avioliitoja solmitaan ns.järjettyinä, tai ns.järkiavioliittoina. Avioliiton olemus on silloinkin sama. Lapsettomuus on kuitenkin yleisesti yksi traumaattisimmista asioista, silloin kun puolisot toinen tai molemmat sitä kovasti toivovat ja tekevät kaikkensa saadaksensa lapsen.
Avioliitto on kulttuurisosiologisessa ympäristössä oleva yhteiskunnan perussolu, jonka arvoa ja merkitystä ei vähennä avosuhteiden lukumäärä tai avierojen tilastot. Kuten ei myös yksinhuoltajien arvoa vähennä yhteiskunnassa perheiden olemassa olo. Yhteiskunnan perusihmisoikeuksiin kuuluu paitsi tasapuolinen yksinhuoltajien tukeminen yhdenmukaisuudessa, kuin myös perheiden tuki. Sananlasku on ”lapsissa on tulevaisuus”.
Sukupuolineutaraali avioliitto laki ei ole tasa-arvoinen toteutuessaan, vaan päinvastoin, asettaa toteutuessaan heteroperheiden lapset ja saamaa sukupuolta olevien lapset eriarvoiseen asemaan.
Jos spn-laki tulee voimaan lainsäädännössä, seurauksena avioliitossa syntyneet lapset ja samaa sukupuolta olevien parien adoptoimat ( tai keinohelmöitetyt) lapset eivät ole keskenään tasa-arvoisessa asemassa avioliitolain muutoksen jälkeeen: aidossa avioliittossa syntynyt lapsi saa lähtökohtaisesti olla oman isänsä ja äitinsä hoidettavana ja yhteydessä sukujuuriinsa, mutta samaa sukupuolta olevien puolisoiden muodostamassa perheessä lapsi ei milloinkaan ole (biologisesti) yhteinen ja hän lähtökohtaisesti menettää yhteyden vähintään puoleen sukujuuristaan.
Ilmoita asiaton viesti
”Jos spn-laki tulee voimaan lainsäädännössä, seurauksena avioliitossa syntyneet lapset ja samaa sukupuolta olevien parien adoptoimat ( tai keinohelmöitetyt) lapset eivät ole keskenään tasa-arvoisessa asemassa avioliitolain muutoksen jälkeeen: aidossa avioliittossa syntynyt lapsi saa lähtökohtaisesti olla oman isänsä ja äitinsä hoidettavana ja yhteydessä sukujuuriinsa, mutta samaa sukupuolta olevien puolisoiden muodostamassa perheessä lapsi ei milloinkaan ole (biologisesti) yhteinen ja hän lähtökohtaisesti menettää yhteyden vähintään puoleen sukujuuristaan.”
Ymmärtäisin tuon kappaleen kritiikin spn-lakia kohtaa jos tässä myös mainittaisiin heteropariliittojen adoptoimat lapset myös epätasa-arvoisessa asemassa. Jostain syystä nämä lapset jotka menettävät yhteytensä sukujuuriin yms. eivät kuitenkaan ole se ongelma vaan ongelma on selkeästi se että missä tai paremminkin minkälaisessa perheessä nämä adoptiolapset ovat.
Tästä kritiikkistä saa myös sen vaikutelman että moiseen tilanteeseen syntyy vain kun samaa sukupuolta olevat saavat oikeuden solmia keskenään avioliiton.
Herää myös kysymys että kuinka sydämettömiä ihmisiä Suomessa onkaan kun vielä adoptoivat lapsia ulkomailta, jolloin todella katkeaa juuret omaan sukuun. Mistä löytyy näitä vastustavat kirjoitukset?
Ilmoita asiaton viesti
Juha Salmi,
heteroparit saavat lapsia pääsääntöisesti normaalisti, luonnollisella tavalla. Samaa sukupuolta olevat eivät voi saada lapsia omin neuvoin vaan ne lapset tuodaan sellaiseen tilanteeseen aina muualta.
On asioissa selkeä ero vaikka et haluaisikaan ”ymmärtää”.
Ilmoita asiaton viesti
Lapsia ei tuoda muualta. Lapsia saadaan kun munasolu hedelmöittyy ja kehittyy lapseksi. Tämä hedelmöityminen voi tapahtua vaikka kuinka monella tavalla ja sillä ei ole mitään yhteyttä esim. avioliittosopimukseen. Homoseksuaalikin voi saada lapsen omin neuvoin, normaalisti ja luonnollisella tavalla, jos Jääskeläinen ei sitä vielä tiennyt.
Jääskeläinenkin lienee – monen aito avioliittolaisen tavoin – tämän uuden tieteenalan, ns. normaalin seksuaalisuuden asiantuntija. Voitko kertoa vielä, mitkä kaikki ovat normaaleja ja luonnollisia tapoja hedelmöittää munasolu?
Ilmoita asiaton viesti
Ei se miehen siittiö ole sen kummempi homolla, heterolla tai biseksuaalisella. Samalla tavalla niitä lapsia tehdään ja homoja syntyy niin heteroillein kuin homoille heterolapsia.
Ilmoita asiaton viesti
Millaisessa tapauksessa yksikään lapsi tuodaan tai viedään mihinkään, sen seurauksena että homoparin suhteen virallistaminen tapahtuu vihkimällä rekisteröinnin sijaan?
Ilmoita asiaton viesti
#44
”heteroparit saavat lapsia pääsääntöisesti normaalisti, luonnollisella tavalla”
Huomaan että kovasti halutaan unohtaa ne perustelut millä spn-lakia edellisessä kommentissa kritisoitiin. Jos Te Arto ja Elias todella olisitte huolissanne siitä että lapsen sukujuuret adoptiossa katkeavat te vastustaisitte adoptiota tai jos te olisitte todella huolissanne siitä että hänen oikeutensa kasvaa omien vanhempien parissa rikkoutuu niin te myös vastustaisitte huostaanottoja. Olettehan monesti julistaneet että lapsen oikea ja paras paikka on olla hänen biologisten vanhempien luona.
Tällä hetkellä kuten kommentistasi voi päätellä, että suurin ongelma sinulle on vain se että samaa sukupuolta olevat voivat avioitua. Vai mistä johtuu moinen itse asiasta väistelevä kommentti tai toisen vaikeneminen.
Ilmoita asiaton viesti
”Ymmärtäisin tuon kappaleen kritiikin spn-lakia kohtaa jos tässä myös mainittaisiin heteropariliittojen adoptoimat lapset myös epätasa-arvoisessa asemassa. Jostain syystä nämä lapset jotka menettävät yhteytensä sukujuuriin yms. eivät kuitenkaan ole se ongelma vaan ongelma on selkeästi se että missä tai paremminkin minkälaisessa perheessä nämä adoptiolapset ovat.
Tästä kritiikkistä saa myös sen vaikutelman että moiseen tilanteeseen syntyy vain kun samaa sukupuolta olevat saavat oikeuden solmia keskenään avioliiton.
Herää myös kysymys että kuinka sydämettömiä ihmisiä Suomessa onkaan kun vielä adoptoivat lapsia ulkomailta, jolloin todella katkeaa juuret omaan sukuun. Mistä löytyy näitä vastustavat kirjoitukset?”
—-
Ei millään pahalla, mutta on oikeasti ihmeteltävä miten tällainen kirjoitus voi saada noin monta ”suositusta”. 🙂
Lapsia adoptoidaan, koska he ovat menettäneet oikeat vanhempansa. Ja heidän oikeuttaan sukujuuriensa tuntemiseen tuetaan, mm. mahdollisuudella matkustaa syntymämaahansa. Eräs ystäväni ja entinen työtoverini on adoptoitu ulkomailta ja kertonut tästä.
Adoptiojärjestelmä ei ole palvelu, jossa ”tilataan” lapsia ulkomailta, vaan vanhempansa menettäneille lapsille pyritään antamaan mahdollisimman hyvä koti ja perhe sekä vanhemmat menetettyjen tilalle. Ulkomaille adoptointi vie lapsen kauas kotoaan, mutta yhteyksien säilyttämistä ja uudelleenluomista pyritään tukemaan, myös sitä että adoptoitu lapsi saa tietoa ja kokemusta siitä kultuurista, josta on lähtöisin.
Jos lapsen sikäläiset sukulaiset voisivat huolehtia tästä, ei kansainvälistä adoptiotakaan tarvittaisi.
Lapsen lähtökohtaisesti paras perhe on oma isä ja äiti ja sisarukset. Jos tämä ei toteudu siksi että biologiset vanhemmat eivät kykene huolehtimaan lapsesta, seuraa huostaanotto, jota ei ole syytä itsetarkoituksellisesti ”vastustaa”, tietenkään.
Ilmoita asiaton viesti
Ei siinä ole mitään ihmeteltävää. Itsekin perustelit varsin huolellisesti miksi kommenttia suositeltiin. Ensimmäistä virkettäsi lukuun ottamatta, osuit aivan nappiin.
Ilmoita asiaton viesti
”Ei millään pahalla, mutta on oikeasti ihmeteltävä miten tällainen kirjoitus voi saada noin monta ’suositusta’. :)”
Suosittelijat tunnistavat sarkasmin.
Ilmoita asiaton viesti
Siis oikeasti, oliko se sarkasmia? 🙂 Uskotko todella niin?
En näkisi, että sarkasmi kauheasti hyödyttää keskustelussa. Enkä myöskään usko sen olleen mitään sarkasmia, vaan aivan vakavissaan kirjoitettu.
Sarkasmia voi harjoittaa toisissa keskusteluissa, jos kokee sillä alalla olevansa kutsuttu ihmisiä viihdyttämään.
Sarkasmille on paikkansa. Itse asiassa kysesistä kirjoittamisen lajia jonkin verran opiskelleena, sanoisin että ei olisi ollut erityisen onnistunut kirjoitus sarkasminakaan.
Ironia, satiiri ja sarkasmi nimittäin tarvitsevat toimiakseen edes ripauksen totuutta, se ei voi perustua pelkälle mielikuvitukselle. Eikä varsinkaan olkiukkojen rakentamiselle.
Eikä täydelle valheelle, siten että spn-avioliittolain vastustajat eivät ymmärtäisi mistä adoptiossa on kyse ja mitä varten se on.
Ilmoita asiaton viesti
En tunne Juha Salmea, joten on toki mahdollista, että erehdyin ja että hän vilpittömästi pitää kansainvälisiä adoptioita sydämettömänä toimintana, kuten kirjoitti.
(Tuo oli sarkasmia.)
Ilmoita asiaton viesti
Yksi mahdollisuus on vielä mainittava.
Jos kirjoittaja oikeasti tiesi ja ymmärsi itse mitä adoptio ja huostaanotto ovat ja mitä varten ne ovat, ja myös tiesi että Aa-väki ja spn-lain vastustajat ymmärtävät tämän, kommentti ei ollut mitään muuta kuin puhdasta ja itsetarkoituksellista ilkeyttä.
Tämä ehkä sitten sai jotkut ”suosittelemaan” ja fanittamaan sitä. Siis ilkeyttä.
Sarkasmi, satiiri ja ironia perustuvat totuudelle, ja parhaimmillaan voivat valottaa asioita, tuoda esiin epäkohtia, saada aikaan edistystä, asioiden ja käsitysten tarkistusta ja lisätä ymmärrystä asioihin.
Sen sijaan itsetarkoituksellinen ilkeys perustuu vain valheelle, ja saa aikaan vain vahinkoa.
Tätä voi fanittaa jos tahtoo, mutta kertoo jotain fanittajastakin.
Ilmoita asiaton viesti
Minun on vaikea kuvitella tehokkaampaa tapaa osoittaa kuvatun position epäloogisuus. Joko adoptio on rikos lapsen oikeuksia vastaan, tai sitten se ei ole. Ei siinä ole välimuotoja. On ihan oma keskustelunsa ketkä meistä ovat sopivia vanhemmiksi, puhumattakaan että hyviä, ja pitäisikö vanhemmiuteen vaatia lisenssi.
Ilmoita asiaton viesti
#125: ”Suosittelijat tunnistavat sarkasmin.”
Kiitos Tenka, tässähän tuntee itsensäkin melkein fiksuksi. 🙂
Nimim. Yksi kommentin 26 suosittelijoista
Ilmoita asiaton viesti
Ulkomailta adoptointi kuulu samoihin, vakavasti pohtimista kaipaaviin asioihin, menettäähän lapsi siinä yhteyden esim. omaan kulttuuriinsa, sen luontoon, asuinpaikkansa ja yhteisöjensä juuriin, kieleen ym.jotka kenties ovat hänelle ainoat identiteetin lähteet.
.
Tässä tapauksessa käsitellään kuitenkin sitä juurista riisumista joka tapahtuu avioliittolain kautta perherakennetta muuttamalla.
Adoptointi kotimaassa on hätäratkaisu LAPSELLE, – ei keino hoitaa lapsettomuutta.
TAI SE OLI SITÄ VANHAN AVIOLIITTOLAIN AIKANA!
Ilmoita asiaton viesti
Kenelle sinä oikein vastaat? Mitään noista asioista en sinulta kysynyt. Esitän kysymyksen uudelleen jos se meni ohi:
Jos siis kaksi samaa sukupuolta olevaa ihmistä sitoutuvat toisilleen ja lupaavat rakastaa toisiaan kuolemaan asti niin sekö on luonnotonta?
