Tapio Puolimatka

Paluu natsiaikaan?

Puoluekokouksessa äänestyksen yhteydessä tapahtunut käsien nosto herättää syytöksen natsitervehdyksestä. Natsiaikaan nähdään viittaus myös siinä, että poliittisen kampanjan yhteydessä jaetaan 88 ämpäriä. Lukumäärällä nähdään olevan symbolinen merkitys.

Samaan aikaan tuskin ketään näyttäisi häiritsevän se, että Suomessa käytetään sikiöseulontoja rotuhygieeniseen tarkoitukseen.

Rodunjalostusopin paluu

Vammaisten lapsen abortoimista perustellaan esimerkiksi halulla säästää lasta kärsimykseltä: elämä vammaisena on oletettavasti niin kärsimyksentäyteistä, että vammaisen lapsen on parempi kuolla. ”Tapan sinut, koska rakastan sinua.”

Professori Theresia Degenerin mukaan tällainen perustelu on peräisin kansallissosialistien rodunjalostusopillisesta ajattelusta, jonka mukaan vammaisuus on este sekä perheen että vammaisen yksilön onnelle.

 

"Sikiödiagnostiikka ja geneettinen neuvonta perustuvat rodunjalostusopin ideologialle, jonka mukaan vammainen ihminen on vähemmän arvokas kuin vammaton ihminen. Rodunjalostusoppi pitää vammaista vähempiarvoisena, koska vammaa pidetään ongelmana, esteenä koko perheen onnellisuudelle. Rodunjalostukseen tähtäävä liike on aina käyttänyt valikointimenetelmiä pyrkiessään vähentämään vammaisten määrää väestössä kontrolloimalla tai eliminoimalla vamman kantajia. Geneettistä neuvontaa ja sikiödiagnostiikkaa on tarkasteltava tässä kontekstissa. Tästä näkökulmasta katsottuna sikiödiagnostiikka on rodunjalostukseen tähtäävä menetelmä ja tällaisen menetelmän käyttö edistää rodunjalostusopin leviämistä." (Degener 1990)

 

Down-lasten abortointi

 

Tätä argumenttia käytetään silloinkin, kun abortoidaan lapsia, joiden elämä on todennäköisesti erityisen onnellista. Tästä esimerkkinä on Down-lasten abortointi. Down-lapset pystytään usein tunnistamaan sikiödiagnostiikalla. Aborttia ei kuitenkaan tässä tapauksessa voida perustella lapsen odotettavissa olevalla kärsimyksellä, koska Down-lapset ovat poikkeuksellisen onnellisia lapsia.

 

Jopa Peter Singerin kaltaiset tutkijat, jotka hyväksyvät abortin ja jopa vastasyntyneiden tappamisen, kiinnittävät huomiota siihen, että vaikka useimmat Down-ihmiset eivät pysty elämään itsenäisesti, heidän elämänsä voi olla iloista. Down-oireyhtymä ei estä elämää olemasta elämisen arvoista edes materialistisen kulttuurin mittareilla arvioituna. (Singer 1994: 187)

 

Down-lapsi tuo vanhempiensa ja sisarustensa elämään poikkeuksellisen paljon iloa. Down-lapsen erityinen herkkyys ja rakkaudellisuus avaavat hänen läheistensä tunne-elämää ja kehittää heidän moraalista tajuaan, kuten David Bentley Hart tuo esille.

 

"Useimmat niistä, jotka tuntevat Down-ihmisiä, tietävät kuitenkin myös sen, että hyvin monet heistä näyttävät olevan iloisempia kuin kuolevaiset keskimäärin ja saaneen luonnonlahjaksi suorastaan kadehdittavan määrän lempeyttä, kärsivällisyyttä ja toivoa. Heidän elämänsä ei näytä millään ilmeisellä tavalla köyhemmältä tai tarkoituksettomammalta kuin akateemisten bioeetikkojen, eikä rasite, joka heistä muille ihmisille koituu, ole myöskään suurempi kuin se ilo, jota he tuottavat."(Hart 2010: 320)

 

 

Kirjallisuus

Degener, Theresia (1990) ”Female Self-determination between Feminist Claims and ’Voluntary’ Eugenics, between ’Rights’ and Ethics.” Issues in Reproductive and Genetic Engineering, Vol 3, n:o 2.