Kuvasit myös näin nuorten seksuaaliterveyttä:
”Terve sukupuoli-identiteetti on yleisesti, pojan tunteminen itsensä pojaksi ja sen hyväksyminen ja tytön tunteminen itsensä tytöksi ja sen hyväksyminen: hyvän itsetunnon ja sukupuolensa rikkauden ja erilaisuuden kanssa eläminen vuorovaikutuksessa vastakkaiseen sukupuoleen.”
Onko nuoren seksuaali-identiteetti siis sairas, jos hän ei tee näin? Ja kun vaikutat ilmiselvältä seksuaaliterveyden asiantuntijalta niin voitko vielä kertoa, että missä menee terveen vuorovaikutuksen raja samaa sukupuolta olevien kanssa? Ja voitko vastata tällä kertaa kysymyksiin.
Ilmoita asiaton viesti
Riitit ja uskomukset, joita joissain kulttureissa tai uskonnollisissa menoissa on liitetty avioliitoon tai sen solmimiseen, ovat vain uskomuksista, avioliiton ulkopuolelta tulleita riittejä jne. Tämä ei taas muuta avioliiton olemusta tai määritelmää eikä kuulu siihen, vaan empiiriseen subjektiiviseen kokemusmaailmaan.
Eikö tuo tarkoita sitä, ettei lainsäädäntö muuta millään tavalla ’luonnollisen avioliiton’ olemusta? Asian pitäisi siis olla harvinaises selvä. Lainsäädäntö vaikuttaa vain niihin asioihin, joista siinä nimenomaisesti säädetään. Ei tässä pitäisi olla minkäänlaista ristiriitaa. Sen kun muistaa vain puhua luonnollisesta, jos tarkoittaa muuta kuin juridista määritelmää.
Ilmoita asiaton viesti
Päinvastoin spn-laki juuri tavoitteellisesti ja lähtökohtaisesti muuttaa ja määrittelee avioliiton olemuksen luonnonoikeuden vastaiseksi, tehdessään mahdottomaksi kahden samaa sukupuolta olevien keskinäisen biologisen lisääntymisen ja toisaalta lapsen oikeuden tuntea omat biologiset vanhempansa.
Avioliiton solmimiseen liittyvät riitit ja uskomukset ovat kokonaan sen ulkopuolisia seikkoja siihen mitä avioliitto on, tai miten se on määritelty koko sen olemassa olon historian aikana miehen ja naisen väliseksi liitoksi. Siihen, mikäli mahdollista yleensä ideaali tilanteissa avioliitton institutionaalisen ja perhesosiaalisen tarkoituksen mukaisesti syntyy lapsia, jotka saavat tuntea omat vanhempansa ja olla mikäli mahdollista heidän hoidettavana täysi-ikäsisyyteen asti.
Ilmoita asiaton viesti
Otetaanpa askel taaksepäin. Onko olemassa ’luonnollinen avioliitto’? Voiko ihminen määritelmillään tai riiteillään muuttaa ’luonnollisen avioliiton’ olemusta?
Ilmoita asiaton viesti
”Luonnollinen avioliitto” ei terminä ole tieteellisesti tai yleiskielessä käytössä, se voidaan pitää yhtenä määreenä luonnolliselle (luomu) miehen ja naisen väliselle avioliitolle. Joten ei ole väärin sanoa aviolliittoa miehen ja naisen välisenä, luonnolliseksi eikä edes luomuavioliitoksi. Vaikka ilmaisut ovat epävirallisia, ei tieteelliä, ei yleiskieltämme.
Toiseksi ihminen ei voi määritelmillään tai riiteillään muuttaa avioliiton sisältöä, olemusta, käsitettä eikä tarkoitusta.
Ilmoita asiaton viesti
Voimme siis olla huoletta, koska paperille luonnostelemamme lakiteksti ei muuta olemusta miksikään. Siispä avioliiton vaikutuskaan ei voi muuttua mihinkään suuntaan, saamme sitten päähämme tehdä mitä vain.
Ainoa ongelma näyttäisi olevan, että juridinen termi ”avioliitto”, joka siis on lähinnä taloudellisen sopimuksen vakiomuoto, joidenkin mielessä sekoitetaan avioliittoinstituutioon.
Ilmoita asiaton viesti
NATURAL MARRIAGE on ihmissuvun sosiobiologinen tapa toteuttaa se, mitä elämäksi sanotaan. Sitä ei voi hävittää, eikä syvimmältään olemuksellisesti muuttaakaan edes lainsäädännöllä.
Mutta siitä ei seuraa kuitenkaan sitä, mitä kommentissasi kuvaat.
.
Juuri ne ihmisryhmät jotka ovat tulossa niiden kaikkien menettelytapojen tuloksena, joita lasten saamiseen käytetään homoperheissä, eli Adoptio + lisääntymisteknologia. Näiden poloisten elämästä uuden avioliittolain laillistamissa puitteissa on kyse. Puoli-orpoudesta.
Ilmoita asiaton viesti
”spn-laki juuri tavoitteellisesti ja lähtökohtaisesti”
–>
”tehdessään mahdottomaksi kahden samaa sukupuolta olevien keskinäisen biologisen lisääntymisen”
Hei haloo? Tiedätkö itsekään, mitä kirjoitat.
Eiköhän tuo ollut luonnollisen biologisesti mahdotonta jo edellisenkin lain aikana…
”toisaalta lapsen oikeuden tuntea omat biologiset vanhempansa”
Eikä tuohonkaan asiaan sen kummemmin sukupuolineutraali kuin -hapankaan avioliittolaki ota kantaa.
Ilmoita asiaton viesti
Kaikki luonnollisuuteen tai luonnonvastaisuuteen vetoavat pitäisi laittaa loka-marraskuun vaihteen pimeään yöhön alasti. Eiköhän tulisi kulttuurin ja luonnon ero piankin varsin selväksi.
… ja juuri ennen kuin heidät tuupattaisiin kulttuurin lämmöstä räntäsateiseen yön luonnollisuuteen, heille kuiskattaisiin korvaan ”David Hume”.
Ilmoita asiaton viesti
Jo kaksi vuotta (27.11.2014) sitten Puolimatkan esimies, kasvatustieteiden tiedekunnan dekaani ja varhaiskasvatuksen professori, Marja-Leena Laakso julkaisi Puolimatkalle osoitetun vastineen Helsingin Sanomissa:
”Keskustelu tasa-arvoisesta avioliittolaista on herättänyt kysymyksiä lasten hyvinvoinnista. On väitetty (HS Mielipide 25. 11.), että vain biologinen vanhemmuus takaisi tasapainoisen lapsuuden. Näin ei ole. Tutkimukset osoittavat, että vanhemman ja lapsen välinen monimuotoinen suhde rakennetaan sosiaalisessa vuorovaikutuksessa ja että tämä suhde voi rakentua ilman biologista sidettä.”
”Vuorovaikutustutkimuksissa on selvinnyt, että lapsi tarvitsee ennen kaikkea lähelleen ihmisen tai ihmisiä, jotka vastaavat lapsen monenlaisiin tarpeisiin ja ovat saatavilla ja aidosti välittävät lapsesta. Biologinen vanhemmuus on tälle usein hyvä edellytys, mutta lasta voi rakastaa ja hänestä voi pitää huolta yhtä lailla, vaikka biologista sidettä lapseen ei olisikaan.”
”Korostamalla biologista vanhemmuutta lapsen tasapainoisen kehityksen ainoana edellytyksenä väheksytään kaikkia lapsistaan välittäviä adoptio- ja sijaisvanhempia sekä uusperheiden uusia äitejä ja isiä.”
”Tutkimukset eivät myöskään tue näkemystä, että vanhemman sukupuolinen suuntautuneisuus olisi keskeinen tekijä lapsen kehityksen ja hyvinvoinnin kannalta. Sukupuolinen suuntautuneisuus ei vaikuta vanhemman kykyyn huolehtia lapsesta ja rakastaa häntä. Lasten etu on monisyinen asia. On kuitenkin selvää, että tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toteutuminen yhteiskunnassa ei ole uhka lapsen edulle – päinvastoin.”
Kun spn-avioliitosta ei löydetty haittoja tutkimusten tulosten valossa, niin Puolimatka siirsi maalitolppia ryhtyen puhumaan lasten oikeuksista. Kuitenkin kaikki mitä koskaan on lasten oikeuksista sanottu, on aina ollut aikuisten muotoiluja siitä, mitä he kuvittelevat lasten oikeuksien tarkoittavan. En ole nähnyt kattavaa tutkimusta siitä, mitä lapset itse ajattelevat oikeuksistaan.
Mikään ei estä Puolimatkaa kokoamasta omaa tutkimusryhmää tutkimaan aihetta. Siihen Puolimatkalla on hyvät edellytykset; onhan hänellä yliopiston resurssit käytössään. Ryhmään tosin saattaa olla vaikea löytää ketään, koska voidaan olettaa, että tulosten on oltava jo ennalta päätettyjen Puolimatkan omien mieltymysten mukaisia.
Ilmoita asiaton viesti
Ilkka Salo,
ei pidä paikkansa. Perätöntä väittämää toisensa jälkeen.
Kyllä jotkut asiat sentään ovat päivänselviä useimmille meistä luonnostaan.
Jos kysytään lapselta itseltään haluaako hän elää ja kasvaa oman äitinsä ja isänsä hoidossa vai jonkun vieraan ihmisen hoidossa niin kyllä lienee jokaiselle selvää, että lapsi valitsee oman äitinsä ja isänsä.
Sitä on tasa-arvo lasten kannalta eikä aikuisten.
Ilmoita asiaton viesti
Täysin absurdi kysymys. Kysytäänpä homoparin lapselta samalla kaavalla, että haluavatko he elää omien vanhempiensa kanssa vai vieraan kanssa, niin yhtä pätevä on validi on tämä argumentti. Lapset eivät päätä kenenkään naimisiin menosta eivätkä myöskään omista vanhemmistaan.
Ilmoita asiaton viesti
””Jos homoparin lapselta kysytään…””
Voin kertoa sinulle mutta en ole varma pidätkö vastauksesta.
Ne lapset kertovat siinä vaiheessa kun tulevat murrosikään että ”Hei, mikä tää juttu on ? Miks mulla on kaks mutsia/faijaa ? Tää on sairasta !”
Ilmoita asiaton viesti
Onko sinulla omakohtaista kokemusta asiasta vai mistä muka tiedät?
Ilmoita asiaton viesti
Jarmo Halttu,
tiedän hyvin mutta minun ei tarvitse tällä foorumilla mennä yksityiskohtiin.
Ilmoita asiaton viesti
Sinä väitit että tiedät joten eiköhän tuo kerro jo kaiken oleellisen. Se mitä sinä kuvittelet ei ole totuus.
Ilmoita asiaton viesti
Hei, miks täällä on kahteen kertaan sama kommentti? Tää on sairasta!
Ilmoita asiaton viesti
Kun on kysymyskin kahteen kertaan… 🙂
Ymmärrän toki, että et haluaisi minun vastaavan.
Ilmoita asiaton viesti
Minusta ainakin on hyvä, että tuo lausahdus on esillä kahteen kertaan.
Ilmoita asiaton viesti
Mitähän sinun murrosikäiset tykkäisivät isäpappansa kirjoittelusta? Ei taitais kunnian kukko juuri laulaa!
Ilmoita asiaton viesti
Väärä arvaus. Ja pitkä nenä myös niille jotka fanittivat kommenttiasi…
Ilmoita asiaton viesti
Kun luin kommentin 55, päätin saman tien peukuttaa kommenttia 43.
Jääskeläinen muuten, kysyin sinulta kerran, ovatko sukupuolineutraalia avioliittolakia kannattavat kristityt mielestäsi oikeita kristittyjä: http://tapiopuolimatka.puheenvuoro.uusisuomi.fi/22…
Miksi et ole vastannut kysymykseen? Yritätkö vältellä sitä?
Ja jos nyt sanot, että kysymys ei liity tämän keskustelun aiheeseen, voit mennä vastaamaan asianomaiseen keskusteluun.
Ilmoita asiaton viesti
@Arto Jääskeläinen,
Laakson meta-analyysi on hyvin verifoitu ja dokumentoitu. Meta-analyysi ei puolla Puolimatkan mielipidettä, sillä mielipiteestähän Puolimatkan tapauksessa on kysymys.
Lisäksi osoitit omalta osaltasi, että kaikki puhe lasten oikeuksista, on vain aikuisten puhetta siitä, mitä he luulevat lasten oikeuksien tarkoittavan. Kaipaisin lapsia itseään koskevia oikean tieteenllisen tutkmimuksen tuloksia siitä, mitä he ajattelevat omista oikeuksistaan. Tuossa yllä esitit vain oletuksen, joka ei ole mielipidettä kummempi.
Minä esitän nyt myös muutaman lapsen oikeuksia koskevan väitteen:
– Lapsella on oikeus kasvaa kahden hänestä ja hänen hyvivoinnistaan kiinnostuneen aikuisen/aikuisten kanssa. (Tämä väittämä ei ota kantaa aikuisten sukupuoleen tai suhdestatukseen. Kyse on siis oikeudesta, joka näin muotoiltuna ei ota kantaa eri aikuisten suhdemuotojen paremmuuteen. Oletko sitä mieltä, että lapsella ei ole oikeutta kasvaa hänestä kiinnostuneen aikuisen hoivassa?)
-Lapsella on oikeus vakaumuksenvapauteen, vaikka tuo vakaumus olisi erilainen kuin hänestä kiinnostuneen aikuisen. (Käytänössä tämä tarkoittaa sitä, että lapsella on oikeus olla vapaa aikuisten ennakkoluuloista. Oletko sitä mieltä, että lapsella ei ole oikeutta vakaumuksenvapauteen?)
Ilmoita asiaton viesti
Ilkka Salon kommenttiin nro 14 31.10.2016 13:22 liittyen:
Kannattaa lukea mitä lakivaliokunnan varapuheenjohtajasta Eva Biaudetsta ja Marja-Leena Laaksosta todetaan täällä: https://apowiki.fi/wiki/Tapio_Puolimatka
Ilmoita asiaton viesti
Marja-Leena Laakson kommentointi: ”Näin ei ole” – tarvitsisi vain yhtä: NÄYTTÖÄ!
Myös se, mitä hän sen jälkeen sanoo, esim. että ”ilman biologistakin sidettä suhde rakentuu,” – on kyllä totta, muttei mitenkään tee tyhjäksi sitä, että lapsihan menettää aivan radikaalin merkitykselliset elämän eväät, jos joutuu omat vanhempansa pois antamaan.
Ilmoita asiaton viesti
AA:n puppuautomaatit pitäisivät pienen kylän lämmityksen kunnossa jätekuormallaan. Montako jäsentä AA:lla muuten on? 5, 10 vai 15?
Nimim. ”Tiedosta kiitollinen”
Ilmoita asiaton viesti
Tää keskustelu menee hakoteille ja henkilökohtaisuuksiin. Eikö näistä asioista voida keskustella asiallisesti? Ollaan nyt AA:sta mitä mieltä tahansa, se tuo esille sen käsityksen avioliitosta, joka on ollut meilläkin itsestään selvä asia halki vuosisatojen eli että avioliitto on miehen ja naisen välinen. Yhteiskunta on antanut avioliitolle erityisaseman, ja se on olennaisesti lasten tähden.
Ilmoita asiaton viesti
Vai että pitäisi keskustella siitä asiallisesti, kun eläkkeellä oleva proffessori esittää valheellisia väittämiä? Hänen oman yliopistonsa on aikoja sitten irtisanoutunut tämän miehen ajattelusta. Tieteellinen ja tutkimuksellinen aineisto on todennut jo moneen kertaan sen, että lapset kasvavat ihan hyvin homoperheissä ja usein jopa paremmin. Lastensuojelu järjestöt ovat sitä mieltä, että on lapsen etu että heidän vanhempien liitto saa yhteiskunnalta hyväksynnän ja samanarvoisen kohtelun. Sinunlaisesi vain yrittävät vääntää todellisuuden kieroon estää tasa-arvoa toteutumasta Suomessakin. Joten Hannu pistäppäs nyt vähän miettien mikä on lapsen etu?
Ilmoita asiaton viesti
Suapikos sitä Suomen maassa ja Uudessa Suomessa ihan kaikkee seurauksitta suustansa sualtoo?
Ilmoita asiaton viesti
Käsitys avioliitosta kahden täysivaltaisen ja tasa-arvoisen yksilön vapaasta tahdostaan solmimana liittona on käsittääkseni hyvinkin nuori ajatus. Historiallisessa perspektiivissä tämä käsitys lienee lyhytaikainen poikkeustila. Näin se yhteiskunta kuitenkin pikkuhiljaa kehittyy, nyt avioliiton sukupuolirajoitteen osalta, vaikka jokainen kehitysaskel kohtaakin yleensä vastustusta.
Ilmoita asiaton viesti
Kuulostaa tietysti kauniilta kutsua takapajuisen viherideologian väärentämää tasa-arvo- ja avioliittokäsitystä ”kehitykseksi”.
Ilmoita asiaton viesti
Kiitos, minustakin se on kaunis asia. Avioliitossa on kyse ihmisistä, parisuhteista ja rakkaudesta, eikä myöskään värillä ole väliä.
Ilmoita asiaton viesti
Noh, Jääskeläinen, minnekäs unohtuivat ”puna”-etuliite ja jälkiosa ”vasemmistolainen” sanasta ”viherideologia”?
Ilmoita asiaton viesti
Unohtui ? Tuo on oma väittämäsi.
En ole laittanut siihen ”puna” -etuliitettä. Syy on yksinkertaisesti se, että kyseessä ei ole syvimmältä olemukseltaan punainen ideologia vaan vihervasemmistolainen. Punainen ideologia keskittyy oleellisemmin omistajuuteen, vihervasemmistolainen painottuu enemmän asioihin jotka ulospäin näyttäytyvät meille kummallisuuksina kuten Gender-ideologia/Queer, sukupuolten erojen häivyttäminen, vähemmistöjen hyödyntäminen poliittisiin tarkoituksiin ja vallantavoitteluun (tuosta voisi hyvin käyttää nimitystä ”setaismi”). Toki punavasemmistolaisten riveissä on viherporukkaakin ja toisinpäin. Entisiä taistolaisia on Vihreissä. Tuossa vain hieman suuntaa, yksityiskohtainen tarkastelu ei varsinaisesti kuulu tähän keskusteluketjuun.
Ilmoita asiaton viesti
Tosiaan, Neuvostoliitossahan ei ollut lainkaan homoseksuaaleja.
Ilmoita asiaton viesti
Avioliitolla vain ei enää ole erityisasemaa erilaisten perhemuotojen joukossa – instituutiona se on toki juurtunut syvälle lainsäädäntöön ja osaksi kulttuuria minkä lisäksi sen olemassaoloa puolustavat maatamme sitovat kv-sopimukset (esimerkiksi YK:n yleismaailmallinen ihmisoikeuksien julistus) sekä rajat ylittävä rakkaus (avioliittona tunnistettu virallistettu parisuhde on voimassa lähes kaikissa valtiossa).
Lapsien periaatteelliset oikeudet ja kunkin lapsen henkilökohtainen tilanneriippuvainen etu turvautuvat Suomessa jo aivan erillisen lainsäädännön puitteissa yhdenvertaisesti riippumatta lapsen vanhempien elämäntapavalinnoista ja parisuhdesidoksista, joten lapsen oikeuksien sitominen avioliittoon on tarpeetonta tunnepuhetta tässä yhteydessä…
Ilmoita asiaton viesti
Onko Jarmolla & co faktafobia?
Lähtökohtaisesti yhdenkään samaa sukupuolta olevan parin huusholliin ei ilmaannu yhtään lasta ilman vastakkaisen sukupuolen myötävaikutusta. Joka uskoo toisin, uskoo satuja. Tämä 100% fakta koskee jokaista ateistia, islaminuskoista ym. – myös jokaista setanistia. Silti sukupuolineutraalia avioliittolakia on jatkuvasti perusteltu lapsilla.
Jokaiseen sukusoluun sisältyy suku, jota ei ole mahdollista millään teknologialla solusta irrottaa. Ajatus kahden samaa sukupuolta olevan henkilön yhteisestä vanhemmuudesta perustuu aina, ilman yhtään poikkeusta sellaiseen perhemalliin, jota ei luonnostaan ole syntynyt koskaan; lapsi on silloin aina joko tuotteistettu tai hänen alkuperäinen perheensä on mennyt rikki. Tällainen lapsi tarvitsee yhteiskunnalta kaiken tuen, mutta on idealistista ja naivia kuvitella, että tarvittava tuki on toteutettavissa säätämällä laki, jonka perustelut mm. sopivat myös moniavioisuuteen. Jos yrität kävellä kahdella oikean jalan kengällä, meno ei helpotu sillä, että PÄÄTETÄÄN kenkien vastaavan tavanomaista oikea-vasen-paria; vasemman jalan varpaat kärsivät, vaikka rakastaisit niitä kuinka lujaa.
Adoptioon joutuvat lapset ovat menettäneet vanhempansa ja yleisesti ottaen uusi perhe on parempi kuin lastenkoti. Koska jokainen menetetty äiti on ollut nainen, on hänen korvaamisensa toisella naisella luonnollisempaa kuin korvaaminen jollakin muulla. Samoin menetetyn isän korvaaminen toisella miehellä on luonnollisempaa kuin korvaaminen jollakin muulla. Hyvin yksinkertaista ja loogista.
Voimassa oleva avioliittolaki perustuu sukupuoleen. Jokaisella ihmisellä on sukupuoli, vaikka ideologisista syistä muutakin väitetään. Jokaisella ihmisellä on sukupuoleensa perustuen täsmälleen samanlaiset, yhdenvertaiset säännöt avioitumisen suhteen. Oikeudet ovat samat identiteetistä ja tuntemuksista riippumatta. Sukupuolineutraali avioliittolaki perustuu seksuaaliseen suuntautumiseen ja asettaa kiistatta eri suuntaukset eriarvoiseen asemaan.
Ilmoita asiaton viesti
Avioliittolaissa ei lausuta sanaakaan lapsen oikeuksista, demokratiasta tai adoptiosta. Ainoa minulle tuttu satu partenogeneesistä on tarina Jeesuksesta, ja tähän lakkasin uskomasta suurin piirtein samaan aikaan kun opin lukemaan.
Uusi avioliittolaki ei vie lapsilta oikeutta yhtään mihinkään. Jos joku kokee samaa sukupuolta olevien avioliiton outona, olkaa hyvät, siitä vain. Omat tuntemukset ovat varmasti aitoja, samoin kuin ennakkoluulot. Suomessa näyttää tuo lainsäädäntö, hitaasti kylläkin, edes yrittävän seurata yhteiskunnallista muutosta, joka tässä jälkiteollistuneessa maailmassa kulkee aika huimaa vauhtia. Näyttää muutos tuovan mukanaan sellaisiakin asioita, että jotkin ihmisryhnät, jotka jokin aika sitten olivat oikeastaan vailla olemassaolon oikeutta, ovat ainakin teoriassa saavuttamassa muiden kanssa tasavertaisen ihmisyyden.
Mielipiteissä on esiintynyt sana ”luonnonoikeus” tai ”luonnollinen oikeus”. Sellaiset herrat Kuin Hugo Grotius ja Samuel Pufendorf (etenkin Pufendorf) lienevät modernin luonnonoikeudellisen ajattelun keskeisimmät edustajat, molemmat kylläkin elivät jo 1600-luvulla. 1700-luvun moraali- ja yhteiskuntafilosofian historioissa nämä kaksi (toisinaan John Locken rinnalla) näyttäytyivät yhdessä Jeesuksen kanssa koko länsimaisen moraalin historian eräänlaisina virstanpylväinä. Ette te näytä tuosta partenogeneesistä vain eroon pääsevän.
Aikaisempia, antiikin aikaisia, luonnonoikeudellisia näkemyksiä edusti Antigone, joka hautasi veljensä vastoin lainsäätäjän (kuninkaan) nimenomaista kieltoa. Luonnonoikeus on Antigonen puolella, sillä antiikin Kreikan uskomusten mukaan vainajalla oli oikeus tulla haudatuksi. Oikeuspositivistit, kuten minä, olisivat saattaneet noudattaa lainsäätäjän tahtoa, joka oli/on legitiimi.
Ilmoita asiaton viesti
Jussila kirjoittaa: ***Uusi avioliittolaki ei vie lapsilta oikeutta yhtään mihinkään.***
Perinteisen avioliittolain vastustajat hokevat usein tätä Jussilan toteamusta. Tämä toteamus ei kuitenkaan nouse väitteen totuudellisuudesta, vaan paremminkin kyvyttömyydestä nähdä isoa yhteiskunnallista kuvaa siitä, mihin avioliitto vaikuttaa. Jussilan toteamus sisältää oletuksen, että uusi avioliittolaki vain laajentaisi avioliittolain piiriin kuuluvien ihmisten määrää, vaikka todellisuudessa koko avioliiton rakenne muutetaan uuden lain myötä ja sillä on kulttuuriin suuri vaikutus. Tätä rakenteen muutosta ja kulttuurivaikutusta on hyvä pyrkiä teroittamaan perinteisen avioliittolain vastustajille, koska joidenkin on vaikea hahmottaa kokonaiskuvaa asiassa ja ilman todellisen kokonaiskuvan hahmottamista ei voi ymmärtää, miksi ja miten uusi avioliittolaki heikentää huomattavasti esimerkiksi lasten oikeutta kasvaa isänsä ja äitinsä hoidossa.
Tässä muutama huomio siitä miten uusi avioliittolaki vaikuttaa esim, lapsen oikeuksiin yhteiskunnassa. Kun yhteiskunta käsitteellistää avioliiton instituutiona jossa isä ja äiti sitoutuvat kasvattamaan omat biologiset lapsensa, niin se vaikuttaa ihmisten käyttäytymiseen. Sillä kun tällainen instituutio on yhteiskunnassa ihanteena ”perhemallille”, niin se tarkoittaa, että mahdollisimman moni lapsi syntyy tilanteessa, jossa vanhemmat ovat solmineet avioliiton keskenään. Tällöin syntyy mahdollisimman vähän sellaisia ikäviä tilanteita, että syntyvän lapsen vanhemmat eivät halua elää yhdessä ja kasvattaa omia biologisia lapsiaan.
Näin siksi, että lailla on opettava vaikutus kulttuuriin, sillä laki on opettaja, joka viestii yhteiskunnalle, oikeasta ja väärästä ja sitä kautta laki muokkaa yhteiskunnan ”kielioppia”. Mikäli yhteiskunnan ajattelua halutaan/pyritään muuttamaan/ohjaamaan johonkin tiettyyn suuntaan, niin se on parasta ja tehokkainta tehdä lainmuutoksen kautta.