Hart, David Bentley (2010) Ateismin harhat. Kauniainen: Perussanoma

Puolimatka, Tapio (2015) Jälkikristillisen maailman kauhut. Kauniainen: Perussanoma

Singer, Peter (1994) Practical Ethics. Second edition. Cambridge: Cambridge University Press.

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

5Suosittele

5 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (4 kommenttia)

Käyttäjän kosonenjuhapekka kuva
Juha-Pekka Kosonen

Onpa outoa rinnastaa down-lapsen iloisuus kaikkiin niihin harmeihin ja ongelmiin, joita hänen elämässään muuten on odotettavissa. Ikään kuin iloisuus kuittaisi kaiken muun.

En myöskään ymmärrä vertausta rodunjalostusoppiin. Ihmistä ei ole tarkoitettu syntymään millään tavalla vammaisena. Kromosomivirheiden karsimisella ei ole mitään tekemistä pitkien, vaaleiden ja sinisilmäisten ihmisten luomisen suhteen.

Vammaisuus on aina luonnonvastainen poikkeama ja jos sellainen on lääketieteellisesti ennakoitavissa, niin jokaiselle on suotava mahdollisuus vammaisen sikiön abortoimiseen siinä kuin vammaisen synnyttämiseenkin.

Kysymys on kromosomitestistä, joka voidaan tehdä jo raskauden alkuvaiheessa. Jokaiselle jää testituloksen saatuaan aikaa harkita ratkaisuaan ja raskauden jatkaminen on tällöin vapaan valinnan varassa, mikäli testitulos antaa viitteitä kromosomivirheistä.

http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.k...

Käyttäjän AnteroSmki kuva
Antero Säämäki

Suomen steriloimislain mukaan:
"5) kun on syytä otaksua, että hänen jälkeläisillään olisi tai heille kehittyisi vaikea sairaus tai ruumiinvika;
...
Steriloimiseen voidaan ryhtyä:
...
3) 1 §:n 5 ja 6 kohdassa ja 2 §:ssä tarkoitetussa tapauksessa terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen luvalla;"

Terveyssyistä steriloimisen suorittamiseen pitäisi yleensä riittää yhden lääkärin päätös ja itseä koskevan steriloimisluvan hakeminen Valviralta on turha vaatimus itsemääräämisoikeuden kannalta.

Oikeutta sterilointiin pitäisi laajentaa.
Helpompi steriloimisen saaminen kotimaisessa terveydenhoidossa vähentäisi ei-toivottuja raskauksia, abortteja ja huostaanottoja.

Suomen nykylain 30 vuotta tai kolme lasta on holhoavaa vanhanaikaista lainsäädäntöä.
Muissa Pohjoismaissa ikäraja on 25 vuotta.

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen

Ilmeisesti Puolimatka ja hänen viittaamansa Degener eivät tuntene rodunjalostuksen historiaa. Natsit omaksuivat jalostuksen periaatteet ja menetelmät pääasiallisesti anglo-sakseilta ja ruotsalaisilta. Heistä kehityksen kärjessä taisivat olla etenkin ruotsalaiset joilta me suomalaisetkin haimme innolla oppia.

Tuo lainaus down-lapsien iloisuudesta kuulostaa hieman samalta kuin tulkinta pikkulinnuista iloisina sirkuttajina mutta vakavammista maan matosista inhottavina tosikkoina. Mehän olemme tunnistavinamme vastasyntyneen vatsanväänteiden aiheuttamat kasvonliikkeetkin iloiseksi hymyksi jonka pikku piltti suo meille aikuisille.

Yleensä natsikortin heiluttelu tulkitaan argumenttien loppumisen merkiksi mutta Puolimatka aloittaa sillä? Ehkäpä siis tässä kirjoituksissa ajatus ja analyysi on jäänyt kovasti puolimatkaan jos on päässyt edes sinne asti.

Toimituksen poiminnat