Professori Tapio Puolimatka kirjoittaa kirjassaan ”Yhteiskuntakoe lapsilla?” – seuraavasti:
– ***Laki muokkaa uskomuksia useilla eri tavoilla. Lainsäädännöllä on opetusvaikutusta, koska se määrittelee hyväksyttävän käyttäytymisen rajat ja luo viitekehyksen, jonka sisällä tekojen merkitykset tulkitaan. Lainsäädännön asettamat julkiset käyttäytymissäännöt määrittelevät käyttämämme ’kielen’ ja ihmissuhteiden perusrakenteen. Kieli on yhteisöllistä ja tekojen merkitykset määräytyvät yleisesti hyväksytyn käyttäytymissäännön perusteella. Se, mitä teoillamme tarkoitamme, ei määrää sitä, miten tekomme tulkitaan, koska ihmiset tulkitsevat tekojamme vallitsevien merkitysten pohjalta. Kun homoseksuaalinen suhde sukupuolineutraalissa lainsäädännössä asetetaan moraalisesti samalle tasolle naisen ja miehen avioliiton kanssa, koko yhteiskunnan käyttämä kieli ja kulttuuriset merkitykset muuttuvat sen myötä.*** (Tapio Puolimatka)
”Isossa kuvassa” todellinen tavoite jota sukupuolineutraalia avioliittoinstituutiota ajavat tahot tavoittelevat on nimenomaan kulttuurin ”kieliopin” muutos, suhteessa homoseksuaaliseen elämäntapaan. Tätä muutosta ajetaan lainsäädännön kautta, koska laki on opettaja, jonka kautta yhteiskunnan käyttämä kielioppi voidaan muuttaa. Kun uuden sukupuolineutraalin avioliittolain opetusvaikutus sisällytetään kouluissa ja päiväkodeissa annettavaan perhe- ja seksuaaliopetukseen, niin tällä tavalla uusi sukupuolineutraali käsitys avioliitosta, perheestä, seksuaalisuudesta ja homoseksuaalisesta elämäntavasta siirtyy uuden sukupolven sisäistyneiksi asenteiksi.
Avioliitto on ollut Suomessakin ihanneperhemalli iät ajat. On ollut selvää, että jokaiselle lapselle on lähtökohtaisesti ehdottomasti parasta kasvaa oman biologisen isän ja äidin kanssa. Avioliitto on nimenomaan taannut tämän lähtökohdan, koska siinä mies ja vaimo sitoutuvat rakastamaan toisiaan, aina niin myötä kuin vastoinkäymisissä ja avioliitossa sitoudutaan jatkamaan sukua. Jokaisen lapsen ehdoton ja lähtökohtainen ihmisoikeus, on tuntea biologinen alkuperänsä, isänsä ja äitinsä. Oikeus olla biologisten vanhempiensa kasvatettavana ja kasvaa oman biologisen sukunsa yhteydessä. Oikeus omata vanhempi, molemmista sukupuolista. Nämä oikeudet avioliitto takaa ja turvaa jokaiselle lapselle lähtökohtaisesti. Se ettei kaikki avioliitot aina onnistu, ei poista sitä että lähtökohtaisesti avioliiton rakenne nimenomaan varmistaa sen, että nämä lapsen ihmisoikeudet toteutuvat.
Jos tämä yhteiskunnan ihanneperhemalli muutetaan sellaiseksi, että samaa sukupuolta olevat parit voivat myös solmia keskenään tämän ihanteena pidetyn avioliiton ja voivat sitten hankkia siihen lapsia, (jotka aina erotetaan vähintään toisesta biologisesta vanhemmastaan), niin se ensiksi viestii yhteiskunnalle että lapsen on yhtä hyvä kasvaa sijaisvanhempien kanssa kuin biologisten. Tämä viesti on vastoin lapsen ihmisoikeuksia, koska lapsella on ensisijainen oikeus olla biologisten vanhempiensa kasvatettavana. Jos yhteiskunnalle viestitään ihanneperhemallin muuttamisen kautta, että sillä ei ole väliä onko kasvattaja biologinen vanhempi vai ei, niin on selvää että tällainen viestintä vaikuttaa, niin kulttuuriin, että sellaiset toimet lisääntyvät joidenka johdosta yhä useampi lapsi joutuu kasvamaan erillään biologisista vanhemmistaan.
Näitä toimia voivat olla juurikin geneettisten orpojen tarkoituksellinen tuottaminen, jonka kautta samaa sukupuolta olevalle parille hankitaan lapsi avioliittoon sekä hedelmöityshoitojen lisääntyminen jne.. Näin tämä uusi laki vaikuttaisi niin, että yhä useamman lapsen ihmisoikeudet suhteessa biologisiin vanhempiin jäisivät toteutumatta – siitä yksinkertaisesta syystä ettei sellaista kasvualustaa nähtäisi enää, niin selkeänä ihanteena lapselle, kuin mitä se on tähän asti nähty. Kulttuurissa tapahtuisi siis katsonta muutos, koska laki muokkaa uskomuksia, uskomukset muovaavat käyttäytymistä ja uskomukset ja käyttäytyminen vaikuttavat ihmisten kiinnostuksen kohteisiin ja hyvinvointiin.
Lisäksi tämä sukupuolineutraali avioliittolaki vaikuttaisi sen, että aina kun samaa sukupuolta oleva pari hankkisi lapsen perheeseen, niin se täytyisi tuottaa sinne perheen ulkopuolisen henkilön kautta. Näin tämän lapsen ihmisoikeudet suhteessa biologiseen (ainakin toiseen) jäisi näissä kaikissa tapauksissa toteutumatta. Eli uusi laki jo lähtökohtaisesti olisi rakenteeltaan sellainen joka mahdollistaisi sen, että lapsen ihmisoikeudet suhteessa biologisiin vanhempiin jäisivät toteutumatta. Kun perinteinen avioliitto nimenomaan loi turvan, että ne oikeudet lähtökohtaisesti toteutuisivat. Eli tämä avioliittolain muutos on rakenteellisesti hyvin voimakas, ja se kohdistuu nimenomaan lapsien oikeuksiin suhteessa biologisiin vanhempiinsa.
Jokainen lapsi on täysin yhtä arvokas, sama missä hän asuu – mutta kaikki paikat ja perhemallit eivät ole yhtä ”oikeita” paikkoja lapselle ja ennen kaikkea kaikki mallit eivät turvaa lapsen oikeutta tuntea ja elää biologisten vanhempiensa kanssa. Tämän vuoksi kaikki ihanteetkaan eivät voi olla yhtä hyviä. Ihanne joka pitää jo lähtökohtaisesti sijaisvanhempia samassa arvossa biologisten vanhempien kanssa lasten kasvattajina, ei ole niin hyvä ihanne kuin ihanne joka aina lähtökohtaisesti tukee sitä, että lapset saisivat kasvaa omien biologisten vanhempiensa kanssa – sillä tämä ihanne tukee lasten ihmisoikeutta suhteessa biologisiin vanhempiinsa.. Se ettei lähtökohdat toteudu aina, ei muuta sitä mikä merkitys niillä on ihanteina yhteiskunnassa.
Ilmoita asiaton viesti
”Ihanne joka pitää jo lähtökohtaisesti sijaisvanhempia samassa arvossa biologisten vanhempien kanssa lasten kasvattajina, ei ole niin hyvä ihanne kuin ihanne joka aina lähtökohtaisesti tukee sitä, että lapset saisivat kasvaa omien biologisten vanhempiensa kanssa – sillä tämä ihanne tukee lasten ihmisoikeutta suhteessa biologisiin vanhempiinsa”
On toivottavaa että näitä kirjoituksia kukaan nuorena vanhempansa menettänyt ja sijaisvanehmpien luona kasvanut lue, sillä sen verran huonoiksi ja kasvatusvastuuseen kelpaamattomiksia ihmisiksi heidät tuomitsit. On varmasti erittäin tyydyttävää tälläisen ihmisen maailma pistää palasiksi ja hänen minäkuvaansa alistaa. Pisteet tuolle.
Ilmoita asiaton viesti
Salmi annat väärän todistuksen minusta, sillä en todellakaan sano ketään vanhempaa huonoksi tai kasvatusvastuuseen kelpaamattomaksi. Vääristelet joko tarkoitushakuisesti tai ymmärtämättömyyttäsi pointtini.
Pointtini on, että ei ole kyse siitä etteivätkö sijaisvanhemmat voisi olla hyviä hoitamaan ja kasvattamaan lapsia, vaan siitä, että jokaiselle lapselle tulisi suoda lähtökohtainen ihmisoikeus olla biologisten vanhempiensa kasvatettavana ja kasvaa oman biologisen sukunsa yhteydessä. Kyse ei siis ole siitä kuka osaa tai kykenee parhaiten hoitamaan kasvatuksen, vaan siitä että jokaiselle lapselle tulisi lähtökohtaisesti taata mahdollisuus kasvaa omien biologisten vanhempien kanssa. Tämän lähtökohdan turvaamiseksi perinteinen avioliitto on rakenteellisesti luotu.
Joillain ihmisillä tämä lapsen ihmisoikeus kasvaa omien biologisten vanhempien kanssa on rikkoontunut erilaisista syistä johtuen (avioero, vanhemman kuolema jne..) Tätä lapsen ihmisoikeuksien kannalta epänormaalia tilannetta ei tulisi kuitenkaan käyttää avioliiton uudelleen määrittelyn perusteena, jolloin poistettaisiin kaikilta yhteiskunnan lapsilta lain takaama turva isään ja äitiin.
Ilmoita asiaton viesti
No niin, kyse on siis siitä, että jotkut luulevat, että biologisessa vanhemmuudessa on jotakin maagista, joka jotenkin säteilee lapseen jotain ihmeellistä. Sellaista, jota taas EI säteile sellaisista kasvattajista, jotka ’vain’ kasvattavat, välittävät ja huolehtivat parhaansa mukaan rakastavasti ja ihan kybällä jnpp. lapsesta ILMAN tätä biologisen vanhemmuuden taikavaikutusta.
Hokkuspokkus on siis teidän kilariuskovaisten perustelu ja te vaan nimitätte sitä lapsen oikeudeksi, vaikka kyse on vain taikauskosta ja homokammosta. Sillä välin toisaalla me muut ihmiset haluamme vain, että lapsista huolehditaan yleisesti yhteiskunnassa (meillä ja muualla) ja joka huushollissa, korttelissa, kylässä jne erityisesti mahdollisimman hyvin.
Ilmoita asiaton viesti
””…biologisessa vanhemmuudessa on jotain maagista…”
Ihmeellistä, että vanhemmuuden merkitystä halutaan mitätöidä tuollaisella vihervasemmistolaisella poliittisella raivolla.
Kyllä lapsi varmasti valitsee oman biologisen äitinsä ja isänsä eikä jonkun vieraan henkilön jos hän itse saa valita.
Ilmoita asiaton viesti
Ei, Jääskeläinen, ei todellakaan ole kyse vanhemmuuden mitätöimisestä, päinvastoin. Tein vain eron todellisen vanhemmuuden ja vanhemmuuteen liitetyn taikauskoisen hölynpölyn välillä. Biologinen vanhemmuus voi olla hyvää ja vastuullista jne, mutta niin voivat olla muutkin vanhemmuuden muodot. Ne kaikki voivat olla myös huonoja. Ei tässä ole mitään uutta ja ihmeellistä.
Teet vain itsesi naurettavaksi kuvitelminesi: missä ihmeen poikkeustodellisuudessa ikinä voisi toteutua tilanne, jossa lapsi joutuu tekemään valinnan biologisen vanhempansa ja jonkun vieraan ihmisen välillä? Ilmeisesti kuvitelmaasi kuuluu, että lasta vauvasta saakka kasvattaneet samaa sukupuolta olevat adoptiovanhemmat olisivat näitä ’vieraita ihmisiä’?
Enkä muuten ole vasemmistolainen enkä edes raivoissani.
Ilmoita asiaton viesti
Siitä nimenomaan on kyse mikä on lapselle parasta. Ei ole taikauskoista hölynpölyä eikä poikkeustodellisuutta sanoa, että omalla äidilla ja isällä on lapselle merkitystä.
Toin omien biologisten vanhempien merkityksen lapselle esiin juuri sillä, että lapsen etu on kasvaa omien vanhempien hoidossa. Siihen ei tarvita suuria tutkimuksia vaan pelkästään se minkä jo kerroin ja samaistut hetkeksi lapsen maailmaan.
Huoltajavanhempi ei ole sama asia kuin biologinen vanhempi ja jos et sitä muuten myönnä, niin ne huollettavat kyllä huutavat tai muuten ilmaisevat sen jossain vaiheessa niin, että asia tulee varmasti selväksi.
Kiistät ilmeisesti myös olevasi Vihreiden miehiä, merkillisen samannäköinen mies tuolla on Vihreiden listoilla:
http://player.myzef.com/lehtiyhtyma/ajax/compariso…
Lukijat päätelkööt itse, kenellä on ”poikeutodellisuus”.
Ilmoita asiaton viesti
Olet todella sekaisin. Jos sanon, että en ole vasemmistolainen, niin en ole siinä yhteydessä sanonut mitään mistään muusta kuin väittämästäsi ”vihervasemmistolaisuudesta”. Mutta googlaile rauhassa vaan. Voin helpottaa sitä kiistämällä olevani riihimäkeläinen autokauppias.
Ilmoita asiaton viesti
Jani Virta
””Lapsi ei valitettavasti saa valita eikä kuuluka valita. Aikuisilla ihmisillä on oikeus itse päättää kenen kanssa elää parisuhteessa lainsäädännön rajoissa.””
Sekotat aika täydellisesti eri asioita ja perustelet sellaisilla itsestään selvyyksillä, mitkä ei liity asiaan.
Kyllä, aikuisilla on laissa oikeus valita puolisonsa tietyin rajoituksin.
Ja kyllä, lapsi ei itse valitettavasti voi estää vääryyksiä.
Juuri siksi lainsäädäntö pitäisi tehdä niin, että ei aiheuteta lainsäädännöllä lapsen kannalta huonoja tilanteita.
Elämä on epätäydellistä ja voi olla täynnä ongelmia. Se ei ole mikään uutinen eikä myöskään mikään peruste tehdä huonoa lainsäädäntöä.
Elämässä voi olla monenlaisia tilanteita, lainsäädäntöön sen sijaan voimme vaikuttaa.
Ilmoita asiaton viesti
Juuri edellä lukemaasi professoria vähän enemmän lukemalla saat selville, onko noin kuin väität!
Ilmoita asiaton viesti
Ei ole mitään ”maagista”, vaan biologista. Veriside on tärkeä osa minäkuvaa ja identiteettiä. Jos ihmisten tarve saada yhteys biologisiin sukulaisiinsa, vanhempiinsa, sisaruksiinsa jne. ei ole riittävä osoitus tästä, mikä olisi?
Jos nimität sitä ”hokkuspokkus” -perusteluksi kyse ei ole vain spn-avioliittolakia vastustavien tai Aa-yhdistyksen näkemyksestä vaan niiden tuhansien ja miljoonien tavallisten ihmisten näkemyksestä ja henkilökohtaisesta, kipeästä kokemuksesta, joille biologinen sukulaisuus ja perheenjäseniin saatava yhteys on tärkeä asia.
Heille ei riitä se, että heistä on huolehdittu sijaisperheessä tai yksinhuoltajaperheessä mahdollisimman hyvin, mikä ei tarkoita että kasvattajissa olisi ollut vikaa, sanotaan se nyt vielä.
Jos se ei riitä asianomaisille itselleen, että heillä on ollut parhaat kasvattajat mitä kuvitella voi, voiko määritellä ulkopuolelta, että sen on riitettävä? Sisimpään jää aukko, suuri kysymysmerkki, joka saa lähtemään maailman ääriin etsimään sitä ihmistä, jota kukaan toinen ei voi täysin korvata.
Ilmoita asiaton viesti
Sisimpään jää aukko, suuri kysymysmerkki…
Saatat hyvinkin olla oikeassa. Sen kanssa on vain opittava elämään, vaihtoehto kun on ettei ole olemassakaan. Vanhemmat, jotka ovat kykeneviä ja halukkaita hoitamaan lapsensa, tekevät niin. Ei niitä lapsia adoptoida.
Ilmoita asiaton viesti
Ikävöiminen tai halu saada tietää eivät ole biologiaa vaan ajattelua, tietoisuuden toimintaa. Ei veriside ole mikään voima, joka saa nuo tuntemukset aikaan.
Ilmoita asiaton viesti
Miksi geneettisen isän tai äidin ja sukujuurien kaipuu on asia jonka kanssa kipuilevien ihmisten tuntemuksia väheksytään, eikä näiden tuntemusten juurisyitä olisi lupaa pyrkiä enneltaehkäisemään vaikka ne selvästikin olisivat ennaltaehkäistävissä ainakin tiettyyn pisteeseen asti?
Miksi esimerkiksi kokemus avioliitto-oikeuden tarpeellisuudesta olisi jotenkin hyväksyttävämpi ja tärkeämpi tuntemus, johon olisi välttämättä saatava korjaus?
Avioliitto-oikeuden ikävöinti vs. oman geneettisen äidin tai isän ja sukujuurien ikävöinti. Eikö nyt luulisi empatioiden itsestäänselvästi kohdistuvan pikemminkin viimeksi mainittuun?? En vaan tule koskaan ymmärtämään heitä jotka pitävät ensin mainittua tuntemusta hyväksyttävämpänä ja tärkeämpänä, ja jotka eivät halua ennaltaehkäistä jälkimmäisiä tuntemuksia, mutta ensinmainittua kyllä.
Avioliitto on abstrakti sosiaalinen konstruktio joka on tärkeä erityisesti uskonnolliselle väelle joten eiköhän olisi syytä jättää se jo siitäkin syystä rauhaan. Korjataan mahdolliset epäkohdat (mitä nämä ovat?) muun lainsäädännön kautta. Oma isä, äiti ja sukujuuret sen sijaan ovat erittäin konkreettisia ja monien ihmisyydelle tärkeimpiä peruspilareita elämänkatsomuksesta riippumatta.
Ja ongelmiahan tässä eivät ole adoptio tai yksinhuoltajuus tms. joihin on päädytty onnettomien sattumusten kautta (eli vasta sen jälkeen kun lapsi on jo siitetty), vaan _suunniteltu_ isättömyys tai äidittömyys josta on tietoisesti päätetty jo ennen lapsen hedelmöittymistä. Isän- tai äidinkaipuu eivät toki aina välttämättä näissäkään tapauksissa konkretisoidu, mutta läheskään aina eivät myöskään konkretisoidu tuntemukset avioliiton tarpeellisuudesta, varsinkaan nykypäivänä.
Esimerkkejä keinoista joilla _suunniteltua_ isättömyyttä ja äidittömyyttä voidaan ennaltaehkäistä, ja joilla geneettisten sukujuurien merkitys voidaan tunnustaa lainsäädännöllisellä ja yhteiskunnallisella tasolla:
– Ei enää anonyymiä sukusolujen luovutusta, eli korjataan hedelmöityshoitolakia
– Säilytetään avioliittoinstituutio miehen ja naisen välisenä, jolloin yhteiskunta viestittää että sekä isällä että äidillä on tasavertaisesti yhtä tärkeä merkitys lapselle
– Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusagendaan tehdään lisäys jolla viestitetään tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta lisäävän se, jos lapsiperheen vanhempien sukupuolikiintiöön kuuluu vähintään yksi miespuolinen ja vähintään yksi naispuolinen vanhempi, lähtökohtaisesti lapsen geneettiset vanhemmat.
Ilmoita asiaton viesti
Luulen, että laki tuntemuksien lisäämisen viestinnän mahdollisuudesta olisi hiukan hankala kirjoittaa…
Ilmoita asiaton viesti
Miksi geneettisen isän tai äidin ja sukujuurien kaipuu on asia jonka kanssa kipuilevien ihmisten tuntemuksia väheksytään, eikä näiden tuntemusten juurisyitä olisi lupaa pyrkiä enneltaehkäisemään…
Ei niitä väheksytä, ainakaan äidin osalta, päin vastoin. Realisti vain tajuaa, että kauniisti muotoilemasi ’sukujuurien kaipuun ennaltaehkäisy’ tarkoittaa kyseisten yksilöiden kohdalla, etteivät he koskaan synny.
Ilmoita asiaton viesti
”–tarkoittaa kyseisten yksilöiden kohdalla, etteivät he koskaan synny.”
Syntyvät kyllä jos lasta suunnittelevat aikuiset ymmärtävät molempien geneettisten vanhempien tärkeyden ja sallivat isä- tai äitisuhteen muodostumisen sukusolun luovuttajan ja lapsen välille. Näitä kutsutaan apilaperheiksi. Lakia tulisi korjata siten että jatkossa sukusolujen luovuttajiksi voitaisiin hyväksyä vain heitä jotka osaltaan sitoutuvat vanhemmuuteen.
Eiväthän abortoidutkaan koskaan synny (eli eivät synny elävänä ellei käy ”vahinko” kuten alla olevassa linkissä), vaikka olisivat kovin kiitollisia siitä että saisivat syntyä ja jäädä eloon. https://www.washingtonpost.com/news/acts-of-faith/…
Ilmoita asiaton viesti
Olen vähän yksinkertainen, mutta en oikein ymmärrä tuota apilaperhettä argumenttina. Sperman tai munasolun luovuttaja muodostaisi siis apilan pariskunnan kanssa? Luulisin useimpien luovuttajien nimenomaan irtisanoutuvan kasvatusvastuusta. Eivätköhän ne apilaihmiset apiloidu ihan avioliittolaista riippumatta. Miten ajattelit avioliittolain vaikuttavan apiloiden kasvuun?
Yhtä lailla tietoisesti yksihuoltajaäideiksi ryhtyvillä, on vaikea nähdä mikä muuttuisi. Eikö sen edellisen version avioliittolaista olisi pitänyt taata heidät hedelmöittävien miesten ryhtyvän aktiivisiksi isiksi? Niin ei kuitenkaan ole.
Ilmoita asiaton viesti
#147: ”Luulisin useimpien luovuttajien nimenomaan irtisanoutuvan kasvatusvastuusta.”
Siksi sellaisia luovuttajia ei tulisikaan käyttää.
”Miten ajattelit avioliittolain vaikuttavan apiloiden kasvuun?”
Samoin kuin spn avioliittolain ajatellaan nyt vaikuttavan sateenkaariperheiden hyväksyntään, eli lakimuutoksella ajetaan nyt takaa sitä että kaksi äitiä tai kaksi isää nähtäisiin aivan yhtä hyvänä vaihtoehtona kuin kaksi eri sukupuolta olevaa vanhempaa. Ajatellaan siis että lakimuutoksen myötä kansalaiset saadaan sosiaalistettua uuteen normiin. Tämä varmistetaan mm. päiväkotien ja koulujen opetuksessa. Jos nyt avioliittoinstituutio säilytetäänkin naisen ja miehen välisenä, niin se välittäisi viestiä sekä isän että äidin tärkeydestä. Lapsia ja nuoria tulisi sosiaalistaa perhemalleihin joissa lähtökohtaisesti on sekä äiti että isä. Tarvitaan siis päiväkotien, koulujen ja median sosiaalistavaa vaikutusta, ja avioliittolain säilyttäminen miehen ja naisen välisenä mahdollistaisi tämän. Jos halutaan että avioliittolainsäädäntö jotenkin helpottaisi sateenkaariperheiden lasten asemaa, niin tulisi pikemminkin siirtyä moniavioisuuteen. (http://maxstenbck.puheenvuoro.uusisuomi.fi/224941-…)
”Yhtä lailla tietoisesti yksihuoltajaäideiksi ryhtyvillä, on vaikea nähdä mikä muuttuisi. Eikö sen edellisen version avioliittolaista olisi pitänyt taata heidät hedelmöittävien miesten ryhtyvän aktiivisiksi isiksi? Niin ei kuitenkaan ole.”
Olen varma että enemmistön mielestä suunniteltu yksinhuoltajuus ei lähtökohtaisesti ole toivottavaa, vaan pikemminkin viimeinen oljenkorsi. Tämä yleinen mielipideilmasto osaltaan ehkäisee suunniteltua yksinhuoltajuutta, ja ellei avioliittoinstituutiota olisi, olisi suunniteltu yksinhuoltajuus varmasti nykyistä yleisempää. Osaltaan jo avioliittolainsäädäntöön tehdyt aiemmat muutokset (avioerojen helpottaminen) ovat heikentäneet kahden vanhemman (isän ja äidin) arvostusta. Sitäpaitsi suunnitellusti yksinhuoltajiksi ryhtyvien äitien lasten isät eivät edes välttämättä tiedä siittäneensä lasta.
Jos ihmiset oikeasti haluavat ajatella lapsensa parasta ja tasa-arvoa/yhdenvertaisuutta, tulisi jo ennen hedelmöittymistä olla osapuolten välillä yhteinen ymmärrys siitä että tuleva lapsi saa kasvaa molempien vanhempiensa hoidossa ja että molemmat vanhemmat tulevat tekemään parhaansa tämän toteutumiseksi parhaalla mahdollisella tavalla. Muut lapsenhankkimistavat ovat eettisesti arveluttavia ja johtavat lasten epätasa-arvoiseen asemaan muihin lapsiin nähden jotka saavat kasvaa molempien geneettisten vanhempiensa hoidossa.
Ilmoita asiaton viesti
En voi muuta kuin ihailla uskoasi avioliittolain positiivisesta vaikutuksesta siihen miten ihmiset käyttäytyvät. 87 vuodessa tulimme nykytilanteeseen, mutta jos nyt perumme päätetyt muutokset kaikki muuttuu. Pakkohan se on uskoa, kun kerran niin sanot.
Ilmoita asiaton viesti
Lienee selvää, että sukusoluja ei käytännössä enää luovuteta, jos siihen liitetään jokin kasvatusvastuu. Tähän Tarkkanen pyrkineekin. Ehkä hänen mielestään munuaisen luovuttajaakin pitäisi vaatia vastuuseen, jos ongelmia ilmenee.
Ilmoita asiaton viesti
#140. Tarkkanen, Millie Fontanan vanhemmat olivat hölmöjä ja tekivät väärin, mutta ei pidä yleistää, että kaikki naisparit tekisivät lapsilleen samalla tavalla. Pelkään pahoin, että olet aito avioliitto -propagandan uhri.
Ja kyllä, minäkin toivon, että Millie Fontana saisi mielenrauhan isätraumansa kanssa.
Ilmoita asiaton viesti
#146. Ainakin julkisuudessa on keskitytty lähes yksinomaan ja varsinkin viime aikoina sellaisiin naispareihin, jotka eivät salli lapsilleen isäsuhdetta. Eipä ole isejä näkynyt äitiyslakia promottaessa. Äitiyslakihan voimaanastuessaan suorastaan rohkaisee tällaiseen menettelyyn jossa sukusolun luovuttajan isyyttä ei voida vahvistaa, eli tarkoittaa ettei lapsen elämässä ole isää.
”ei pidä yleistää, että kaikki naisparit tekisivät lapsilleen samalla tavalla”
Miten naispari voi muka tehdä jotenkin toisella tavalla jos on käytetty anonyymiä luovuttajaa, jonka henkilöllisyys on mahdollista saada tietoon vasta lapsen täytettyä 18 vuotta? Aika vaikea olla olematta ”hölmö” jos hedelmöityshoitolaki sallii tällaisen ja estää henkilöllisyyden selvittämisen. Sitäpaitsi 18-vuotiaankaan tiedonsaantioikeus ei takaa yhtään mitään koska näillä luovuttajilla ei ole mitään velvollisuuksia lasta kohtaan ja luovuttaja voi asua kaukana toisessa maassa. Ehdotukseni onkin että tällaisten luovuttajien käytöstä luovutaan kokonaan. Siksi äitiyslakikin sellaisenaan tulisi hylätä.
Ilmoita asiaton viesti
Samalla argumentoinnilla pitäisi kai isyyslakikin kumota, eikö vain?
Ilmoita asiaton viesti
#151. Olen ainakin ymmärtänyt, että Millie Fontanalla oli olemassa isä, jonka hän sai tavata kerran tai pari.
Mutta tosiaan, hedelmöityshoidoissahan isä usein jää tuntemattomaksi. Olen kuitenkin sitä mieltä, että kaikilla naisilla, myös lesboilla, on oikeus äitiyteen ja mahdollisimman monella lapsella oikeus syntyä maailmaan. Jos haluat rajoittaa näitä oikeuksia, voit tietenkin ottaa yhteyttä vaikka eduskuntaan. Ainakin KD:ssa on varmasti kansanedustajia, jotka olisivat valmiita rajoittamaan hedelmöityshoitolakia ja kumoamaan äitiyslain. Muista siinä tapauksessa kuitenkin, että moni lapsi on vanhempien parisuhteesta tai sen puuttumisesta riippumatta kiitollinen siitä, että hänet on saatettu maailmaan.
Järkevämpää olisi ehkä kuitenkin ottaa yhteyttä Setaan ja pyytää heitä levittämään jäsenistön keskuudessa ajatusta, että biologisten vanhempien läsnäolo lasten elämässä on hyödyllistä ja että sen järjestämiseen on monia tapoja.
Ilmoita asiaton viesti
Aito avioliitto -porukka on todellakin tässä keskustelussa ainoa, joka on mitään kieltämässä.
Ilmoita asiaton viesti
Juha Salmi
””On toivottavaa että näitä kirjoituksia…”
Puhut täyttä pötyä liittyen huoltajavanhempiin ja Mikael Torpan kommentointiin.
Torppa on täysin oikeassa. Mikään ei pysty korvaamaan lapselle hänen omaa äitiä ja isää.
Puhun kokemuksesta.
Ilmoita asiaton viesti
Sekä sinun, että Puolimatkan argumentaatiossa on perustavaa laatua oleva virhe, koskien moraalikäsityksen ja lainsäädännön syy-seuraussuhdetta. Jussila sen muotoilikin jo varsin hyvin:
Suomessa näyttää tuo lainsäädäntö, hitaasti kylläkin, edes yrittävän seurata yhteiskunnallista muutosta…
Ilmoita asiaton viesti
Tottakai lainsäädännön pitää pyrkiä hyviin ratkaisuihin ja hyviin tavoitteisiin, pyrkiä ylläpitämään parempaa tilannetta vaikka yhteiskunnassa tilanne olisi menossa kohti kuraa.
Kuvitellaan esimerkkinä vaikka rikollisuutta. Havaitaan tilastoista, että autovarkaudet ovat lisääntyneet valtavasti. Voidaan siis päätellä että yhteiskunnallinen kehitys on lisääntyvien autovarkauksien suuntaan ja lainsäädäntö pitää sopeuttaa tuohon eli poistetaan autovarkaudet rikoslaista kun ne ovat niin yleisiä. Menikö kaikki hyvin ?
Väität tietysti esimerkkiä epätodelliseksi ? Toki se on kärjistetty mutta juuri tuonkaltaista ajattelua kuulee valitettavan usein.
Kun huonoja asioita esiintyy laajasti, niin sillä perusteella halutaan löysätä lakia lisää tai jopa laillistaa huono asia.
Eli ei lainsäädännön aina pidäkään seurata yhteiskunnallista muutosta ja vauhdittaa huonoja asioita entistä huonommiksi.
”Katsokaa ensin miksi aita on pystytetty ennen kuin pistätte sen matalaksi.”
Ilmoita asiaton viesti
Olet aivan oikeassa, väitän vertaustasi surkeaksi. Oikein pinnistelemällä olisit varmaan keksinyt muun vertauksen kuin rikoksen. Mutta mennään siis sillä, kun sen valitsit. Jos useampi ja useampi pitää autovarkautta hyväksyttävänä, jossain vaiheessa rangaistusta varmasti kevennetään. Sitten kun selvä enemmistö pitää autoja yhteisenä omaisuutena, joita vain käytetään tarpeen mukaan autovarkaus konseptina lakkaa olemasta. Kyllä se juuri noin menee, eikä siinä ole mitään väärää. Lainsäädännön kuuluu olla yhteiskunnan moraalikäsitys formalisoituna, ei siinä ole oikeaa ja väärää. Katsoit vain asiaa nykyperspektiivistä.
Ilmoita asiaton viesti
Golfinpeluu, kahvinjuonti, alkoholinjuonti… rikoksia ei niin kauan sitten.
Ilmoita asiaton viesti
Se, että ihmiset omin päin rikkovat lapsen oikeuksia tehtailemalla lapsia
miten sattuu, heidän juurensa katkaisten, – ei ole mikään yhteiskunnallinen kehitys, jota lainsäädännön pitäisi seurata, se on anarkiaa!
Ilmoita asiaton viesti
Mikael Torpan kommentti 85:
”(…) todellisuudessa koko avioliiton rakenne muutetaan uuden lain myötä ja sillä on kulttuuriin suuri vaikutus.”
Torppa, minä asun maassa, jossa on sukupuolineutraali avioliittolaki, ja olen asunut täällä jo ennen lakimuutosta. Maan kulttuuri ei ole muuttunut millään lailla, ei edes perhekulttuuri (ks. myös kommenttini 61).
“Sillä kun tällainen instituutio on yhteiskunnassa ihanteena ”perhemallille”, niin se tarkoittaa, että mahdollisimman moni lapsi syntyy tilanteessa, jossa vanhemmat ovat solmineet avioliiton keskenään. “
No miksi ihmeessä sinä sitten vastustat samaa sukupuolta olevien parien oikeutta avioliittoon? Tällaisilla pareilla on jo nykyäänkin lapsia, joten eikö ole parempi, että avioliitto sitouttaa heitä tiiviimmin yhteen?
Korostat oikeutta biologisiin vanhempiin. Se on erinomainen ja kannatettava asia. Mutta riippumatta siitä, tuleeko uusi avioliittolaki vai ei, naispareilla ja miespareilla tulee olemaan lapsia jatkossakin. Eikö siis ole parempi, että tällaiset pari sitoutuvat toisiinsa avioliiton kautta, jotta heidän lapsillaan olisi vakaampi perhemalli kasvun pohjana? Sitä paitsi tällaiset parit antavat useimmiten lapsilleen mahdollisuuden tuntea biologiset vanhempansa.
“Jos yhteiskunnalle viestitään (…) että sillä ei ole väliä onko kasvattaja biologinen vanhempi vai ei, niin (…) sellaiset toimet lisääntyvät joidenka johdosta yhä useampi lapsi joutuu kasvamaan erillään biologisista vanhemmistaan.”
No ei takuulla. Tulevaisuudessakin hetero- tai sateenkaaripariskunnat taikka itselliset ihmiset tekevät tai ovat tekemättä lapsia, joko luonnonmenetelmällä tai hedelmöityshoidoilla, riippumatta siitä, millainen avioliittolaki on voimassa. Sitä paitsi tuleva avioliittolaki ei heikennä yhdenkään lapsen asemaa vaan sen sijaan parantaa joidenkin lasten asemaa.
“Lisäksi tämä sukupuolineutraali avioliittolaki vaikuttaisi sen, että aina kun samaa sukupuolta oleva pari hankkisi lapsen perheeseen, niin se täytyisi tuottaa sinne perheen ulkopuolisen henkilön kautta.”
Näinhän tapahtuu jo nykyäänkin ja tulee tapahtumaan myös jatkossa, oli avioliittolaki millainen hyvänsä.
“Jokainen lapsi on täysin yhtä arvokas (…)”
Tässä Torppa on onneksi oikeassa.
Ilmoita asiaton viesti
kommentoin Petri vain yhtä asiaa listastasi,
VAKAUTTA
.
Same-sex liittoja luonnehtii seuraava löydetty havainto:
Naisparien kodeissa on lapsilla kaikkein vaikeinta silloin kun liitto on vakaa. Eli heteroavioliittojen säännöt eivät päde homoliitoissa, koska ne ovat kokonaan toista laatua olevia ihmis-suhteita.
Ilmoita asiaton viesti
Mikael Torpan kommentti 85: Tähän vuodatukseen voi vastata vain lainaamalla Clint Eastwoodin näyttelemän päähenkilön sanoja katoliselle papille elokuvasta ”Gran Torino”: I’m not used to taking marital advice from a 28-year-old virgin.”
Ilmoita asiaton viesti
Max Jussila
””Avioliittolaissa ei lausuta sanaakaan lapsen oikeuksista, demokratiasta tai adoptiosta. ””
Aivan. Se ei varmaan estä kuitenkaan ymmärtämästä asiaa ?
Lapsella on synnynnäinen oikeus omaan äitiin ja isään, riippumatta toteutuuko tuo oikeus.
Demokratiaan kuuluu oikeus tuoda esiin, että avioliitto on vain miehen ja naisen liitto. Samoin se, että avioliiton pitäminen vain miehen ja naisen liitona ei ole syrjintää. On nähtävissä jo nyt pyrkimyksiä vaientaa näitä totuuksia.
Adoptio ei ole mainittu mutta se on silti lain seurauksena mukana. Ollaan rehellisiä.
Ilmoita asiaton viesti
Kun tuo rehellisyys, aivan oikein, näyttäisi sinulle tärkeältä, voisimme määritellä lapset joita huolesi koskee. Kyse lienee lapsista, joilla ei ole realistista mahdollisuutta tulla eheässä avioliitossa elävien biologisten vanhempiensa yhdessä rakkaudella hoitamaksi. Tästä seuraa, että vaihtoehto näille lapsille on, ettei heitä ole olemassa. Eikö vain?
Ilmoita asiaton viesti
Vaihtoehdot eivät tietenkään ole nämä.
Se on olennaista, kumman tarpeita lähdetään täyttämään, lapsen vai aikuisen.
Ilmoita asiaton viesti
”Lapsella on synnynnäinen oikeus omaan äitiin ja isään, riippumatta toteutuuko tuo oikeus.”
Oikeus, joka ei toteudu, on ”oikeus”, siis lainausmerkeissä. Olen pahoillani Jääskeläinen, mutta kun luet noita kauniita julistuksia kansainvälisistä sopimuksista, niin missä niistä mainitaan lapsen oikeus ”omaan äitiin ja isään”? Eikös siellä puhuta ”perheestä” ja ”vanhemmista”?
…”tunnustavat, että lapsen tulisi persoonallisuutensa täysipainoisen ja sopusointuisen kehityksen vuoksi kasvaa perheessä onnellisuuden, rakkauden ja ymmärtämyksen ilmapiirissä.” Millä tavoin uusi lainsäädäntö poistaa esimerkiksi nämä tavoitteet ja ihannetilanteen tai vaikuttaa tämän virkkeen tavoitteiden toteutumiseen millään tavoin?
Ilmoita asiaton viesti
#113: “Lapsella on synnynnäinen oikeus omaan äitiin ja isään, riippumatta toteutuuko tuo oikeus.”
Se on kiistämätön tosiasia, ja oikeus toteutuu tai jää toteutumatta riippumatta siitä, millainen on avioliittolaki.
“Demokratiaan kuuluu oikeus tuoda esiin, että avioliitto on vain miehen ja naisen liitto.“
Sinulla on ehdottomasti se oikeus. Sinulla on kuitenkin myös velvollisuus kunnioittaa enemmistön päätöstä, joka on aviolittolain osalta se, että avioliittolaki muuttuu ja avioliiton merkitys laajenee.
“Samoin se, että avioliiton pitäminen vain miehen ja naisen liitona ei ole syrjintää.“
Olet oikeassa, se ei ole syrjintää. Syrjintää ei myöskään ole se, että avioliitto katsotaan jatkossa myös naisparien ja miesparien väliseksi liitoksi.
“On nähtävissä jo nyt pyrkimyksiä vaientaa näitä totuuksia.”
Se, että joku yrittää vaientaa mitä tahansa näistä totuuksista, on väärin.
Ilmoita asiaton viesti
””…ja oikeus toteutuu tai jää toteutumatta riippumatta siitä, millainen on avioliittolaki.””
Ei aivan pidä paikkansa.
1) Muistetaan, että heteropareilla ne lapset syntyvät pääsääntöisesti sillä luonnollisella tavalla omille vanhemmilleen, samaa sukupuolta olevilla pareilla asia ei ole ikänä niin.
2) Samaa sukupuolta oleville pareille tuli ulkoinen adoptio spn-avioliittolain ”kylkiäisenä”.
””Sinulla on kuitenkin myös velvollisuus kunnioittaa enemmistön päätöstä…””
Se, että kunnioitan lakeja, ei tarkoita että edellisen eduskunnan päätöstä pitäisi päästää voimaan. Ongelmallisia lakeja kumotaan ja korjataan jatkuvasti, se on aivan normaalia eikä sekään ole mitenkään ihmeellistä kun spn-avioliittolaki kumotaan.
””Syrjintää ei myöskään ole se, että avioliitto katsotaan jatkossa myös naisparien ja miesparien väliseksi liitoksi.””
No kutsutaan sitten spn-avioliittolakia vaikka vähemmistödiktatuuriksi. Pienen vähemmistön asialla yritetään ajaa yli suuren enemmistön perinteiset arvot. Tuosta pienestä vähemmistöstä edelleen vain entistä pienempi osa edes kokee jotenkin tarvitsevansa avioliittoa eikä rekisteröityä parisuhdetta.
Väärinkäsitysten välttämiseksi painotan, että tässä lakiasiassa en ole tyytymätön ensisijaisesti vähemmistöön vaan tiettyyn poliittiseen porukkaan, joka hyödyntää vähemmistöasioita omien poliittisten tavoitteidensa ajamiseen.
Ilmoita asiaton viesti
“(…) heteropareilla ne lapset syntyvät pääsääntöisesti sillä luonnollisella tavalla omille vanhemmilleen, samaa sukupuolta olevilla pareilla asia ei ole ikänä niin.”
Lapsia syntyy monenlaisilla tavoilla ja monenlaisille pareille tai itsellisille naisille riippumatta siitä, millainen on avioliittolaki.
“Samaa sukupuolta oleville pareille tuli ulkoinen adoptio spn-avioliittolain ”kylkiäisenä”.”
Ja hyvä niin. Jossakin tapauksessa nimittäin voi olla niin, että lesbo- tai homopari on lapselle juuri se sopivin vaihtoehto.
“Ongelmallisia lakeja kumotaan ja korjataan jatkuvasti, se on aivan normaalia eikä sekään ole mitenkään ihmeellistä kun spn-avioliittolaki kumotaan.”
Näkisin tasa-arvoisessa avioliittolaissa monin verroin enemmän hyötyjä kuin ongelmia. Ja jos eduskunta päättää niin kuin vaalikoneet (joita monet äänestäjät käyttävät) antavat ymmärtää, Aito avioliitto -aloite jyrätään kumoon.
“No kutsutaan sitten spn-avioliittolakia vaikka vähemmistödiktatuuriksi. Pienen vähemmistön asialla yritetään ajaa yli suuren enemmistön perinteiset arvot.”
Kansan valitseman eduskunnan enemmistö kannattaa sukupuolineutraalia avioliittolakia. Minäkin olen perinteisten arvojen mukaisessa avioliitossa, mutta kannatan myös sitä, että kaikki samaa sukupuolta olevat parit saavat halutessaan solmia avioliiton. Se on tasa-arvoisempaa.
“(…) en ole tyytymätön ensisijaisesti vähemmistöön vaan tiettyyn poliittiseen porukkaan, joka hyödyntää vähemmistöasioita omien poliittisten tavoitteidensa ajamiseen.”
Jaa vihervasemmistolaisiin? Näitä vähemmistön yhtäläisiä oikeuksia nyt kuitenkin kannattaa kansan valitseman eduskunnan enemmistö.
Mutta Jääskeläinen, miksi et ole edelleenkään vastannut kysymykseeni siitä, ovatko sukupuolineutraalia avioliittolakia kannattavat kristityt mielestäsi oikeita kristittyjä? Annas kun arvaan: mielesi tekisi sanoa, että eivät ole, mutta vastauksen julkituominen arveluttaa. Sen vuoksi yrität vältellä kysymystä.
Ilmoita asiaton viesti
Tulkitset kyllä ystävällisesti AA-porukkaa, kun puhut fiksuja luonnonoikeudesta. He puhuvat luonnollisuudesta ja luonnonvastaisuudesta ja tarkoittavat sillä juuri sitä, eli luontoa esimerkkinä sille, miten perhe-elämä tulisi järjestää. Elias Rantanen tuolla ylempänä vetoaa suoraan biologiaan perusteluna avioliiton luonnollisuudelle.
He tekevät siis naturalistisen virhepäätelmän luulemalla kulttuurista ilmiötä (avioliitto) painovoiman kaltaiseksi luonnonilmiöksi.
(Luonnossa on jos vaikka minkälaisia lisääntymismalleja. Valtavirtaa siellä on se, että jälkeläisistä ei pidetä huolta eikä varsinkaan naaras-koiras -parina. Mutta tosiasioiden ei toki saa antaa häiritä lujaa uskoa…)
Ilmoita asiaton viesti
””Selittäkääpä joku minunlaiselle äälille miten se muka oikeasti heikentää lapsen asemaa.””
Jos yhteiskunnalliset vaikutukset kiinnostavat sinua niin suosittelen aluksi lukemaan Tapio Puolimatkan kirjan ”Yhteiskuntakoe lapsilla”.
Saat kerralla vastaukset moniin kysymyksiin.
Luettelet tuolla ”pystyy sitä ja pystyy tätä”. Ei kysymys ole mitä kaikkea pystyy.
Kysymys on siitä mikä on lapsen kannalta hyvä tilanne ja että lainsäädännöllä ei luoda uusia ongelmia ja huonompaa tilannetta.
Olisi hyvä myöntää totuudet aluksi. Samaa sukupuolta olevien tarjoama kasvuympäristö vain ei yksinkertaisesti pärjää sille, mitä oma äiti ja isä tarjoavat. Tuosta et pääse yli etkä ympäri.
Jos lapsi itse saa valita, hän valitsee varmasti oman äidin ja isän eikä ”pari isää” tai ”pari äitiä”.
Tämä ei ole ilkeilyä vaan realismia.
Kestäkäämme katsoa asioita sellaisina kuin ne luonnostaan ovat ilman poliittisia silmälaseja.
Ilmoita asiaton viesti
”(1) Uusi avioliittolaki murentaa pohjaa periaatteelta, että avioliiton tehtävänä on suojella äidin, isän ja lasten kolmoissidosta ja tehdä lapselle mahdolliseksi kasvaa biologisen isänsä ja äitinsä hoidossa.”
Kova väite, koska tuon mukaan kyseinen laki estää lapsien kasvamisen biologisten vanhempien kanssa.
Ilmoita asiaton viesti
Lain mukana tuoma ulkoinen adoptio samaa sukupuolta oleville pareille tekee sen.
Samalla vesitetään äitiyden ja isyyden merkitystä.
Taustalla nähtävissä poliittisesti vääristynyt ajatus, että omalla äidillä ja isällä ei olisi merkitystä lapselle.
Ilmoita asiaton viesti
”Jos lapsi itse saa valita, hän valitsee varmasti oman äidin ja isän eikä ”pari isää” tai ”pari äitiä”.
Tämä ei ole ilkeilyä vaan realismia.”
Mielenkiintoinen kysymys esitettäväksi vanhempansa syystä tai toisesta menettäneelle lapselle, varsinkin jos vanhemmat ovat menehtyneet.
Mistähän syystä vallintalistaltasi puuttuu mies ja nainen pari? Tämä lisää sitä käsitystä että ongelma tässä kohtaa ei ole se onko lapsi omien vanhempien vaiko ei vaan se että mitä sukupuolta nuo vanhemmat edustavat
Jostain syystä en usko että perheisiin tullaan lapsia viemään vieraisiin koteihin tämän lain myötä vaikka sellaista kuvaa tunnutaan annettavan.
Ilmoita asiaton viesti
””…vanhempansa syystä tai toisesta menettäneelle…””
Onnettomuudet ovat onnettomuuksia ja todella ikäviä. Ei lainsäädännön tarkoitus ole luoda onnettomuuden kaltaisia tilanteita vaan juuri välttää niitä.
””Mistähän syystä vallintalistaltasi …”
Kommentoin jo selkeästi samaa sukupuolta olevien parien asiaa.
http://tapiopuolimatka.puheenvuoro.uusisuomi.fi/22…
Ilmoita asiaton viesti
Et siis ymmärtänyt kysymystä mies ja nainen -parista?
Ilmoita asiaton viesti
Olin jo kommentoinut koko loppuosion siitä eteenpäin.
http://tapiopuolimatka.puheenvuoro.uusisuomi.fi/22…
Ilmoita asiaton viesti
Et siis ymmärtänyt vieläkään… Ajatteletko tosiaan, että muita vaihtoehtoja ei ole kuin biologinen isä ja äiti tai samaa sukupuolta olevat vanhemmat? Mikä on tilastollisesti yleisin adoptiotapaus? Miksi et vastusta sitä?
Ilmoita asiaton viesti
Jani Virta,
tavoittelet lainsäädännön tekemistä sen perusteella mikä on epäedullinen tilanne lapsille eikä sen mukaan mikä on ihanteellinen tilanne lapsille.
Lainsäädännön pitää suosia ihanteellista tilannetta eikä ottaa ihanteeksi sitä huonompaa tilannetta lasten kannalta.
Kaikenlaista on olemassa mutta se kaikenlainen ei ole se paras tai tavoiteltavin tilanne.
Ilmoita asiaton viesti
””Mikä on ratkaisusi …”
Oheishuoltajuus on ollut olemassa vaikka miten pitkään. Vaikeaksi mainostettu sisäinen adoptiokin on suhteellisen yksinkertainen asia. Taloudellisia asioita voi hoitaa kirjallisin sopimuksin. Ero voi aina olla ongelma monin tavoin.
””Yhteiskunnassa on ollut aikojen saatossa…”
Ongelmia on ollut ja on edelleenkin mutta sitten ? Elämä voi olla monin tavoin epätäydellistä.
Jos kuvittelet, että spn-avioliittolaki on ”kehitystä” niin joudun tuottamaan sinulle pettymyksen.
Myöskään poliittiset muutokset eivät tule jotenkin itsestään tai automaattisesti, niitä markkinoidaan ja ajetaan poliittisella voimalla.
Ilmoita asiaton viesti
Kerrotko, Esa #84, vielä mitkä kaikki lajit luonnossa kokemustesi tai havaintojesi mukaan vihkivät pareja avioliittoon.
Max #83, en löydä avioliittolaista mainintaa Jeesuksesta. Ihmettelen, miksi sinä aina tuot keskusteluun tämän saman aiheen muistuttaen samalla, ettet siihen itse usko. Koeta perustella niillä asioilla, joihin uskot. Hautajaiset eivät oikein istu perusteluiksi tässä keskustelussa. ”Avioliittolaissa ei lausuta sanaakaan lapsen oikeuksista.” Avioliittolaissa ei myöskään kerrota, että vihkiminen tapahtuu vaatteet päällä ja isäntä ei saa tuoda karjaansa mukanaan vihkitilaisuuteen. Jotkut asiat ovat selviä selittämättäkin. Mikään niistä perusteista, joiden vuoksi avioliittoinstituutio on tähän asti ollut, ei ole hävinnyt yhtään mihinkään. Niiltä osin yhteiskunta ei ole muuttunut. Joiltakin ihmisiltä vaan on kadonnut taju, mistä on kysymys. Mikael Torpan #85 selostus on hyvä.
Juha #90, lainaamassasi sitaatissa oleellinen sana on LÄHTÖKOHTAISESTI. Kommenttisi perusteella et tiedä/ymmärrä, mitä se tarkoittaa. Kommenttisi on valovuoden päässä sitaattien sisällöstä. Huti.
Ilmoita asiaton viesti
”Juha #90, lainaamassasi sitaatissa oleellinen sana on LÄHTÖKOHTAISESTI. Kommenttisi perusteella et tiedä/ymmärrä, mitä se tarkoittaa. Kommenttisi on valovuoden päässä sitaattien sisällöstä. Huti.”
Ok se meni huti, jos siinä tarkoitettiin sitä että ei ole mitään eroa silloin onko lapsen huoltajat hänen biologisia vanhempia tai sijaisvenhempia.
Oletan että kommenttisi perusteella näillä kahdella eri vanehmmuudella ei ole mielestäsi mitään eroa ja ovat yhtä arvostettuja toisiinsa nähden lähtökohtaisesti.
”mitkä kaikki lajit luonnossa kokemustesi tai havaintojesi mukaan vihkivät pareja avioliittoon.”
niin tätä sopii miettiä kun sanotaan että miesparien avioliitto ei ole luonnollinen ja on taidettu sitä sanoa jopa luontoon kuulumattomaksi.
Ilmoita asiaton viesti
Kummallinen kysymys, Outi. Eivät tietenkään mitkään lajit luonnossa vihi avioliittoon.
Ilmoita asiaton viesti
Eläinyhteisöissä ei ole avioliittoinstituutiota, totta. Mutta kysymys kuuluu: miksi ihmisten keskuudessa on?
Tämähän on se perimmäinen kysymys: mikä avioliittolain tarkoitus, merkitys ja vaikutus yhteiskunnassa lopulta on ja mikä sen on tarkoitus olla. Ja toteutuuko tarkoitus lakimuutoksen jälkeen. Mikä on päämäärä, jonka toteutumisen varmistamiseksi pitäisi mahdollisesti tehdä lisää muutoksia?
Kovasti täällä on vakuuteltu, että uusi avioliittolaki EI vaikuta jollain lailla tai johonkin. Mutta mikä sen vaikutus on?
Lisääkö se sateenkaariperheiden lasten ”hyvinvointia”, kuten on väitetty? Tarvitseeko lapsi voidakseen hyvin, sitä että hänen huoltajillaan on avioliittostatus? Ei sitä statusta tarvitse heteroperheen lapsetkaan. Siitä ei ole kyse.
Mutta avioliitto on toiminut ja vaikuttanut yhteiskunnassa siten, että mies ja nainen ovat sitoutuneet toisiinsa, ihannetapauksessa ennen lasten hankkimista, ja että he hankkivat lapsia keskenään, ilman perheen ulkopuolisia osapuolia, ja kantavat yhdessä näistä vastuun.
Näin avioliittoinstituutio on ylläpitänyt yhteiskunnassa perhemallin ideaalia, joka muuttuu lain muuttuessa. Mutta yhä edelleen perhemuotoja jää ideaalin ulkopuolelle. Perheet, joissa on useampi kuin kaksi vanhempaa.
Mikä on päämäärä, johon lopulta pyritään? Avioliiton muuttaminen useamman aikuisen väliseksi sopimukseksi, vai avioliiton lakkauttaminen ja korvaaminen toisella järjestelmällä?
Ilmoita asiaton viesti
@Outi Mäki:
No kun kädellisten parissa ainoa partenogeneettinen lisääntyminen löytyy satukirjasta, niin pakkohan se on tuoda esille.
En minä hautajaisilla ole perustellut omaa kantaani, vaan itse asiassa päinvastoin: lainsäädännöllä olen idealistisimmillani nähnyt yhteiskuntaa ohjaavan tehtävän, nyt kun olen kyynistynyt, näen sen vähäisenä yrityksenä seurata yhteiskunnallisia muutoksia perästä päin ja jälkikäteen. Tulemme näkemään huomattavia muutoksia mm. rikoslain osalta lähimmän kymmenen vuoden sisällä, ja niiden merkitys kansalaisten elämään on huomattavasti suurempi kuin tämän uuden avioliittolain, jonka hyväksyminen näyttää olevan niin kovin vaikeaa toisille. Vähän siinä on samanlaista kuin aikoinaan turvavyöpakon voimaantullessa: television tietoiskussa keski-ikäinen mies sanoi, ettei aio käyttää turvavyötä, koska hän ei aja kolaria.
Avioliitto käsitteenä on muuttunut vuosituhansien aikana huomattavan paljon. Ei sellainen aika ole kovin kaukana, kun avioliitto nähtiin puhtaasti taloudellisena sukujen välisenä liittona. Ns. rakkausavioliitot tai tunnepohjaiset sitoutumiset eivät yleistyneet kuin vasta 1700-luvun loppupuolella romantiikan ”taiteellisen ja älyllisen” suuntauksen mukana. Tosin kesti huomattavan kauan ennen kuin esimerkiksi Euroopassa alettiin sallia tunnepohjaiset liitot ilman selkeää taloudellista tavoitetta. Joten kyllä avioliiton perusteet ovat käyneet läpi melkoisia muutoksia, niin institutionaalisessa, henkisessä (hengellisessä) kuin materiaalisessakin mielessä.
Ilmoita asiaton viesti
Sari Weckroth: ”Mikä on päämäärä, johon lopulta pyritään?”
Laajemman tason pohdintana tekee mieli kysyä (Sarilta siis; tämä viesti ei nyt mennytkään vastaukseksi siihen mihin piti): miksi ajattelet, että lainsäädännön muutoksilla olisi jokin lopullinen tai perimmäinen päämäärä? Ja jos onkin, miksi se pitäisi osata ennakoida nyt?
Banaalina rinnastuksena: jos laissa säädetään tieliikenteen nopeusrajoituksista, niin merkitseekö se, että on jokin perimmäinen, lopullinen nopeusrajoitus, jota kohti ollaan menossa?
Historiaa tarkastellen voisi ajatella, että pitkällä aikavälillä myös avioliittoinstituutio pikemminkin seilaa jonkin heterokeskiarvon ympärillä, joskin puolisoiden ikärajat, lukumäärä, sukupuoli, yhdenvertaisuus ja muut seikat vaihtelevat yhteiskunnan kulloisiakin arvoja heijastaen. Sen sijaan, että se olisi villisti karkaamassa johonkin arvaamattomaan suuntaan.
Ilmoita asiaton viesti
Max #138, Alankomaissa samaa sukupuolta olevien avioliitot laillistettiin vuonna 2001 ensimmäisenä maana maailmassa. Siitä on 15 vuotta. Kun sanot, että ”avioliitto käsitteenä on muuttunut VUOSITUHANSIEN aikana huomattavan paljon”, ne muutokset ovat kohdistuneet muihin asioihin kuin sukupuoleen. Kaikissa kulttuureissa ympäri maapallon avioliittoon on katsottu kuuluvan kumpaakin sukupuolta yksi tai useampia. Avioliittokeskustelun fokus on sukupuolessa ja lapsen oikeuksissa.
Partenogeneettinen lisääntyminen ei liity Suomen avioliittolakiin eikä lasten oikeuksiin mitenkään – vaikkakin joidenkin naisparien epärealistisista, isän eliminoivista kommenteista voisi niin luulla.
Ilmoita asiaton viesti
Jani #114, ”Samaa sukupuolta olevien avioliitto on vain jatkumoa tähän. Ajat ovat muuttuneet ja muuttuvat jatkossakin.” Mikään niistä perusteista, joita voimassa olevalla avioliittolailla nyt on, ei ole muuttunut mihinkään eikä näillä näkymin muutu. Yhteiskunnan perusyksikkö on aina ollut yksi nainen + yksi mies eikä asia muutu silläkään mitenkään, että nainen kasvattaa hormoneilla parran ja synnyttää lapsen sen jälkeen (tätä lakiahan tällä hetkellä ajetaan). Samaa sukupuolta olevien avioliitto ei ole JATKUMOA mistään. Se on ihan oma irrallinen ilmiönsä – mutta sen jatkumo tulee olemaan moniavioisuus, koska perustelut kummallekin ovat samat.
Ilmoita asiaton viesti
Kun lainsäädäntö sallii tilanteen, jossa aikuinen voi lain säännösten mukaisesti toimia tietoisesti siten, että hän ennalta tietää, ettei hänen sukusolustaan syntyvällä lapsella ole syntymästään lähtien edes mahdollisuutta tuntea molempia biologisia vanhempiaan ja olla heidän hoidettavanaan, niin silloin lainsäädäntö hyväksyy ihmisoikeusloukkauksen lasta kohtaan (ihmisoikeusloukkaus: ihmisoikeuksien vastainen toimi).
Kyseinen lain sallima ja tuollainen aikuisen toteuttama toiminta on vastoin YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen 7 artiklan, kohdan 1 periaatetta.
YK:n yleissopimus lapsen oikeuksista:
Article 7, 1. The child shall be registered immediately after birth and shall have the right from birth to a name, the right to acquire a nationality and, as far as possible, the right to know and be cared for by his or her parents.
Suomen kielisessä käännöksessä lukee:
7 artikla, 1. Lapsi on rekisteröitävä heti syntymänsä jälkeen, ja hänellä on syntymästään lähtien oikeus nimeen ja kansalaisuuteen sekä mikäli mahdollista, oikeus tuntea vanhempansa ja olla heidän hoidettavanaan.
Englannin kielisessä tekstissä esiintyvä ilmaus ”as far as possible” on tuossa käännetty asiayhteyteen huonosti sopivalla ilmauksella ”mikäli mahdollista”.
Ilmauksen ”as far as possible” sanoman merkitystä artiklassa 7 vastaa suomen kielisessä tekstissä nyt esiintyvää ilmausta ”mikäli mahdollista” paremmin ilmaus ”niin pitkälle kuin mahdollista” tai ”niin paljon kuin mahdollista” (siinä määrin kuin mahdollista).
Ilmauksessa ”mikäli mahdollista” oleva mikäli-sana viittaa ikään kuin johonkin ehtoon (seikka jonka toteutumisesta toinen seikka riippuu) – ”siinä tapauksessa että”, ”sikäli kuin”. Se viittaa tekstissä mainitsemattomaan esteeseen, josta johtuen lapsen oikeus ”tuntea vanhempansa ja olla heidän hoidettavanaan” ei käytännössä voi toteutua.
Tekstin ”Lapsi on – – ja hänellä on syntymästään lähtien – – sekä mikäli mahdollista, oikeus tuntea vanhempansa ja olla heidän hoidettavanaan” mukaan kaikilla lapsilla ei olisi tuossa tarkoitettuja oikeuksia, vaan oikeuksien olemassa olo riippuisi jostain seikasta, josta tuossa tekstissä ei mainita mitään. Ikään kuin jokaiselle lapselle ei kuuluisi (lapsella ei olisi) oikeutta saada tuntea syntymästään lähtien vanhempansa ja olla heidän hoidettavanaan.
Englannin kielisessä artiklan 7 tekstissä oleva ilmaus ”as far as possible” viestii asiasta järkiperäisesti – kyseisen oikeuden toteutumisen ”määrästä/paljoudesta”: lapsella on oikeus niin paljon kuin mahdollista (siinä määrin kuin mahdollista) tuntea molemmat vanhempansa ja olla heidän hoidettavanaan – siis aina ja kaiken aikaa, ellei ilmaannu ylitsepääsemätöntä estettä (force major), joka estää oikeuden toteutumisen.
Ilmoita asiaton viesti
Max #159 sanoo: ”Lainsäädännön kuuluu olla yhteiskunnan moraalikäsitys formalisoituna, ei siinä ole oikeaa ja väärää.”
Juuri tämän käsityksen seurauksia on viime vuodet yritetty avata sukupuolineutraalin avioliittolain kannattajille. Lainsäädännössä voidaan tehdä eettisesti oikeita ja eettisesti vääriä ratkaisuja. Voimassa olevan avioliittolain rajaukset ovat loogisia ja ne pohjautuvat tiettyihin arvoihin (mm. lapsen synnynnäiset ihmisoikeudet) sekä globaaleihin biologisiin faktoihin (jotka muuten koskevat jokaista homoa ja jokaista lesboa 100%). Muutoslain uudet rajaukset on vedetty käyttäen perusteluita, jotka sellaisenaan sopivat lapsen oikeuksien ylikävelemiseen muillakin tavoilla (”eihän ole oikeaa ja väärää”). Spn-lain kannattajat ovat kiven kovaan väittäneet, ettei pidä paikkaansa, mutta Jyväskylän yliopiston nettisivulla Lapsuudentutkimuksen verkoston kolumni paljastaa suoraan yhden näistä keskustelun kohteena olleista asioista. Dosentti Antu Sorainen valistaa meitä, että pedofilia kuuluu moniarvoiseen yhteiskuntaan. Sana pedofiili on tämän H:gin yliopiston queer-tutkijan mielestä vain tunneilmaisu, ei substantiivi, jolla on yksiselitteinen merkitys. Antu Sorainen paheksuu sitä, että ”suojelemisesta ja konservatiivisesta kriminaalipoliittisesta ideologiasta on tulossa seksuaalisuutta koskevan lainsäädännön kulmakivi.” https://www.jyu.fi/edu/laitokset/lanka/lapsuudentu…
Kun konservatiivisuus käsitetään kaikessa kritiikittömästi hylkäämisen perusteeksi ja korvataan sokeasti millä tahansa, mikä voidaan tulkita liberaaliksi, tämä naiivi asenteellisuus johtaa sivistyksen syöksykierteeseen.
Em. sekava roskakirjoitus löytyy Jyväskylän yliopiston suojista. Kun saman yliopiston kasvatuksen teorian ja tradition professori kirjoittaa asiallisia ja painaviin tutkimuksiin pohjautuvia kirjoituksia, niin yhteiskunnan varoilla toimiva Seta ei kykene lainkaan keskustelemaan samalla tasolla vaan osoittaa vihansa ja keskustelukyvyttömyytensä jakamalla rottapalkinnon – mitäpä rotanpesästä muuta voisi tulla.
Ilmoita asiaton viesti
Koita saada jotakin väitteesi tueksi Jarmo!
Suomalaista on aika vaikea saada uskomaan ettei isää ja äitä tarvita, siksi oli pakko ohittaa kaikki asiaperusteet vetämällä asiaan ihmisoikeusretoriikka ja suvaitsemattomuuden pelote jonka synnyttää massiivisen kulttuurisen fobian, jolla saadaan massat hiljaiseksi.
Ilmoita asiaton viesti
Keneltäkään ei olla ottamassa ainoatakaan vanhempaa pois. Aito avioliitto -joukkue on keskustelun ainoa osapuoli, joka on kieltämässä jotakin; ilmeisesti kuvitellen, että heillä on siihen jumalallinen oikeus.
Ilmoita asiaton viesti